Lue keskustelun säännöt.
Neuvoja tiuskimisen lopettamiseen?
23.07.2022 |
Alan usein tiuskimaan ja komentelemaan miestä ja lapsia väsyneenä ja stressaantuneena. Eniten ärsyttävät muiden jättämät sotkut, vaikka muruset pöydällä ja hujan hajan eteisessä olevat kengät, jotka on jätetty niin ettei ovesta meinaa päästä sisälle. Lapsia on pienestä saakka opetettu siivoamaan omat jälkensä ja laittamaan tavarat paikoilleen, mutta ei vain millään tunnu menevän perille. Yritän muistaa sanoa nätisti, mutta usein ei enää jaksa kun samasta asiasta joutuu sanomaan miljoonannen kerran. Mies ei edes ole erityisen sotkeva ja osallistuu aika lailla tasapuolisesti kotitöihin, mutta väsyneenä ja kiukkuisena hänkin saa osansa.
Sotku stressaa eniten varmaan siksi, että minun on todella vaikea rentoutua epäsiistissä kodissa ja epäjärjestys tuntuu tekemättömältä työltä. Sotkun lisäksi tekemättömät asiat stressaavat, eli lapsia joutuu aina muistuttelemaan läksyistä vaikka kuinka monta kertaa ja silti jotain jää myöhään iltaan jne. Sekin tuntuu todella kuormittavalta. Olen itse järjestelmällinen ja teen pakolliset hommat ensin pois alta, joten stressaa kun omalla vapaa-ajallani joudun vielä huolehtimaan muiden tekemättömistä töistä.
Teen vaativaa työtä ja pitkiä päiviä, joten työpäivän jälkeisen ajan haluaisin käyttää palautumiseen ja rentoon yhdessäoloon. Kun se ei toteudu, alkaa ärsyttää ja turhauttaa, ja sitten taas tiuskin. En kuitenkaan koe työtä kuormittavana, vaan nimenomaan sen työpäivän jälkeisen arjen pyörittämisen. Olen yrittänyt helpottaa tilannetta laskemalla omia odotuksia siisteystasosta ja hankkimalla robotti-imurin. Ruoat suunnittelen etukäteen niin, että ne on mahdollisimman helppo ja nopea tehdä. Yritän pitää arjen muutenkin mahdollisimman yksinkertaisena enkä esim. osallistu mihinkään ylimääräisiin vanhempainyhdistyksiin ym., mutta jossain välissä kuormitusta tulee aina liikaa ja sitten hermostun.
Miehestä ei irtoa nykyistä enempää apua. Hän on vuosia häilynyt työuupumuksen partaalla, ja vaikka hänellä on nykyään kevyempi työ, ei hänelläkään riitä ylimääräisiä paukkuja mihinkään.
Mikä tähän auttaisi? Haluaisin kovasti olla kiva ja rento äiti, mutta nyt olen jotain ihan muuta :(
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Miksette tilaa sitten ns. taloudenhoitopalvelua? Joku tulee iltapäivällä raivaamaan lasten romut, siivoaa ja tekee ruoan valmiiksi? Varmasti löytyy tällainen ihminen ja saatte kotitalousvähennyksenkin.
Tämä olisi varmaan muuten hyvä ratkaisu, mutta en halua että lapsista tulee laiskureita, joiden puolesta joku muu tekee aina kaiken.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli - sua väsyttää ja stressaa. Ja siksi tiuskit. Mikä väsyttää ja stressaa? Arjen pyörityskö? Hoitaminen ja huolehtiminen?
Teet sen minkä pystyt. Ei yhtään enempää. Lapsien tehtävä on hoitaa omat asiansa koulunkäyntiä myöten. Vastuuta heitä siihen. Jos jo koululaisia ovat, niin kotihommat kuuluvat heillekin omaa vaatehuoltoa myöten. Läksyistä mainitset vain pari kertaa ja jos vastauksena on että joojoo tai tehtyinä, niin oman osuutesi olet tehnyt. Jos tulee muistutuksia, niin siinä on suora seuraus lapselle itselleen tekemättömyydestään. Eihän he muutoin mitään opi, jos itse huolehdit kaikesta. Se, minkä he oppivat on, että äiti on ihme kone joka tekee kaiken ja sitten tiuskii.
Sulle riittää työpäivän jälkeen se, että otat ensin hiukan omaa aikaa vaikka kahvikupin ääressä ja huokaiset. Ennen kuin kyselet mitä kuuluu, oliko kiva päivä jne. Pyydät ruuanlaittoon apulaista, sopikaa vaikka kiertävä systeemi, että jokainen saa olla apukokkina. Ja vietätte loppupäivän, miten voimavaroiltanne jaksatte. Riittää, että suoriutumista on työelämässä. Kotona ei tarvitse.
