Miten teillä muilla keski-ikäisillä osuu rytmit kotona asuvien täysi-ikäisten kanssa?

Etenkin nyt kesällä elää omassa ulottuvuudessaan, täysin päinvastaisessa päivärytmissä muun perheen kanssa. Potkin sen verran ylös että osallistuu kotitöihin ja pesee itse pyykkinsä. Kaverit ovat netissä ja ulkomailla, heidän kanssaan pelaa yöt. Hyvänä puolena tietotekniset taidot ja enkun kieli on priimaa, mutta tosiaan välillä nyppii että voishan sitä livenäkin ihmisten kans jotain tehdä...

Mukavaa on minusta kun aikuinen "poikanen" on kotona. Kaikkein parasta silloin kun koko poikue kokoontuu yhteen 😁

Vierailija kirjoitti:

Kokkailee omalla rytmillä ja siivoilee myös, tottui jo elämään omillaan joten nyt meidän rytmit ei mätsää yhtään!

Jos tyttären osa-aikaiset työt ovat eri aikaan kuin sinun työsi niin pakko näin kai on toimiakin?

Ymmärrän, että yöllinen herääminen ja esimerkiksi musiikki tai suihkun lorinat ärsyttävät, mutta muuten noin muuten elämään kuuluu vähän ääniä. Meillä mies vuorotöissä ja minä opiskelen, joten eivät meidänkään rytmit mätsää ja sen asian kanssa on vain elettävä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvänen aika. Koti on sinun kotisi ja sinä maksat tyttösen elämän, joten arvaa kumpi siellä on pomo? No ei se neiti ainakaan. Jos sinä et siis viitsi olla lapsukaisen vastuullinen mamma, niin syytä vain itseäsi ahdingostasi.

Tyttö voi siis kuunnella musiikkiaan suoraan korviinsa, kaiuttimien kautta soitetulla musiikilla ei tarvitse muita häiritä, jos muut niin haluavat. Suihkussa käydään järkevästi ja jos se homma menee yli, niin vesilasku menee hänelle tai sitten neiti menee uimahalliin loraamaan. Kotitöiden pitäisi sujua kysymättä ja neuvottelematta sen enempää, sillä ne kuuluvat kaikille. Baari-iltojen yöpalat hän voi tehdä jo valmiiksi ennen lähtöään ja kun sitten

yöllä kotiutuu, niin äänipiikkejä ei saa tulla tai niitä alkaa tulemaan muiden taholta heti aamulla.

Lomalla saa olla, mutta valitettavasti tuon ikäisten pitää kantaa jo vastuunsakin. Koti ei ole täyshoitola ellei sitten mamma halua niin.

Meillä on kaksi aikuista lasta ja toinen asuu jo omillaan. Hän tulee kuitenkin vapaapäivinään kotiin ja osallistuu silloin arkeen ihan normaalisti. Aikaa jää oikein hyvin kuitenkin myös olemiseen. Tänään hän on kotona ja tyttö lupasi tehdä ruuat. Tiedän, että hän pesee siellä myös pyykkiä (kaikkien, ei vain omiaan) ja siivoaa keittiön tiptop. Säännöistä ei ole tarvinnut paljoa puhua, koska ne ovat samat vanhat säännöt kuin ennenkin. Toinen nuorista, 19 vuotias, on päivät pitkät töissä, mutta hänkin elää kodin sääntöjen mukaan. Tietenkin.

Just näin.

Ihmettelen alapeukutuksia.

Kuulostaa kiltiltä ja vaivattomalta tytöltä - käy ulkona silloin tällöin, on töissä, kuuntelee musiikki kuulokkeilla, tekee itse ruokansa.

Itse yrittäisin jotain yhteistä tekemistä nuoren kanssa esim. jerran viikossa yhteinen leffailta, tehdään yhdessä ruokaa, käytte jossain.

Se on mielestäni positiivinen asia, että baari-illan jälkeen syö yöpalaa kotona, eikä tuhlaa rahaa snagareihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvänen aika. Koti on sinun kotisi ja sinä maksat tyttösen elämän, joten arvaa kumpi siellä on pomo? No ei se neiti ainakaan. Jos sinä et siis viitsi olla lapsukaisen vastuullinen mamma, niin syytä vain itseäsi ahdingostasi.

