Lue keskustelun säännöt.
Aika moni haluaa näköjään eroon ihmisestä, jonka kanssa on kuitenkin tekemisissä. Miksei rehellisesti sanoudu irti ihmissuhteesta?
26.07.2022 |
MInusta olisi aika kauheaa, jos joku ajattelisi jokaisen kontaktin kohdalla, ettei haluaisi olla ollenkaan tekemisissä.
Olen nähnyt tästä aiheesta useampia aloituksia.
Kommentit (31)
Säälistä. Tyypillä ei ole oikein muitakaan, raskas henkilö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Siis ihmiset on parisuhteessakin ja sitten valittaa työpaikalla puolisosta tai puhuu siitä halveksuen. En tajua. Siis ymmärrän toki sen että parhaan kaverin kanssa voi jutella perhe-elämän ahdistavista piirteistä....ehkä...harvoin. mutta jotenkin tuntuis ihan luontevalta puhua nätisti puolisosta takanapäin ja valittaa sitten suoraan hänelle jos joku asia mättää.
Vierailija kirjoitti:
Säälistä. Tyypillä ei ole oikein muitakaan, raskas henkilö
Mulla on pari ihmistä jotka on vähän rasittavia, ja tiedän että molemmat kärsii yksinäisyydestä ja toinen on vakavasti sairas. Yritän varata niille aina hetkisen. Mutta ihan ok tyyppejö, en missään tilanteessa puhuisi heistä paskaa takanapäin.
Ikävä sanoa, mutta suomalainen kulttuuri ja suomalaisten sosiaalinen kanssakäyminen on vaan niin todella huonoa ettei siitä tule mitään.
Itsellä on ulkomailla (Saksassa) pari ystävää, joiden kanssa on paljon hauskempaa tavata ja keskustelut ja yhdessä ajan viettäminen on paljon rennompaa, iloisempaa ja hauskempaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Siis ihmiset on parisuhteessakin ja sitten valittaa työpaikalla puolisosta tai puhuu siitä halveksuen. En tajua. Siis ymmärrän toki sen että parhaan kaverin kanssa voi jutella perhe-elämän ahdistavista piirteistä....ehkä...harvoin. mutta jotenkin tuntuis ihan luontevalta puhua nätisti puolisosta takanapäin ja valittaa sitten suoraan hänelle jos joku asia mättää.
Oma puoliso ei kestä yhtään negatiivista palautetta. Siitä seuraa yleensä hirveä riita ja pitkäksi aikaa huono ilmapiiri kotiin. Siksi valittaisiin mielummin jollekin muulle, jos siis olisi ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku velvollisuudentunto sitä pitää kai kiinni ihmisissä joista ei enää pidä. Minulla oli opiskelujen loppuvaiheessa kertynyt montakin ystävää joiden kanssa voin kerta kerralta huonommin: dissaajia ja elämääni puuttujia. Muuttaessani töiden perässä muualle, annoin heidän vähitellen jäädä pois.
Tunsin valtavaa syyllisyyttä ja pelkoa että en löydä enää ketään kaveria. Silti se oli oikea päätös,en ole heitä jäänyt kaipaamaan yhtään hetkeä. Piikitelkööt muita. Myöskin olen huomannut että kaikkien elämässä ihmisiä tulee ja menee. Ne joiden kanssa on hyvä ystävyys,toivottavasti jäävät.
Vierailija kirjoitti:
Säälistä. Tyypillä ei ole oikein muitakaan, raskas henkilö
Vinkki: älä ole. Tuo on kiusaamista. Ajattelet hänestä pahaa, ja ylennät itseäsi alentamalla häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tämäkin ole vain yksi vallan käytön muoto. Pelin nimi on hyväksy ja hylkää. Siinä pelaaja testaa omaa vaikutusvaltaansa ja aiheuttamaansa hämmennystä ympäristöönsä. Peli päättyy, kun ei ole enää ketään/mitään kehen testata.
Ristiriitainen otsikko, miten voi muka päästä eroon ihmisestä ja olla sen jälkeen vielä tekemisissä?
Ei hyviä ihmissuhteita tarvitse lopettaa vaan ainoastaan ne joista ei välitä (enää).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten ihmetellään miksi on yksinäisyyttä eikä kukaan pariudu, jos kenenkään kanssa ei haluta olla tekemisissä eikä kukaan kelpaa ystäväksi tai puolisoksi. Olen huomannut tämän saman ilmiön tuttavieni kohdalla. Vaikka laittaisit ihan vaan hyvän päivän toivotukset, sekin on ilmeisesti väärin ja kauheaa. Ei vaan osata olla normaalisti ihmisten kanssa, kaikki kanssakäyminen ahdistaa ja on jotenkin vääränlaista. Tiedättekö mitä, joka puolella maailmaa ei ole samanlaista. Jossain maissa ollaan ihan tavallisesti keskenään, jutellaan niitä näitä eikä mietitä jokaista lausetta tai mitä toinen nyt haluaa. Ollaan vaan ja se on ihan mukavaa.