Tiedän, ei ole helppoa. Mutta - kuka huolehtii sinusta, jaksamisestasi, olostasi, jos et sitä itse tee? Ei sinun elämäsi kaadu arjen epäjärjestykseen, se vain kuuluu tähän hetkeen ja niihin trendikkäisiin ruuhkavuosiin. Myöhemmin ehdit oikeasti jynssäämään paikkoja.
Päivä ja hetki kerrallaan. Tsemppiä!
Kiitos! Juuri tuo arjen pyörittäminen ja muista huolehtiminen väsyttää ja tuntuu, ettei itselle jää ollenkaan jaksamista.
Lapset osallistuvat jonkin verran kotitöihin, mutta niihin patistelu tuntuu usein melkein työläämmältä kuin jos tekisi itse.
Ap
Kuulostaa niiiiin tutulta. Mulla on kolme lasta, nyt teinejä ja niin tuulellaan käyviä! Eli välillä sujuu ja välillä ei todellakaan. 😀
Mutta - en mä enää rupee heidän puolesta asioita tekemään, olen senkin virheen tehnyt kun en ole jaksanut odottaa lopputulokseen asti pääsemistä. Teinit tietävät, että arjen sujuminen kuuluu heillekin, joten - tekevät ja osallistuvat tyylillään. Ja tää onkin se pointti - meitä on tässä neljä erilaista tekijää. Ja jokainen tekee oikein ja hyvin, omalla tavallaan. Oma oppiminen tuossakin.
Ja ei, maailma ei kaadu kenkien maailmannäyttelyeteiseen tai jaloissani oleviin eri pari sukkiin, yksi teineiltäni lainailee jopa vaatteitani mutta toi palautuspuoli vielä ontuu...
Joten otapa iisisti ja armahda itseäsi.
Sinun pitäisi lopettaa niille lapsille tiuskiminen ensimmäisenä jotka pyyhkivät muruset pois. Ehkä joku lapsi on vielä liian pieni ottamaan murut pois. Lapset eivät ole ensisijassa vastuussa kodista, vaan aikuiset. Mies taas ei ilmeisesti pysty. Äideille jää siivottavaa. Kenkätelineet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohon ei oo muuta lääkettä kun muuttaa omaa asennetta. Tää neuvo vituttaa ja sen toteuttaminen vituttaa alkuun mutta kyllä se siitä tasaantuu. Kuulostat suorittajalta. Nyt on aika myöntää ettet arjessa jaksa toimia omien standardiesi mukaisesti joten niitä täytyy laskea. Vaan siten teidän elämä rauhoittuu. Ja myöhemmin ymmärrät että sohvalla voi katsoa perheenä leffaa vaikka kengät olis hujanhajan ja pöydällä murusia.
On laskettava rimaa.
Oikeasti.
Terv. Entinen takakireä suorittaja, nykyisin onnellinen leppoistaja.No ensinnäkin, aikoinaan sanoin että jos kengät on tukkeena tuulikaapissa kun tulen kotiin, niin seuraavan kerran niitä voi katsella ovatko joutuneet pihalle.
Leipää jos murustellaan, eikä jälkiä siivota, en osta leipää.
Huoneessa olevat hujanhajat siivoan jätesäkkiin jos eivät mene paikoilleen.
Toimii!
Pari kertaa kun laittaa sateen liottamat kengät jalkaansa...koskee myös isää!
Eteisessä on kenkähylly kenkiä vasrten, pikku tuulikaappieteiseen ei mahdu kokoa kanootti olevia kenkäpareja.
Tämä nauratti, mutta hyvä neuvo :D Robotti-imuri on välillä syönyt lastenhuoneen lattialta legoja varoittelusta huolimatta, mutta niitä on ilmeisesti liikaa kun lapsia ei kiinnosta. Sotkujen keräämisellä jätesäkkiin olen välillä uhkaillut, mutta ehkä se täytyy joskus toteuttaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitäisi lopettaa niille lapsille tiuskiminen ensimmäisenä jotka pyyhkivät muruset pois. Ehkä joku lapsi on vielä liian pieni ottamaan murut pois. Lapset eivät ole ensisijassa vastuussa kodista, vaan aikuiset. Mies taas ei ilmeisesti pysty. Äideille jää siivottavaa. Kenkätelineet?
Lapset ovat 10 ja 13, ja osaavat pyyhkiä pöydän ja siivota jälkensä jos sattuu huvittamaan. Vähän turhan usein ei huvita, vaikka kotitöistä saa viikkorahaakin. Eteisessä on kenkäkaappi heti oven vieressä, mutta ilmeisesti on tosi paljon helpompaa tiputtaa kengät, reput ja takit suoraan oven eteen ja jättää ne siihen Huoh.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitäisi lopettaa niille lapsille tiuskiminen ensimmäisenä jotka pyyhkivät muruset pois. Ehkä joku lapsi on vielä liian pieni ottamaan murut pois. Lapset eivät ole ensisijassa vastuussa kodista, vaan aikuiset. Mies taas ei ilmeisesti pysty. Äideille jää siivottavaa. Kenkätelineet?