Tyttö voi siis kuunnella musiikkiaan suoraan korviinsa, kaiuttimien kautta soitetulla musiikilla ei tarvitse muita häiritä, jos muut niin haluavat. Suihkussa käydään järkevästi ja jos se homma menee yli, niin vesilasku menee hänelle tai sitten neiti menee uimahalliin loraamaan. Kotitöiden pitäisi sujua kysymättä ja neuvottelematta sen enempää, sillä ne kuuluvat kaikille. Baari-iltojen yöpalat hän voi tehdä jo valmiiksi ennen lähtöään ja kun sitten

yöllä kotiutuu, niin äänipiikkejä ei saa tulla tai niitä alkaa tulemaan muiden taholta heti aamulla.

Lomalla saa olla, mutta valitettavasti tuon ikäisten pitää kantaa jo vastuunsakin. Koti ei ole täyshoitola ellei sitten mamma halua niin.

Meillä on kaksi aikuista lasta ja toinen asuu jo omillaan. Hän tulee kuitenkin vapaapäivinään kotiin ja osallistuu silloin arkeen ihan normaalisti. Aikaa jää oikein hyvin kuitenkin myös olemiseen. Tänään hän on kotona ja tyttö lupasi tehdä ruuat. Tiedän, että hän pesee siellä myös pyykkiä (kaikkien, ei vain omiaan) ja siivoaa keittiön tiptop. Säännöistä ei ole tarvinnut paljoa puhua, koska ne ovat samat vanhat säännöt kuin ennenkin. Toinen nuorista, 19 vuotias, on päivät pitkät töissä, mutta hänkin elää kodin sääntöjen mukaan. Tietenkin.

Just näin.

Ihmettelen alapeukutuksia.

Luitko ap:n aloituksen? Tyttö käy harvoin baarissa, kuuntelee musiikkia kuulokkeilla.

Ennenkuin poika meni armeijaan lukion jälkeen, ennen korkeakoulupaikkaa, oli tuo tilanne.

Poika heräili suihkuun, kun tulin töistä klo 16 aikaan. Meni nukkumaan klo 04 aikaan. Kävi siis suihkussa "aamulla", eli se ei häirinnyt. Vähän mietin pojan kuntoa, kun pelasi pleikalla päivät, mutta kyllä se aliupseerikoulussa koheni myöhemmin.

Nyt poika on asunut tyttöystävän kanssa vuosia, on kurissa ja nuhteessa. Harmittaa, etten näe häntä edes joka kuukausi, ellen keksi jotain syömäänkutsua tai Ikeareissua. Mutta pojalla on hyvä duuni sekä parisuhde.

Nukun aina korvatulppien kanssa joten äänet eivät häirinneet.

Toivon ettet aja lasta kotoaan. Minut aikanaan ajettiin ulos ja muistan sen lopun ikääni. Ei äidin haudalla suuresti itkettänyt. Toki siihen oli muitakin syitä.

Oletko elänyt vain lapsesi kautta ja nyt sinulla ei ole itselläsi harrastuksia, ystäviä, jne? Istut kaikki päivät ja yöt kotona kirjaamassa ylös milloin toinen käy vessassa, jne?

Heippa, lähden merelle kalaan. Toivottavasti tyttäresi herää pian ja vihkosi sivuilla on vielä tilaa kirjauksille.

En vaan voi käsittää teidän "äitien" ajatuksia..

Ensin vauva/lapsiaikana tutkitaan ja analysoidaan piltin vaipansisällöt ja ollaan huolissaan milloin mistäkin.

Sitten jossain vaiheessa se ajatusmaailma muuttuu täysin päin vastaiseksi ja lapsesta halutaan eroon?!

Missä helkutin vaiheessa se rakkaus lapseen muuttuu tuollaiseksi?

Miksi niitä lapsia tehdään, jos niistä sitten halutaan tietyssä vaiheessa eroon?!

Mikä se teidän motiivi on lapsien hankintaan?

Kertokaa nyt lapsettomalle, joka tahtoisi ymmärtää logiikkaanne.

