En meinaa jaksaa tätä Long Covidia
Miten te muut jaksatte tätä? Mikä teitä on auttanut? Onko toipumisenne edennyt ja jos niin millä aikataululla?
On järkyttävän raskasta kun ei pysty normaaliin elämään, ei jaksa liikkua normaalisti, ei jaksa tehdä kotihommia normaalisti, uni ei virkistä, keho painaa tonneja ja jalat tuntuvat pökkelöiltä.
Miten jaksaa tätä? Miten selviytyä? Terveyskeskuksessa otettiin muutamat verikokeet ja sanottiin tätä ei voi hoitaa mitenkään, heippa. Tämän kanssa jää täysin yksin. Aivan järkyttävää. Olen kuin varjo entisestä, toimintakyky olematon.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme ihmisiä vaivaa, jos joku aloittaa täällä keskustelun koronasta tai sairastamastaan taudista hyppää idioottien lauma huutamaan rokotuksista. Että rokotteet tappaa.
Itse sairastin koronan, rokotteista huolimatta ja olen onellinen että selvisin, rokotteen avulla. Jälkitaudeista en tiedä aika näyttää, kaikkea kurjaa on ollut jo reilun kuukauden ajan. Haluaako joku huutosakki tosiaan meistä osan heti pois, näin BKT ja pallo pelastuu. Aikanaan vanhukset lähtivät säällisen ajan kuluttua, nyt jäävät tänne pelkästään kuluttamaan, vaivoiksi. Gröönlannissa heidät vietiin jäätikölle, vaatteet otettiin talteen jälkipolville. Liian kylmää kyytiä meilläkin, mutta edestänne löydätte, saattaa tulla vielä pahempi virus, johon ei edes tarjota rokotetta.
Ja jos eivät mökellä rokotteista niin sitten se vakavaoireisuus on ihan aina sen sairastuneen oma syy.
Täältä et saa kuin penikoilta vittuilua, että se on vain pieni nuhakuume, tai että olet jo valmiiksi ysikymppinen saattohoitopotilas.
Työkaveri harrasti ennen hiihtoa kovalla harrastajatasolla. Teki kerralla kymmenien kilometrien lenkkejä. Sitten sain koronan joka arpeutti keuhkokudosta siihen malliin, ettei enää jaksa hiihtää juuri ollenkaan. Ei palaudu koskaan, sillä keuhkokudos on arpeutunut eikä arpeutunut kudoskohta enää palaa normaaliksi.
Vierailija kirjoitti:
Täältä et saa kuin penikoilta vittuilua, että se on vain pieni nuhakuume, tai että olet jo valmiiksi ysikymppinen saattohoitopotilas.
Nuoret ovat meillä valveutuneita ja kielitaitoisia, mutta tämän viruksen kanssa aivan hukassa. Seuraavat peloissaan raukat liikaa määrättyjä hulluja sivuja ja uskovat kaiken. Surullista, koska kyllä tämä virus voi yllättää nuoren ja tosi pahasti. Tiedän että nuoriso ei ota rokkotteita, koska heidät on pelotreltu viiemeisen päälle. Suomalaisen nuoren voisi kuvitella ajattelevan, että on itsekin pelastunut elämään, rokotteiden ansiosta. Toki tamä koronarokote otettiin käyttöön ehkä täysin tutkimatta, mutta aikaa ei kai ollut. Onneksi omat lapseni eivät syyllistä minua siitä, että annoin rokottaa heitä vauvana.
Kannattaa varautua elämään oireiden kanssa loppuikä.
Minä päinvastoin yritän huonoimpinakin päivinä ajatella että eiköhän tämä joskus helpota. Muutenhan tämä vasta synkäksi muuttuisi.
Rehellisyyden nimissä se ei ole kyllä helppoa. Huonoina päivinä mieleen meinaa väkisin hiipiä ajatuksia "Eikö tämä tosiaankaan mene ohi ikinä? Onko elämäni muuttunut pysyvästi kuin toiminta- ja liikuntarjoitteisen huonokuntoisen vanhuksen elämäksi?" , "Lyhentääkö tämä elämääni? " ja "Mitä tämä virus voi ajan mittaan tehdäkään?".
Yritän räpistellä tuollaisista ajatuksista pois niin pian kuin mahdollista. Yritän nojautua tietoon ja faktaan. Kerrotaan että suurimmalla osalla oireet helpottuvat ajastaan. Pitää vaan olla kärsivällinen.
Sairastuin viime la koronaan ja pääsin heti maanantaina testiin terveyskeskukseen. Samoin tyttäreni. Sanoin vain että tarvitsen testin töihin ja oireet olivat pahahkot.
Tällä hetkellä testeihin voi monin paikoin päästäkin, mutta keväällä koko sairaanhoito oli aikalailla jumissa valtavan sairaustapausmäärän takia. Testejä ei yksinkertaisesti pystytty tehdä kuin pienelle osalle sairastuneista, henkilökuntaa ei yksinkertaisesti ollut riittävästi. Siksi, sekä karanteenikäytäntöjen muuttumisen takia, testausohjeistusta muutettiin (kotitestit useimmille).
Ihan oikeasti. Ymmärrättekö nyt myös meitä jotka emme ottaneet piikkiä sairastettuamme koronan 2020.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti. Ymmärrättekö nyt myös meitä jotka emme ottaneet piikkiä sairastettuamme koronan 2020.
En siis halunnut ottaa enempää piikkiproteiinia kehooni ja luotin sairastamani koronan vasta-aineisiin.
Tänään taas kuulin kolmesta ihmisestä, joilla korona on jatkunut pitkään. Yhdellä puolitoista vuotta (enää tulee uupumiskohtauksia harvoin), toisella puoli vuotta ja koomannella sen reilun kolme kuukautta. Kaikki henkilöt ovat sukulaisiani tai heidän puolisoitaan, eli aivan todellisia ihmisiä ja tosia tapauksia.
Kuinkahan paljon tätä long covidia mahtaa ollakaan?
Minäkin ihmettelen tätä hiljaisuutta joka asiasta vallitsee. Milloin viimeksi suomalaiset korona-asiantuntijat ovat sanoneet long covid -tilanteesta mitään? Minä en ainakaan edes muista.
Suomessa ei osata hoitaa. Muissa maissa on jo kehittyneitä hoitoja ja klinikoita. Seuraan kansainvälistä keskustelua: tutkimusta ja keinoja on paljon. Esimerkki Pfizerin viruslääke Paxlovidista on ollut hyviä kokemuksia long covidin hoidossa. Veritulppien ehkäisyyn verenohennuslääkkeitä. Beetasalpaajat verenpaineeseen, hepariini. Lisäksi oikein lupaavia tuloksia on viime aikoina israelilaisesta Tollovid-lääkkeestä, joka toimii samalla periaatteella (proteaasin esto) kuin Paxlovid, mutta on reseptivapaa. Yksi henkilö kertoi Twitterissä oireidensa lievittyneen huomattavasti sen avulla, muita kertomuksia nettisivuilla. Tutkimukset ovat käynnissä.