Jorvin sairaala kannattaa kierrää kaukaa. Aivan paska hoidon taso

Jorvin sairaalassa on epäpäteviä ja epäpätevyydessään ylimielisiä lääkäreitä ja hoitajia.

"Ken tästä ovesta käy, saa kaiken toivon heittää"

Pakko palkata jokainen joka täyttää pätevyysvaatimukset.

Mä oon saanut siellä aina ihan hyvää, asiallista ja perusystävällistä palvelua.

Voisit AP vähän tarkentaa, että mikä sinua jorvissa kyrsii. Sehän on tosi iso sairaala.

Pääsisäänkäynnin yläpuolelle sama kyltti kuin Buchenwaldin leirin rautaportissa "Jedem das Seine".

Lausutaan Jour

En ole moista havainnut.

Jorvin sairaala oli ainakin 80-luvulla Suomen ykkössairaala laadun osalta. En tiedä nykytilaa.

Höveli=hyväntahtoinen, eli Jorvissa on hyväntahtoisia lääkäreitä?

En ole pk-seudulta mutta on pistänyt silmään miten paljon valitusta tuosta paikasta on palstalla ollut

Synnytin Jorvissa 2019 ja trauma jäi. Yksi aivan ihana kätilö jäi mieleen, mutta muuten aivan kamala kokemus.

Kyllähän syksyllä 2004 päivystävä naislääkäri teki aika ison (hoito)virheen, kun arvioi taaperomme terveeksi, vaikka poika kärsi jo pahasta ketoasidoosista. Kehtasi väittää meille, että lapsi on ihan normaali, kun poika istui apaattisena sylissä eikä ollut lainkaan oma itsensä - ihan kuin me vanhemmat emme lastamme tuntisi. Olikohan seuraava päivä kun terveyskeskuksessa vaadin diabeteksen pois sulkemista, olin siinä vaiheessa itse diagnoosista jo aivan varma. Ja oikeassa olin - poika saman tien lanssilla Lastenklinikalle. Kyllä taisi saada kyseinen lääkäri "hieman" huutia, kun toinen sairaalalääkäri kuuli mitä oli tapahtunut. Toivon ainakin, että häneen kohdistui joku sisäinen rangaistusmenettely (voi olla turhaa optimismiä...). No, taisi olla virolainen se eukko, kun ei ainakaan kovin hyvin suomea puhunut.

Muuten Jorvista ei pahaa sanottavaa. Pojan diabetesta on siitä alkaen siellä hoidettu, ja hyvin onkin. Lasten diabetespolin henkilökunta on aivan huippua! Varsinkin jo eläkkeelle jäänyt Tuula Härkönen (?) oli aivan omaa laatuaan, mielettömän empaattinen ja osaava lääkäri.

Jokunen vuosi sitten minut aiottiin leikata parin viikon kuluessa Jorvissa mutta kirurgi päätti etten olekaan kiireellinen tapaus, koska en valittanut riittävästi oireitani, kun luulin leikkauksen olevan joka tapauksessa pian. Olen ollut paljon tekemisissä bentsojen käyttäjien kanssa ja mielestäni kirurgi vaikutti niiden vaikutuksen alla olevalta, mutta en uskaltanut tehdä valitusta kun luulin hänen olevan leikkaukseni lääkäri. Lopulta onneksi ihan eri lääkäri leikkasi ja oli asiallinen.

Yhä edelleen osa sairauden oireista jatkuu, vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa, ja pelkään sen johtuvan siitä, kun leikkaustani siirrettiin muuten vain yli puolella vuodella, ja vasta leikkauksen jälkeen selvisi kuinka vakava sairauteni oli oikeasti ollut, kun otettiin verikokeita. Tuntuu siltä kuin ylimääräinen sairastaminen leikkausta odottaessa olisi aiheuttanut pysyviä terveysongelmia.

Kaiken lisäksi juuri silloin oli niin pahat ruuhkat leikkauksiin, että odottaminen venyi senkin takia. Pääsin leikkaukseen vasta kun soitin sairaalaan ja kysyin milloin siitä ilmoitetaan.

Miten niin muka huono sairaala.

Sehän on osa HUS:a, Helsingin yliopiston sairaalaa.

Samat pätevyysvaatimukset sinne on erikoislääkäreillä kuin koko yliopistosairaalan.

Eikä siellä ole muita olekaan, kuin erikoislääkäreitä.

Ja tietenkin erikoistuva lääkäreitä.

Varmasti psyykkisesti oireilevat potilaat, valittavat tuosta sairaalasta eniten. Niin kuin kaikesta muustakin.

Mä sain loistohoitoa 2022 kun sappi poistettiin päiväkirurgiassa.

Kokemusta Jorvista usealta eri osastolta kuluneen 5 vuoden aikana ja kaikki kokemukset ihan hyviä. Ainoa huono asia mikä tulee mieleen on, että päivystyksessä joutui jonottamaan aika pitkään.

Läheiset saanut siellä aina hyvää hoitoa ja itsekin sen yhden ainoan kerran mitä lapsuudessa siellä ollut niin kaikki hoitui hyvin. Nykytilanteesta en tiedä mitään.

Lääkärit ovat välinpitämättömiä ja haluttomia hoitamaan monisairaita vanhuksia. Ei kaikki vaivat ole luulosairautta eli kyllä kannattais tutkia ja hoitaa. 

Tätä ylimielisyyttä, vähättelyä ja ehkä laiskuuttakin sain osakseni yhdeltä vanhemmalta mieslääkäriltä yhdellä Espoolaisessa terveysasemalla. Vaihdoin heti terveysasemaa.

Äitini, 80 vuotta, on ollut siellä tänään 7 tuntia ja lääkäriä ei ole vielä edes näkynyt. Hän sai sinne kiireellisen lähetteen terveyskeskuslääkäriltä aamupäivällä. Vettä on kuulema saanut juoda. 

Teen työtä vanhusten kanssa täällä Espoossa ja yksikään ei ole kehunut Jorvissa saatua apua. 89 vuotias hiljainen vanhus on "unohtunut" käytävälle tunneiksi ja tämä oli huomattu vasta, kun tämä herttainen rouva oli kaatunut tajuttomana lattialle.