Meillä kaikki tietävät että jos minulla on työpäivä, kotiin tullaan yöllä niin hiljaa että en herää, muuten on piru merrassa :D 

Vierailija kirjoitti:

En vaan voi käsittää teidän "äitien" ajatuksia..

Ensin vauva/lapsiaikana tutkitaan ja analysoidaan piltin vaipansisällöt ja ollaan huolissaan milloin mistäkin.

Sitten jossain vaiheessa se ajatusmaailma muuttuu täysin päin vastaiseksi ja lapsesta halutaan eroon?!

Missä helkutin vaiheessa se rakkaus lapseen muuttuu tuollaiseksi?

Miksi niitä lapsia tehdään, jos niistä sitten halutaan tietyssä vaiheessa eroon?!

Mikä se teidän motiivi on lapsien hankintaan?

Kertokaa nyt lapsettomalle, joka tahtoisi ymmärtää logiikkaanne.

Se on ihan luontainen kehitys. Niin se on eläinmaailmassakin, kun emo vieroittaa poikasensa ja valmistelee jälkeläisiään itsenäiseen elämään. Rajuimmissa tapauksissa poikasia jopa pahoinpidellään, että ymmärtävät lähteä pesästä.

Oikeastaan on epänormaalia ja luonnonvastaista olla lisääntymättä.

Vierailija kirjoitti:

En vaan voi käsittää teidän "äitien" ajatuksia..

Ensin vauva/lapsiaikana tutkitaan ja analysoidaan piltin vaipansisällöt ja ollaan huolissaan milloin mistäkin.

Sitten jossain vaiheessa se ajatusmaailma muuttuu täysin päin vastaiseksi ja lapsesta halutaan eroon?!

Missä helkutin vaiheessa se rakkaus lapseen muuttuu tuollaiseksi?

Miksi niitä lapsia tehdään, jos niistä sitten halutaan tietyssä vaiheessa eroon?!

Mikä se teidän motiivi on lapsien hankintaan?

Kertokaa nyt lapsettomalle, joka tahtoisi ymmärtää logiikkaanne.

Se on äidin tehtävä. Kasvattaa se lapsi aikuiseksi ja yhteiskuntakelpoiseksi ja sitten päästää irti.

Eikä täällä ole kuin yksi edes kirjoittanut että lapsi pitää heittää ulos.

Minulla esikoinen opiskeli ulkomailla heti lukion jälkeen ja palasi nyt kotiin. Saa asua ihan niin pitkään kuin tarvitsee. Meillä on iso talo jossa itse ei edes olla koko ajan koska kakkosasunto on tunnin päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvänen aika. Koti on sinun kotisi ja sinä maksat tyttösen elämän, joten arvaa kumpi siellä on pomo? No ei se neiti ainakaan. Jos sinä et siis viitsi olla lapsukaisen vastuullinen mamma, niin syytä vain itseäsi ahdingostasi.

Tyttö voi siis kuunnella musiikkiaan suoraan korviinsa, kaiuttimien kautta soitetulla musiikilla ei tarvitse muita häiritä, jos muut niin haluavat. Suihkussa käydään järkevästi ja jos se homma menee yli, niin vesilasku menee hänelle tai sitten neiti menee uimahalliin loraamaan. Kotitöiden pitäisi sujua kysymättä ja neuvottelematta sen enempää, sillä ne kuuluvat kaikille. Baari-iltojen yöpalat hän voi tehdä jo valmiiksi ennen lähtöään ja kun sitten

yöllä kotiutuu, niin äänipiikkejä ei saa tulla tai niitä alkaa tulemaan muiden taholta heti aamulla.

Lomalla saa olla, mutta valitettavasti tuon ikäisten pitää kantaa jo vastuunsakin. Koti ei ole täyshoitola ellei sitten mamma halua niin.

Meillä on kaksi aikuista lasta ja toinen asuu jo omillaan. Hän tulee kuitenkin vapaapäivinään kotiin ja osallistuu silloin arkeen ihan normaalisti. Aikaa jää oikein hyvin kuitenkin myös olemiseen. Tänään hän on kotona ja tyttö lupasi tehdä ruuat. Tiedän, että hän pesee siellä myös pyykkiä (kaikkien, ei vain omiaan) ja siivoaa keittiön tiptop. Säännöistä ei ole tarvinnut paljoa puhua, koska ne ovat samat vanhat säännöt kuin ennenkin. Toinen nuorista, 19 vuotias, on päivät pitkät töissä, mutta hänkin elää kodin sääntöjen mukaan. Tietenkin.

