Alkaako minimalismi elämäntapana olla passé? Mitä sille tapahtui? Onko täällä minimalisteja?
Vielä n. 5 vuotta sitten tuli ihan solkenaan juttuja diginomadeista, jotka olivat muuttaneet pakuun tai nelihenkisistä perheistä, jotka asuivat 20 neliön yksiössä tai veneessä. Jokusen jutun muistan lukeneeni vielä viime vuonna, nyt sen sijaan on ollut tosi hiljaista. Menikö villitys ohi? Löytyykö edelleen niitä, jotka kilpailevat siitä, kenellä on vähiten kamaa? Tekikö toi Ukraina ja energiakriisi ja inflaatio sen, että niukkuudella kisailu ei oikein enää vetoa ihmisiin?
Kommentit (9)
Minä olen sillä lailla onnekas, että minulla ei ole koskaan ennenkään ollut paljon mitään.
Ne tylsistyi kodeissaan korona aikana ja tuskastui toisiinsa.
Eipä ole konmarituksestakaan ollut jutun juttua aikoihin.
Harvalla on niin hyvä duuni että voi olla diginomadi, nyt taitaa olla minimalisma luvassa kaikille halusi tai ei. Työttömät on tyytyväisiä jos saa vanhaa leipää jonosta.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sillä lailla onnekas, että minulla ei ole koskaan ennenkään ollut paljon mitään.
Mulla sama, ja ehkä sieltä "ulkopuolelta" tuo materian perässä kaahottaminen paljastaa myös negatiivisia puolia enemmän itsestään.
ehkä tämä oli sitä toista ääripäätä, kerskakulutuksesta max 100 tavaraan. Moni löytänyt sen jälkeen ehkä sen kultaisen keskitien eli et tarvitse yksin asuvana keittiössä 10 kauhaa, mut 2 on ihan kiva ettei tarvitse koko ajan tiskata. Totaaliääriminimalismi vie monelta liikaa energiaa kun saattaa joutua pohtimiskehään että eihän mulla nyt ole mitään ylimääräistä, tietty oma osastonsa nämä oman elämänsä nuuskamuikkuset jolle riittää se reppu, kuksa ja makuualusta :) Minimalismin pinnalle nousu on kuitenkin saanut osan porukasta pohtimaan että onko se oravanpyörämaksimalismi oikeasti se mitä haluan vai pärjäisikö vähemmälläkin = vähemmän stressiä.
Mä olen ilmeisesti minimalisti tai ainakin siihen pyrin. Tokikaan en ala pois tavaraa heittämään enää, mutta jos jotain menee rikki niin mietin muutamaan otteeseen ostanko uutta. Tällä tavalla pyrin myös ostosriippuvuudesta eroon. Jotain tavaroita saatan myydä: kuten 2019 ostamani laskettelusukset, joita en ole käyttänyt kertaakaan. Tai jotain vaatteita, jotka ovat olleet hutiostoksia. Kodin olen juuri saanut sisustettua kivaksi ja aikaisempien kotien sisustustuotteet ovat kaapissa, osan mielestä ehkä, tilaa viemässä. Mutta en halua niitä poiskaan heittää kun en tiedä koska niitä tarvitsen ja haluan. Tavarat mahtuvat kuitenkin säilytykseen ja jos yhtään lisää hommaan niin sitten on pakko lähteä vanhaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ilmeisesti minimalisti tai ainakin siihen pyrin. Tokikaan en ala pois tavaraa heittämään enää, mutta jos jotain menee rikki niin mietin muutamaan otteeseen ostanko uutta. Tällä tavalla pyrin myös ostosriippuvuudesta eroon. Jotain tavaroita saatan myydä: kuten 2019 ostamani laskettelusukset, joita en ole käyttänyt kertaakaan. Tai jotain vaatteita, jotka ovat olleet hutiostoksia. Kodin olen juuri saanut sisustettua kivaksi ja aikaisempien kotien sisustustuotteet ovat kaapissa, osan mielestä ehkä, tilaa viemässä. Mutta en halua niitä poiskaan heittää kun en tiedä koska niitä tarvitsen ja haluan. Tavarat mahtuvat kuitenkin säilytykseen ja jos yhtään lisää hommaan niin sitten on pakko lähteä vanhaa pois.
Kuumeisen konmarittamisen sijaan mä vaan lopetin ostamisen lähes kokonaan. Tajusin, että mulla on vaatteita vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Käytän ihan loppuun kaiken.
Niukkuutta on jatkossa jaossa kaikille, joten sitä ei tarvitse tavoitella.