Mies muuttui ilkeäksi vauvan syntymän jälkeen
Heippa
Mulle ja miehelle syntyi vauva n. 2kk sitten ja tämän jälkeen mies on minua kohtaan ilkeä ja vähättelevä. Olen siis jäänyt kokonaan kotiin enkä ole hetkeen menossa takaisin työelämään, joten olen hoitanut kotia oman jaksamiseni mukaan, mielestäni kokoajan enemmän ja enemmän kun jaksaminen paranee tässä uudessa elämäntilanteessa.
Itse asiaan, mies valittaa ihan kaikesta mitä teen tai mitä en tee. Kotona olen hoitanut ruuan, pyykit, siivouksen ja vauvan, ja tämä ei vaikuta olevan riittävästi. Mies hoitaa kotitöistä roskien viennin ja viikolla isommassa ruokakaupassa käynnin. Minä hoidan kaiken vauvaan liittyvän eli vaippojen vaihdon ja yöheräämiset. Mies vaihtaa hyvällä tuurilla 1 vaipan viikossa eikä halua herätä öisin vauvan kanssa, tai toisinsanoen esittää nukkuvaa joka kerta kun vauva herää. Ei siinä, ei mies voisikaan auttaa syöttämisessä tässä vaiheessa, kun vauvalle ei kelpaa tuttipullo, joten ei se itseäni haittaa.
Joka päivä saan kuulla, miten en tee mitään ja naureskelua päälle. Itsellä alkaa olla tosi paha olla, kun yritän tehdä kotona mahdollisimman paljon mutta se ei ole riittävästi. Mies puhuu siitä, kuinka minulla ei ole kotona mitään muuta kuin aikaa ja kuinka vähän teen päivittäin. Jos en joku päivä jaksa lähteä vaunulenkille, saan kuulla miten laiska olen ja että jääneet raskauskilot eivät lähde pois jos en tee mitään.
Onko mitään neuvoja mitä tehdä? Suutun miehelle jatkuvasti, kun hän valittaa siitä etten tee mitään vaikka itsestä tuntuu, että tämä kotiäitinä olo on paljon raskaampaa työtä kun ennen, kun olin palkkatyössä!
Kommentit (422)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät voi käsittää, miten paljon se äidiksi muuttuminen vaatii henkisiä voimavaroja. Huomio on suuntautunut vauvaan ja omaan kokemusmaailmaan. Siinä voi imurointi jäädä väliin, itse haahuilin muutamat eka viikot ihan yöpaidassa. Sitä sanotaan myös "pesimiseksi", muuten, irrottautumista ulkomaailman hektisestä menosta.
Olisi syytä miehelle kertoa, mikä mullistus vaimon sisuksissa on meneillään, todennäköisesti moni mies luulee, että se synnytys on suurin mullistus, ja kun se on ohi, kaikki palaa suurin piirtein entiselleen. Näin ei ole.
Puhut varmaan miehestäsi etkä miehistä yleisesti?
#miesvihanäkyväksi
Puhun aloittajan miehen ongelmasta suhtautua isyyteensä, ja myös oman mieheni kipuilusta siinä alussa. Myös neuvolan esitteissä kerrotaan vaarasta, että mies kokee outoutta ja syrjäytymistä, joten kai se on yleisempää kuin nämä kaksi tapausta.
En tajua, miten viestini voidaan lukea miesvihaksi, kun yritin puolustaa miehiä ja tuoda uutta näkökulmaa. Ikääkin on jo yli 60 v. niin en ole niin miesvihamielinen kuin nuoret naiset tuntuu olevan. Olen mm. seurannut sotaa käyneiden miesten kipuilua sotakokemustensa kanssa ja heidän vaimojensa epäitsekästä pyrkimystä tukea miehiään.
Miehet eivät voi käsittää...
Moni mies luulee...
Sano vaan ettei oma miehesi voinut käsittää, ja oma miehesi luuli. Yleistämällä miehet nippuun sellaisen reppanan kanssa jonka sinä satuit huolimaan on miesvihaa.
Ei mieheni ollut reppana, vaan ajatustensa kanssa askaroimaan tottunut intellektuelli, vähän Asperger, jolle käytännön asiat olivat usein stressaavia ja hankalia. Hänen tapansa osallistua lasten hoitoon oli sellainen, johon hän pystyi. Onnittelut kaikille muille, joilla on täydelliset isät lapsilleen! :)
En myöskään ymmärrä, mikä kynnyskysymys tuo vaipan vaihto on, onko se jokin täydellisen tasa-arvon indikaattori? Mun mies ei vaihtanut vaippoja, mutta teki isyyttä omalla rajoittuneella tavallaan kuten käveli ympäri huonetta vauva sylissä kun sillä oli vatsanpuruja, vähän vanhempana vei keinumaan läheisen koulun pihaan, hieroi tyttären jalkoja, kun oli kasvukipuja, vähän vanhempana karkotti lapsen koulukiusaajan, vielä vähän vanhempana huolehti siitä, että lapsilla oli kunnolliset älylaitteet, asensi ohjelmat, vei konsertteihin kun oli musiikkialalla, jne.
