Sukulaiset kateellisia vaatteistani

Viime vuosina olen alkanut panostamaan vaatteiden laatuun halvan hinnan sijaan. Ostan näitä laadukkaita vaatteita ja kenkiä lähes aina alennuksesta. Shoppailen kahdesti vuodessa, jos sitäkään. Ostan yleensä perusvaatteita. Talvitakkia ja talvikenkiä yritän pitää niin monta vuotta kuin pystyn eli en todellakaan osta joka vuosi uutta talvitakkia.

Kesälomalla olen käynyt sukuloimassa ja joka kerta olen saanut ihmettelyä ja kateellisia kommentteja vaatetuksistani. Siitä, miten "kalliit" ne on ja miten minulla voi olla varaa niihin. Että mitä oikein yritän, prameilla niillä ja miten heillä ei olisi ikinä varaa ostaa samanlaisia vaatteita. Huomaa, miten mielipaha loistaa heidän kasvoiltaan ja tekee itsellänikin pahaa, koska tarkoitukseni ei ole koreilla vaatteilla tai näyttää, miten hyvin minulla (mukamas) menee... Kerron vain, että alennuksesta ostettu ja että ei minulla vaatekaappi ole täynnä vaatteita vaan muutama hyvä laadukas vaate. Mutta vaikuttaa siltä, että mielipaha sen kuin kasvaa, koska sukulaiseni kokee, että läksytän häntä säästämisestä, vaikka se ei ole tarkoitukseni. Kerron vain, miten olen vaatteeni hankkinut. Näissä tilanteissa yritän vaihtaa puheenaihetta tai sitten kehun sukulaiseni puutarhanhoitotaitoja (itsehän olen täysin peukalo keskellä kämmentä, mitä tulee puutarhanhoitoon).

Taustatietona; sukuni on sekä äidin että isän puolelta hyvin köyhää. Ollaa tehty maataloustöitä aamukuudesta iltakuuteen leipäpalkalla. Kouluttamattomuutta, alkoholismia, jne, löytyy suvustani paljon. En ole itsekään korkeasti koulutettu, enkä tienaa sen enempää kuin 2000 euroa bruttona kuussa duunarihommissa. Tulen silti hyvin toimeen, koska ei ole lapsia tai miestä rinnalla. En käytä päihteitä ja tykkään säästää rahaa säästötilille ja osakesäästötilille. Rahan kanssa olen tarkka, vaikka en pihi olekaan.

Käytin ennen paljon mm. henkkamaukan ja vastaavien vaateketjujen vaatteita, kunnes huomasin, miten paljon rahaa ja vaivaa niihin kuluu. Laaduttomia halpoja vaatteita, joita ei ole tehty kestäviksi. Laskeskelin, pärjäisinkö vain muutamalla laadukkaalla vaatteella ja olisiko paha maksaa parista paidasta 200 euroa kuin että ostaisin henkkamaukasta 10 paitaa 200 eurolla... lopputuloksena oli se, että laadukas paita maksaa itsensä takaisin.

Tunnen syyllisyyttä, että pukeudun "hyvin" sukulaisteni nähden. Miten kannattaa jatkossa kohdata nämä sukulaiset? Voiko tällaisia sukulaisia kohdata mitenkään neutraalisti? Omaan käytökseeni voin vaikuttaa, mutta en heidän.

Kunhan avaudun. Saa kertoa oman näkemyksen asiaan. Onko täällä ketään, joka sattumoisin ärsyyntyy tai tulee kateelliseksi, jos tuttavallasi/sukulaisellasi/lapsellasi on paremmat vaatteet kuin sinulla itselläsi? Pyritkö olemaan asiallinen asiasta vai lentääkö pari kateuden ärräpäätä suustasi?