Omakotitalon osto. En osaa päättää olisiko 1- vai 2-kerroksinen parempi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavarat,vaatteet aina väärässä kerroksessa. Jatkuvaa kamojen/vaatteiden kantamista toiseen kerrokseen.

Siivoaminen oli kamalaa, helpotus kun päästiin eroon kaksikerroksisesta.

Minulla ei ole juuri muuta kuin vaatteita  yläkerrassa, missä makuuhuoneet ovat. Enpä ole huomannut mitään ongelmaa tavaroiden kuskaamisessa

Terkut kolmikerroksisesta asunnosta, jossa eteinen alhaalla ja vaatteet ylimmässä kerroksessa. Suomen alati vaihtuvissa säissä olen kerran jos toisenkin joutunut hakemaan ylhäältä jotain puuttuvaa vaatetta. Tai tuulisella säällä hiuslenksua, kuumana päivänä vesipullo (2. kerroksessa).. näitä riittää. Mutta mukavia ongelmiahan nämä on, en minä valita. Mieluummin kuitenkin seuraavaksi yhdessä kerroksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokralla asuminen on Suomalainen perusoikeus, omakotitalo asuminen on sairasta ja vähentää elämäsi laatua. Miksi muuttaa omakotitaloon?

Ensi talvesta tulee pitkä ja hyinen omakotiasujille tonnien sähkölaskuineen.

Tämä on vihreää unelmaa. Onneksi sossunelättejä ei kriisit paina, kun tukia tulee tekemättä mitään ja työntekijät maksaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaksikerroksinen. Ihanaa, kun teinit ovat yläkerrassa, eikä tarvitse katsella heidän sotkujaan koko ajan. Kun he muuttavat pois, voi yläkerta olla tyhjillään paljon, mutta eipä se mitään haittaa. Alakerrassa on hyvä olla yksi makuuhuone, ettei tarvitse sitten vanhana könytä ylös.

Meillä sama ja on ollut hyvä, että lapsia ei tarvitse koko aikaa käskeä siivoamaan jälkiään.

Alakerta on katsen kestävässä kunnossa aina.

Nämä kommentit ihmetyttää. Lapset saa elää siivottomasti, kun kukaan ei näe? Meillä lapset on opetettu siivoamaan jälkensä aina. Ja leikit on pidetty pääasiassa omassa huoneessa, asuttiin sitten pienessä kerrostaloasunnossa, reilun kokoisessa kerrostaloasunnossa ja nyt kaksikerroksisessa rivarissa.

Minua ihmetyttää lähinnä pikkusieluisuus, mikä ilmenee tässä ketjussa arbosteluna lasten kasvatusta kohtaan.

Jos ei ymmärrä, mitä joku kirjoittaa, niin kannattaa olla kommentoimatta.

Meillä 2 kerrosta ja tyytyväisiä ollaan oltu. Kaikki muu on alakerrassa ja teinien omat huoneet, 1 wc ja aulatila yläkerrassa. Yläkerrassa ei ole vaatekaappeja, vaan lasten vaatteet ovat huoneessa, joka oli lastenhuoneena pikkulapsiaikaan. Aikuiset siivoavat alakerran ja lapset yläkerran. Yläkerran wc:ssä on omat pesuaineet eikä tavaroita tarvitse juurikaan kuljetella kerrosten välillä.

Entä jos ottaa yhden kerroksen, joka on korotettu maasta ylemmäs miltei kakkoskerrokseen ja katon rajaan tähtihuone +parveke kolmoseen. Ja on luiska pyörätuolilla tulijalle. Kivijalka?

Riippuu tontista. Etenkin rinnetontilla usein kaksikerroksinen on napakymppi.

Yksikerroksinen L-mallinen voisi olla hyvä. Sieltä löytyisi omaa rauhaakin ns toisesta siivestä.

Okt 120m2 yhdessä tasossa ja en ole kaivannut toista tai kolmatta kerrostasoa. Rauhaa on kun yksin asuu mitä nyt lapset ja välillä lapsenlapset ovat yökylässä. Ehkä sitten kun on 70v niin keskustan kulmille kerrostaloon mutta niin pitkään kun jaksan itse huolehtia niin näillä mennään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kolme kerrosta ja en vaihtaisi. Yläkerrassa makuuhuoneita ja kylppäri. Eli nuorison sai sinne tosiaan mökäämään ja saivat etäkoulurauhaa.

Keskikerroksessa myös makkareita (sinne pääsee sitten vanhana kun ei jaksa könytä rappusia). Nyt eivät ole käytössä ja tietty keittiö, olkkari ja takkahuone ja kylppäri. Alakerrassa työhuoneet (etätyöaikana ihan loistavaa), pesutilat, harrastustilat.

Meillä on jokaiselle oma kerros. Ihana rauha.

Teillä asuu siis kolme henkilöä? Ruhtinaalliset tilat, kun on useampi makkari sekä ylä- että keskikerroksessa ja työhuoneitakin useampi.

Kyllä, mutta johtuu siitä, että meitä asui täällä ennen seitsemän henkilöä. Enää kolme.

Pienet lapset yksitasoinen parempi, teinit kaksikerroksinen

Mieti elämää pitkällä tähtäimellä. Tulee aika, kun et pääse sinne yläkertaan.