Mitä en ymmärrä, on se, että miksi haluat loukata minua, tuntematonta ihmistä väittämällä edesmennyttä miestäni "reppanaksi" aika olemattoman evidenssin perusteella. Mieti vähän mitä puhut. Ystävällisyys tuntemattomiakin kohtaan olisi jalo ominaisuus, ehkä voisit kehittää sitä itsessäsi?
Mitä tulee siihen, että vauva-palstalla saisi puhua vain yksityisellä tasolla, niin olen eri mieltä. Onhan meillä valtava yliopistolaitos, joka antaa koko ajan yleisellä tasolla liikkuvaa tutkimustietoa, joka perustuu yksityistapauksiin. Miksi emme hyödyntäisi myös tutkimustietoa näissä keskusteluissa?
Minua taas kyllästyttää se, jos joku kertoo lapsensa oppimisvaikeuksista, niin pian joku tulee ilmoittamaan, että ei hänen lapsellaan ole oppimisvaikeuksia, vaikka on samanikäinen. :o
Linkitätkö tutkimukset joiden mukaan miehillä on käsityskyvyssä haasteita. Kiinnostaisi tutustua millaiset naiset ovat siihen päätyneet.
Tässä ketjussa hyviä esimerkkejä siihen keskusteluun missä arveltiin syitä syntyvyyden laskuun...
Vierailija kirjoitti:
Otat eron. Lapsen ei ole hyvä kasvaa tuollaisen ihmisen lähettyvillä. Siitä tulee mt ongelmainen ja kiintymishäiriöinen kun näkee tuollaista parisuhde dynamiikkaa vanhemmillaan. Ei opi ikinä kiintymään turvallisesti. Ihan lapsesi takia lähde nyt.
Mies voisi pitää turpansa kiinni edes lapsen takia. Mitään ei häneltä kumminkaan puutu, ruokaa eikä puhtautta. Lapsi tarvitsee äidin aikaa.
Minkä ihmeen takia kannattaisi jäädä suhteeseen, jossa puoliso muuttuu ilkeäksi elämän muutostilanteissa, eikä kestä tilannetta, jossaitse ei olepuolison huomion keskipiste? Eihän tuosta miehestä ole mitään tukea, jos ap esim. sairastuu vakavasti.[/quote]
Siksi, että ihminen voi muuttua. Juuri tällaisissa taitekohdissa ihminen sysätään muutosprosessiin. Minusta on tosi outo ajatus, että avioliitto pitäisi rikkoa heti lapsen synnyttyä, kun kaikki on vielä putoavassa tilassa.
Suosittelen alapeukkuttajille, että ette ikinä mene naimisiin. Joutuisitte kuitenkin rikkomaan lupauksenne seisoa valitsemanne ihmisen rinnalla, kun ette jaksaisi. Ja rikotut lupaukset tulevat mieleen vanhalla iällä. Parempi olla tekemättä lupausta ollenkaan kuin rikkoa se. Tämä koskee isoja ja pieniä lupauksia.[/quote]
2020-luvulla on vanhanaikaista puhua avioliitosta oletuksena pitkälle parisuhteelle tai lasten hankkimiselle, koska kaikki eivät mene koskaan naimisiin, vaikka ovat olleet vuosikymmeniäkin yhdessä ja voi olla jo yhteiset aikuiset lapsetkin. Käytännössä tietenkin pariskunta elää kuin aviopari. Ne lupauksetkin on annettu ja pidetty toiselle siinä matkan varrella jo pitkän aikaa ilman, että siihen mitään vihkijää on tarvittu varmistamaan rinnalla pysymistä.
Mies on jo käytännössä yksin. Nainen on vauvakuplassaan käyttämässä miehen rahat[/quote]
Ei sitten millään mene päähän, että mies sitä lasta enemmän halusi. Tuolla asenteella hanki heti aika vasektomiaan, sinusta ei ole parisuhteeseen eikä isäksi.
Tää on taas jonkun sepitetty juttu ja täydestä menee. Pitää saada keskustelijoita palstalle..
Christiiina kirjoitti:
Päivittäin on näitä aloituksia, missä vauvan äiti valittaa, kun mies ei osallistu vauvan hoitoon. Miksi mies on sitten halunnut lapsen, jos ei kuitenkaan halua hoitaa sitä?
No, tätä ei voi enää korjata, mutta tulevaisuuden naisille: jos mies ei halua lasta, ja sitoudu olemaan 100% isä, niin lasta ei pidä hankkia. Itsehän en ollut kovin kiinnostunut koko hankkeesta, joten vauvakuume ei ajatteluani sumentanut. Niinpä sainkin neuvoteltua työnjaon jo suunnitteluvaiheessa. Diili on pitänyt, ja sain jo vauva-aikana nukkua tarpeeksi. Jos mies ei sano selkeästi "tajuan, että olen siittämisistäni vastuussa, ja täten lupaan osata vaihtaa vaipan, pestä kestot, ja olla niipottamatta" niin lapsettomuus ei ole pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua.