Lapset ovat 10 ja 13, ja osaavat pyyhkiä pöydän ja siivota jälkensä jos sattuu huvittamaan. Vähän turhan usein ei huvita, vaikka kotitöistä saa viikkorahaakin. Eteisessä on kenkäkaappi heti oven vieressä, mutta ilmeisesti on tosi paljon helpompaa tiputtaa kengät, reput ja takit suoraan oven eteen ja jättää ne siihen Huoh.
Ap
Juu. Reput sisälle ja takit naulakkoon ainakin.
Millainen teidän eteinen on, AP? Onko kengät ja vaatteet helppo laittaa omille paikoilleen vai onko tilasta pulaa?
En tiedä, onko tästä linkistä yhtään hyötyä, mutta meidän eteisessä on vähän saman tyyppiset lokerikot, jonne kaikki laittaa aina omat tavaransa, kun saapuvat kotiin.
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/paivakotityyliset-eteisen-hyllyk…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette tilaa sitten ns. taloudenhoitopalvelua? Joku tulee iltapäivällä raivaamaan lasten romut, siivoaa ja tekee ruoan valmiiksi? Varmasti löytyy tällainen ihminen ja saatte kotitalousvähennyksenkin.
Tämä olisi varmaan muuten hyvä ratkaisu, mutta en halua että lapsista tulee laiskureita, joiden puolesta joku muu tekee aina kaiken.
Ap
Miten taloudenhoitajan tekemä työ eroaa siitä, että sinä itse teet sen työn? Eli mikä onkaan sen ratkaiseva ero siinä, että se "joku muu" tekee työn sinunkin puolestasi kuin että sinä itse teet sen lasten puolesta - siis lasten näkökulmasta laiskuriksi oppimisessa?
Vierailija kirjoitti:
Millainen teidän eteinen on, AP? Onko kengät ja vaatteet helppo laittaa omille paikoilleen vai onko tilasta pulaa?
En tiedä, onko tästä linkistä yhtään hyötyä, mutta meidän eteisessä on vähän saman tyyppiset lokerikot, jonne kaikki laittaa aina omat tavaransa, kun saapuvat kotiin.
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/paivakotityyliset-eteisen-hyllyk…
Eteinen on oikeastaan pelkkä käytävä, mutta heti oven vieressä on kenkäkaappi ja sen jälkeen tilava vaatekaappi, joista löytyy paikat kaikkien tavaroille. Ehkä kaapinovien avaaminen on liian vaikeaa, kun tavarat eivät silti meinaa mennä paikoilleen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette tilaa sitten ns. taloudenhoitopalvelua? Joku tulee iltapäivällä raivaamaan lasten romut, siivoaa ja tekee ruoan valmiiksi? Varmasti löytyy tällainen ihminen ja saatte kotitalousvähennyksenkin.
Tämä olisi varmaan muuten hyvä ratkaisu, mutta en halua että lapsista tulee laiskureita, joiden puolesta joku muu tekee aina kaiken.
Ap
Miten taloudenhoitajan tekemä työ eroaa siitä, että sinä itse teet sen työn? Eli mikä onkaan sen ratkaiseva ero siinä, että se "joku muu" tekee työn sinunkin puolestasi kuin että sinä itse teet sen lasten puolesta - siis lasten näkökulmasta laiskuriksi oppimisessa?
Tällä hetkellä tilanne on se, että ensin muistuttelen monta kertaa ja sitten tiuskin hermostuneena lapsille, kunnes hommat tulevat hoidettua. Harvemmin teen puolesta.
Ap
Mun mielestä ei ole kohtuutonta vaatia kenkiä oven edestä pois, koska ensinnäkin ovia ei saa kunnolla auki ja esim. tulipalon tmv. vaaratilanteen sattuessa äkkilähtö on vaikeaa ja aikaa vievää, jos ensin pitää selvitä kenkävuoren yli päästäkseen ulko-ovelle, jonka edusta pitää lisäksi raivata kengistä saadakseen oven auki.
Itse uhkaan aina vain yhden ainoan kerran ja sitten toteutan uhkaukseni. Kerran uhkasin, että jos kengät ei mene hyvällä oven edestä pois, heitän ne ulos. Ja heitinkin seuraavalla kerralla. Jos vaan uhkaillaan mutta mitään ei tapahdu, joten miksi muuttaa tapoja ja mikä hyöty silloin uhkailla?
Kiitos! Juuri tuo arjen pyörittäminen ja muista huolehtiminen väsyttää ja tuntuu, ettei itselle jää ollenkaan jaksamista.
Lapset osallistuvat jonkin verran kotitöihin, mutta niihin patistelu tuntuu usein melkein työläämmältä kuin jos tekisi itse.
Ap