Kuinka usein eksä mielessä?

Tällä hetkellä koko ajan.

Nyt on viimeisen kolmen päivän aikana ollut mielessä jatkuvasti, kuulin perjantaina, että hän on menehtynyt.

Olen parisuhteessa.

Täällä myös tällä hetkellä koko ajan.

Kyseessä on kuntoutus tai jokin muu termi asioiden käsittelylle.

Otin eron 20v suhteesta noin 5v sitten. Elämässä oli silloin muutakin kuormitusta joten eron käsittely on viivästynyt.

Kesälomalla nyt ja ainoa mitä edelleen kadun etten lähtenyt aiemmin.

Eksä mielessä mutta ei hyvällä tavalla. Kysyn uudestaan ja uudestaan itseltäni mitä en tajunnut? Miksi annoin hänen kohdella itseäni huonosti?

Lähipiiriltä en enää kysele. He kannustivat aikanaan jatkamaan "kyllä se siitä, olet vain ymmärtänyt väärin"

Ihan liian usein, eikä todellakaan hyvällä.

Eipä juurikaan,erosta yli 20 vuotta (oltiin yhdessä 25 vuotta,ei lapsia).

Vierailija kirjoitti:

Nyt on viimeisen kolmen päivän aikana ollut mielessä jatkuvasti, kuulin perjantaina, että hän on menehtynyt.

Olen parisuhteessa.

Muutama vuosi sitten kuulin myös eksäni menehtyneen. Itketti.

Viime yönä näin unta.Ei ollut nyt mukava uni.

Päivittäin, mutta olemme vanhempia ja isovanhempia, yhteisiä taloudellisia asioita ja ystäviäkin. Mutta ei kumppanuus mielessä mielessä. Näin äskettäin unta hänestä ja herättyäni mietin, että ihmeen kauan liittomme kesti. Hän ei arvostele koskaan muita kuin kumppaniaan ja sitä sitten piisaakin.

Onhan hän mielessä pyörinyt. Oli parempi kuin nykyinen. Ero kaduttaa.

Viimeisin seurusteluex (olimme eronneet seitsemän vuotta ennen nykyisen kumppanini tapaamista ja nyt erostamme on 15 vuotta) kävi äskettäin mielessä erään FB-päivityksen takia. Avioex ja lapsen isä kävi mielessä äskettäin, kun lapsella oli syntymäpäivä ja mietin, että saakohan isältään rahaa lahjaksi.

Aika usein, oltiin yhdessä vain puolitoista vuotta mutta se oli elämäni parasta aikaa, lähti toisen matkaan eli varmaan ei sitten ollut hänelle.

M35

Harva se päivä, asun hänen lapsensa kanssa niin enimmäkseen siksi.

Olimme naimisissa 12 vuotta, erosimme 16 vuotta sitten. Ajattelen häntä noin kerran vuodessa max. En hyvällä.

ei oo eksää, nyksää, eikä nexää

Ei nyt ihan joka päivä mutta muutaman kerran viikossa. Tyttö antoi paljon hyviä muistoja jotka hymyilyttävät vielä vuosienkin jälkeen. Rakastan häntä vaikka hän ei rakastakaan minua.

Vierailija kirjoitti:

Täällä myös tällä hetkellä koko ajan.

Kyseessä on kuntoutus tai jokin muu termi asioiden käsittelylle.

Otin eron 20v suhteesta noin 5v sitten. Elämässä oli silloin muutakin kuormitusta joten eron käsittely on viivästynyt.

Kesälomalla nyt ja ainoa mitä edelleen kadun etten lähtenyt aiemmin.

Eksä mielessä mutta ei hyvällä tavalla. Kysyn uudestaan ja uudestaan itseltäni mitä en tajunnut? Miksi annoin hänen kohdella itseäni huonosti?

Lähipiiriltä en enää kysele. He kannustivat aikanaan jatkamaan "kyllä se siitä, olet vain ymmärtänyt väärin"

Itse olin vastaanvanpituisessa suhteessa, jossa myös tulin kohdelluksi aivan törkeällä tavalla. Lähipiirini kannusti aina jatkamaan, koska exäni oli niin mukava (siis muille kuin minulle ja minuakin kohteli muiden ihmisten ollessa paikalla ihan loppuaikoja lukuunottamatta hyvin).

Itse näen, että olin aivan liian nuori ja hyväuskoinen aloittaessani suhteen exäni kanssa ja jo lapsuuden kodissani tottunut huonoon kohteluun.

Aina välillä tulee mieleen, ei hyvällä eikä pahalla, eikä kyse ole kaipauksesta vanhaan. Useimmiten hän käy mielessä jos matkustan hänen kotikaupunkinsa ohi ja vaihdan siellä junaa. Lähinnä mietin että miten hänellä menee ihan noin yleensä, koska erottiin joitain vuosia sitten ja exällä meni huonosti vähän joka elämänalueella. En kuitenkaan halua olla häneen yhteydessä enkä koe siihen tarvetta. Olen parisuhteessa nyt uuden kanssa.

Olen yksinäinen. Ajattelen nuoruuden rakkautta joka viikko, koko elämän olen ajatellut. Muita suhteita ollut mutta tuo yksi ei vaan jää mielestä.

Aika usein tämä säväyttäjä pyörii mielessä. Tämä itsepäinen, epäkypsä nuori nainen, joka on ainut ihminen joka uskaltaa sivaltaa sanoin mulle muiden kuullen, kohtelee lähinnä töykeästi jos olen lähellä, kertonut yhden yön suhteistaan mulle senkin jälkeen että sain häneltä pakit, joka ei ole pätkääkään minusta kiinnostunut edes kaverimielessä kun yritin sitä ehdottaa pakkien jälkeen. Piti mulle tämän jälkeen mykkäkoulua lähes viikon ajan, jonka sain loppumaan porukkatilanteessa eräällä jutulla, jossa oli piiloviesti hänelle jonka vain hän ymmärsi. Ja hän sivalsi takaisin myöhemmin samana päivänä.

Se nauru, välinpitämätön asenne, viileä olemus, villit jutut ja se ilkikurinen hymy. Ei kukaan ole saanut mua haastamaan tai syttymään samalla tavalla ja hakeutumaan lähelle häntä. Näen häntä usein ja hänessä on sitä jotain, vaikka ei meistä paria koskaan tule eikä se todennäköisesti onnistuisikaan. Silti salaa hymyilen ajatukselle hänestä.

M34

Liian usein, lähes päivittäin. Olen lähinnä vihainen itselleni että hukkasin liku kaksi vuosikymmentä siihen typerykseen sen varjolla että kuvittelin saavani rakkautta. Nyt kun teen ja elän niin kuin itse koen hyväksi (eli elän nuukemmin mutta hauskemmin välittämättä kumminkaimojen mielipiteistä) harmittaa että siihen tyyppiin tuli törmättyä. Harmitus tulee siis aina ilonpilkahduksen läpi.prkle