(Ap: jos miehesi on yleisesti vähättelevä, ota ero. Jos tämä sikisi jostain ihan yhtäkkiä ja ennen oli kiltti, terapiaa, jotain on vialla. Vauva voi olla järkytys miehellekin, joten jos tämä on pelastamiskelpoinen niin auta, jos ei, niin pihalle alta aikayksikön. Itsehän tiedät, onko kyseessä luonnevika vai tilapäinen häiriö).
Mies on rahavaikeuksissa. Hän ei halua puhua asiasta. Nyt hän purkaa kiukkuaan ja huoliaan sinuun. Vaikea myöntää, ettei pysty elättämään teitä.
Mene töihin.
Oli naisella mikä elämäntilanne tahansa niin nainen valittaa kun mies ei tee ja palvele niin kuin nainen haluaa samalla kun nainen ei haluaisi tehdä itse juuri mitään ja haluaa päästä helpolla
Vierailija kirjoitti:
Oli naisella mikä elämäntilanne tahansa niin nainen valittaa kun mies ei tee ja palvele niin kuin nainen haluaa samalla kun nainen ei haluaisi tehdä itse juuri mitään ja haluaa päästä helpolla
Tässähän ainoa, joka kodissa palvelee on ap. Mies on vain kiukutteleva ja ilkeä haittatekijä. Silti jotenkin kummasti saat väännettyä ap:n palvelun vaatijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mies on rahavaikeuksissa. Hän ei halua puhua asiasta. Nyt hän purkaa kiukkuaan ja huoliaan sinuun. Vaikea myöntää, ettei pysty elättämään teitä.
Mene töihin.
Vauva on 2 kk, äidillä on yhä täydet tulot, mies ei tässä elätä kuin itsensä.
Mitä sitten teet kotona? Toki hoidat vauvaa mutta tuon ikäinen nukkuu yli puolet päivästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ollut tuota ongelmaa. Vaimo tienaa tuplasti enemmän ja meni töihin 3kk äitiysloman jälkeen. Minä jäin miehenä kotihoidon tuella kotiin hoitamaan vauvaa kolmeksi vuodeksi. Olen äärimmäinen suorittaja kotona. Kaikki hoitui 100%. Hoidin lapsen ja kodin armeijamaisella itsekurilla joten kotiäidit menneisyydessä. Mitään riitoja ei ollut. Lapsi oppi lukemaankin kolmen vanhana. Aika harva nainen tukee liitossaan tasa-arvon mahdollisuutta miehelleen.
Kirjoittaja on lapseton mies joka vihaa naisia.
Näin on. Jos oikeasti olisi ollut kotona lapsen kanssa, tietäisi, että olisi ollut aluksi vanhempainrahalla ja sen jälkeen kotihoidon tuella. Niiden määrä eroaa kuin yö ja päivä.
Vierailija kirjoitti:
Mies on rahavaikeuksissa. Hän ei halua puhua asiasta. Nyt hän purkaa kiukkuaan ja huoliaan sinuun. Vaikea myöntää, ettei pysty elättämään teitä.
Mene töihin.
Minne sen 2kkta vanhan vauvan saa viedä hoitoon??
Että äiti pääsis töihin?
Tuo aloitusteksi on jotenkin hassu, esim. Minä hoidan kaiken vauvaan liittyvän, eli vaippojen vaihdon ja yöheräämiset. Sekö on kaikki, mikä liittyy 2 kk ikäiseen vauvaan?
Jännä teksti muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vauva on 2 kk, äidillä on yhä täydet tulot, mies ei tässä elätä kuin itsensä.
Onko tässä äidillä yhä täydet tulot?
Vierailija kirjoitti:
Mies on rahavaikeuksissa. Hän ei halua puhua asiasta. Nyt hän purkaa kiukkuaan ja huoliaan sinuun. Vaikea myöntää, ettei pysty elättämään teitä.
Mene töihin.
Aloittajahan sanoi että talouden menot menevät puoliksi ja hän maksaa yhtälailla vuokraa ruokaa vaippoja kuin työssäkäyvä mieskin. Miksi joidenkin on niin vaikea lukea ennen kuin kommentoi?
Christiiina kirjoitti:
Päivittäin on näitä aloituksia, missä vauvan äiti valittaa, kun mies ei osallistu vauvan hoitoon. Miksi mies on sitten halunnut lapsen, jos ei kuitenkaan halua hoitaa sitä?
Hyvä kysymys, tätä voisi selvittää miksi miehille käy tällaista niin usein, että vauva olis kiva, muttei sitten kummankaan, vaan kaverit ja vapaa aika ja työhön uppoaminen alkaakin vetää ja valitetaan elämän raskautta.