Vierailija kirjoitti:

Mieti elämää pitkällä tähtäimellä. Tulee aika, kun et pääse sinne yläkertaan.

Silloin voi toisaalta olla hankalaa hoitaa sitä isoa taloa ylipäänsä, vaikka olisi yhdessäkin kerroksessa eli muutto on joka tapauksessa edessä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaksikerroksinen. Ihanaa, kun teinit ovat yläkerrassa, eikä tarvitse katsella heidän sotkujaan koko ajan. Kun he muuttavat pois, voi yläkerta olla tyhjillään paljon, mutta eipä se mitään haittaa. Alakerrassa on hyvä olla yksi makuuhuone, ettei tarvitse sitten vanhana könytä ylös.

Jep, tämän takia mekin ostettiin 2 kerroksinen. Yläkerrassa on molemmille lapsille makuuhuone, vessa ja aula jossa TV ja pelikoneet. Teinien valtakunta

Jos kaikki perus asumisen toiminnot (keittiö, olohuone, makuuhuone, kylpyhuone WC, uloskäynti ilman isoja portaita) ovat yhdessä kerroksessa, ja toisessa on vain lisää makuuhuoneita, ja toinen vessa, siinä pystyy asumaan huonompikuntoinenkin. 

Jos taas on ainut kylpyhuone alakerrassa, keittiö keskikerroksessa ja kaikki makuuhuoneet yläkerrassa, en suosittele, jos koko loppu elämän asuntoa haet.

Vierailija kirjoitti:

Yksikerroksinen. Jos jostain syystä menee esim. kävelykyky ja joutuu kulkemaan pyörötuolilla, asuminen onnistuu hyvin kodissa. Yläkerrasta tulisi hyödytön tuossa tilanteessa.

Yksin asuvalla joo. Mutta harvemmin sitä koko perheeltä menee samaan aikaan jalat alta.

1. parveke yläkerrassa on 100% turhake! "Juon sitten romanttiset aamukahvit terassilla aamuauringon loisteessa" Enpä ole koskaan kuullut kenenkään sitä tehneen.

Meillä on ollut 2 tasoinen (nousu 120cm), 2krs+2 tasoa ja nyt viimeisin 1 kerroksinen.

Onhan tämä helpoin, taloudellisin ja neliöitä säästävin. Ja kun ikää tulee em asiat vaan korostuu.

2 tasoinen oli sitten taloista kaunein kun tasot sallivat monimuotoisuuden eri tavalla

Mulle ei sovi kaksikerroksinen yhtään. Olen asunut puolet elämästäni kaksikerroksisessa (olen 32) ja inhosin sitä portaissa ravaamista. Unohtelen asioita ja aina joku jäi yläkertaan tai kun menin ylös, jotain jäi alas. Arrgghh. Sitten se portaiden töminä ku muut kävelee, ehh. Imurin kantaminen, voi yäk. Teininä oli jees, kun oli vähän paremmin omaa rauhaa, mutta kyllä ne pikkusisarukset ramppasi niitä portaita, mikä oli todella rasittavaa. Varsinkin ihan pienten lasten kanssa ne portaat oli tosi ikävät. Yläkerta on ainoastaan silloin edes vähän ok, jos siellä on vain lisämakuhuoneita, WC(ja kylppäri mielellään) ja oleskelutila. Meillä yhdessä asunnossa oli edellämainituisti. Muutoin on ollut kodin kaikki makuuhuoneet ja kylpytilat yläkerrassa. Jos siellä yläkerrassa on mitään Keittiötä, kylppäri, kHH, saunaa.. kierrän kaukaa. Nyt meillä on yksikerroksinen okt, 150 neliötä, jossa päämakuuhuone niin kaukana lasten huoneita kuin voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Pahin on rinne/2 kerros missä keittiö on yläkerrassa.

Mikäs siinä on paha?

Tehtiin edellinen talomme juuri näinpäin maisemien takia. Alhaalla teinien oleskelutilat, makuuhuoneet, saunaosasto ja khh. Sieltä pääsi myös uima-altaalle

Ylhäällä vanhempien mh, pukeutumishuone, kph ja erillinen wc, keittiö ja oh. Pääsy 20m2 "parvekkeelta" terassille.

Ihan mahtava ratkaisu! Jos meinaat ettei "jaksa raahata kauppakasseja" niin sanoisin että kuntoilu olisi 99% suomalaisista ihan hyvä juttu! 13 v ei jäänyt kassit kertaakaan kantamatta eikä yhtään harmittanut:)

Vierailija kirjoitti:

Aina sanotaan, että portaat vie pinta-alaa, mutta ei oteta huomioon, että yksitasoisessa on usein käytäviä, jotka myös syö sitä pinta-alaa.

Meillä on 1 kerroksisessa käytävää 1,5mx3m. Vähintään saman verran on jo pelkkä tasanne yläkerrassa plus portaikon viemä tila!

Omana haaveena 2-kerroksinen kun sellaisessa totuin lapsuuden asumaan. Yläkerrassa pystyi nukkumaan rauhassa kun isä kolisteli keittiössä. Miehen lapsuudenkoti on 1-tasoinen. Makuuhuoneet ei edes ihan keittiön vieressä ja silti kuuluu aamumetelit ja keskustelut. Mutta on varmaan olemassa 1-kerroksisia taloja paremmilla pohjaratkaisuilla, silloin voisin muuttaa.