Jos yksinäisille kelpaisi kuka tahansa ystäväksi, silloinhan yksinäiset voisivat ystävystyä toistensa kanssa eikä kukaan olisi enää yksinäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälistä. Tyypillä ei ole oikein muitakaan, raskas henkilö
Vinkki: älä ole. Tuo on kiusaamista. Ajattelet hänestä pahaa, ja ylennät itseäsi alentamalla häntä.
Tämä, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pitkään seurannut tätä suomalaisten tapaa, jossa halutaan päästä irti ystävästä, kumppanista tai puolisosta. Minulla on ystävä, jota aijemmin kuuntelin tunteja, kun hän purkasi elämäänsä minulle. Toimin niin kuin suurin osa toimii. Suhde rupesi ahdistamaan.
Nyt tulee se neuvo.
Jos ystäväsi vedättää sinulta rahaa.
Totea vain, että taloushuolet ovat ikäviä, mutta miten olet ajatellut ratkaista asian.
Kysy ja heitä pallo takaisin.
Et ole toisen ongelmanraikaisija. Se kuuluu hänelle. Kysy: mitä olet tehnyt asialle, mitä aiot tehdä jatkossa. Kyllä sinä tuon selvität. j.n.e.
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitainen otsikko, miten voi muka päästä eroon ihmisestä ja olla sen jälkeen vielä tekemisissä?
Ei hyviä ihmissuhteita tarvitse lopettaa vaan ainoastaan ne joista ei välitä (enää).
OIskohan näissä kyse tilanteista, joissa haluaisi päästä eroon ystävyys/kaverisuhteesta, mutta joutuu kuitenkin olemaan toisen kanssa tekemisissä (esim sama työpaikka)? Mä ainakin ajattelen, että joku suoraan sanominen voi aiheuttaa aika hankalia tilanteita töissä, koska on varsin todennäköistä, että toinen osapuoli loukkaantuu, jos hänelle sanoo suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut luulevat, että kun muutaman kerran on kohteliaisuuttaan juteltu jossain kissanristiäisissä, ollaan heti parhaita kavereita. Tällaiset ihmiset sitten alkavat pommittaa viesteillä. Raskasta!
Korona aikana sairastuin, en koronaan. Niillä energioilla, mitä oli jäljellä en jaksanut ylläpitää ihmissuhteita, joissa minä olin aina se aktiivinen osapuoli. Jätin vain ottamatta yhteyttä, joten ei heistäkään mitään kuulunut.
Siinä meni monta energia syöppöä, jota en ollut aijemmin tajunnut. Yksi ainoa alkoi riitelemään, että olen itsekäs. Kerroin hänelle, että monta vuotta olen häntä perässä raahannut ja nyt menee perhe ja ne ystävyyssuhteet, jotka ovat vastavuoroisia hänen edelleen. Ei tajunnut. Mutta ihan sama. Hänet olisi pitänyt jättää matkasta jo monta vuotta sitten.
Nyt minulla tiivis ystäväpiiri. Viestitellään aktiivisesti, nähdään ja autetaan toisiamme. Vaikka sairastuminen on ihan kauheaa niin se auttoi näkemään, ketkä on niitä oikeita ystäviä. Yhden siivouksen teen vielä tulevan muuton aikana. Instassa roikkuu vielä muutama energiasyöppö, ei nähdä, mutta en enää heille halua elämääni jakaa.
Nykyihmiset eivät kykene kompromiseihin. Lopputulos on se, että niissä hommissa joutuu väkisin olemaan on siedettävää!
Onneksi elän onnellisesti panostaen yhteistyöhön. Kaikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut luulevat, että kun muutaman kerran on kohteliaisuuttaan juteltu jossain kissanristiäisissä, ollaan heti parhaita kavereita. Tällaiset ihmiset sitten alkavat pommittaa viesteillä. Raskasta!
Ja saavat numerosi mistä?
No jos haluaa vaikkapa eroon työkaverista, miten sen saisi toteutumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut luulevat, että kun muutaman kerran on kohteliaisuuttaan juteltu jossain kissanristiäisissä, ollaan heti parhaita kavereita. Tällaiset ihmiset sitten alkavat pommittaa viesteillä. Raskasta!
Ja saavat numerosi mistä?
Esimerkiksi Messengerissä voi lähettää viestejä ilman, että tietää toisen puhelinnumeron.
- eri
Sitten ihmetellään miksi on yksinäisyyttä eikä kukaan pariudu, jos kenenkään kanssa ei haluta olla tekemisissä eikä kukaan kelpaa ystäväksi tai puolisoksi. Olen huomannut tämän saman ilmiön tuttavieni kohdalla. Vaikka laittaisit ihan vaan hyvän päivän toivotukset, sekin on ilmeisesti väärin ja kauheaa. Ei vaan osata olla normaalisti ihmisten kanssa, kaikki kanssakäyminen ahdistaa ja on jotenkin vääränlaista. Tiedättekö mitä, joka puolella maailmaa ei ole samanlaista. Jossain maissa ollaan ihan tavallisesti keskenään, jutellaan niitä näitä eikä mietitä jokaista lausetta tai mitä toinen nyt haluaa. Ollaan vaan ja se on ihan mukavaa.