Kävikö teillä kotona kavereitasi, kun olit lapsi?
Meillä tosi harvoin. Ensinnäkin olin aina harrastuksissa tai viikonloppuisin maalla, ja muutenkin meillä oli niin tiivis perhe, ettei sinne jotenkin sopinut kutsua kavereita. Sellaisesta ei edes puhuttu.
Onko teillä ollut samanlaista?
Kommentit (9)
Kävi.
Meidän koti oli vähän sellainen Muumitalo, vaikka kerrostalossa asuttiinkin.
Mun kaverit saattoivat jäädä joskus äitini kanssa meille, kun me veljeni kanssa lähdettiin isäni luo.
Yövieraitakin sai tulla usein. Jännä sinällään, kun toisaalta äitini myös arvosti todella paljon yksin oloa.
Kävi. Asuin lapsena Etelä-Haagassa, Helsingissä, ja aina roikuttiin toistemme luona. Syötiin, juotiin ja yövyttiin, kavereitten luona. N59
Ei. Veli oli niin kusipää tyranni ettei siellä voinut olla. Oltiin aina kavereiden kotona tai ulkona.
2 läheisintä kaveriani kävi pari kertaa viikossa. Koulun jälkeen, alkuillasta, viikonloppuna. Olimme välillä myös yökylässä toistemme kotona.
Yksi kaverini oli vähän kuin perheenjäsen eli hän saattoi tulla meille, vaikken minä edes ollut kotona.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Lisään vielä, että lastenikin kaverit yöpyivät mun luona, jos niillä oli kotona vaikeaa, vaikka omat lapseni olisivat olleet esim isällään. N59
Ei käynyt kun meillä ei ollut mitään leikkitavaroita millä leikkiä eikä edes tilaa. Ei ollut mitään tarjottavaakaan kuten karkkia, jäätelöö tai limsaa. Koulussa tai ulkona vain tavattiin kavereita.
Ikävä kyllä ei käynyt. Meillä oli riitainen koti. Isä lähes aina kännissä, jos oli selvänä niin hermostunut. Ei ollut pelejä tai leluja liiemmälti. Kaikki 5 lasta jaettiin yhteinen huone. Nälkääkin nähtiin välillä. Ei siis paljon voinut kavereita tuoda kylään. Onnistuin luomaan silti omasta kodistani turvallisen ja avoimen.
Ei käynyt, kaikki pelkäsivät meidän äitiä