Just näin.

Ihmettelen alapeukutuksia.

Luitko ap:n aloituksen? Tyttö käy harvoin baarissa, kuuntelee musiikkia kuulokkeilla.

Sinä et ilmeisesti lukenut, joten kopioin sen loppuosasta pätkän: "huomaan silti ärsyyntyväni suihkun lotinasta iltamyöhään tai muista nuoruuteen kuuluvista kaiuttimen kanteluista jne."

Minä olen kuunnellut noita kolinoita yöllä hymyssä suin, sydän läikähdellen rakkaudesta.  Lähinnä peläten sitä hetkeä kun niitä ei enää kuule ja kuukauden päästä ne äänet hiljenevät. Yksi aikakausi on loppu.

Mulla on 20v poika jo on muuttoa tekemässä, kyl viimeinen vuosi on ollut haastava vaikka poika onkin ihana. Alkaa olla jo ikää ja vuorotyö, poika tulee yöllä kotiin, koira haukkuu ja sinne meni yöunet (nukahtamisvaikeuksia). Päivisin ihan sumussa kuljen. Ymmärrän kyl et nuoruutta elää ja ihanaa että siitä nauttii mut onhan se erilaista kun tällaisen vanhan kääkän elo. Toisaalta surettaa kun lähtee ja siihen päättyy yksi aikakausi. Onhan se normaalia et tönitään lasta itsenäistymään, niin tekee muutkin emot. Lapsia kotiin jää vielä 4.

Ihan ymmärrettävää, on kuitenkin vain välivuosi jos oikein ymmärsin joten sen jälkeen taas omillaan. Pahempi näillä joiden lapsi pomppii edestakaisin, tietävät että äidin ja isän luo voi aina tulla jos sanoo itsensä irti töistä tai jättää vuokrat maksamatta. Näissä tapauksissa se vanhempien rakkaus menee niin pitkälle ettei nuoren tarvitse opetella minkäänlaista vastuuta elämästään.

Minä en suoraan sanottuna ymmärrä mikä se ongelma on, kun tyttö on kuitenkin kohtelias ja tekee kaiken mitä pyydetään. Tuskin se yölläkään kolistelee, sinä vain heräät jääkaapin ääneen

Miten esim suihkun äänet voi häiritä?

Vierailija kirjoitti:

Ei osu. Poika on 2 vuorotyössä. Viime viikolla, kun mulla oli lomaa, heräsin joka aamu viideltä, kun poika heräsi aamutoimiin ja lähti töihin. Tällä viikolla olen itse töissä ja herään siksi viideltä. Koskahan sitä sais nukkua...

No ei kai sille pojalle tarvitse herätä aamupalaa tekemään?

Onhan monella myös aviomies joka saattaa lähteä aikaisin töihin tai tulla myöhään töistä ja käydä suihkussa. Pitääkö miehenkin muuttaa kotoa että mamma saa nukkua?

Linnut laulaa aamuneljältä ulkona, se kuuluu sisälle saakka, pitääkö ne hävittää?

Aamulehti tulee viideltä, ammutteko lehdenkantajan?

Itse asun risteyksen yläpuolella. Ambulansseja ja paloautoja kulkee yöllä, harrikat mölyää. Pitäisikö laittaa tiesulku klo 22 - 07?

Neuvo: laita korvatulpat ja kierrä kaulahuivi vielä pään ympäri korvien kohdalta kolmeen kertaan pään ympäri, tiivistä makuuhuoneen ovi yöllä jesarilla. Saat ehkä nukkua.

Eläkkeellä sitten saa nukkua kellon ympäri.

Mitäpä jos puhuisit asiasta lapsesi kanssa? Meillä on säännöt joita noudattamalla kukaan ei kärsi esim. yöllisestä melusta. Menen itse nukkumaan aikaisin, nuori valvoo aamuyölle mutta osaa olla hiljaa (ei suihkuja, mikroa jne). Minä puolestani olen hissukseen aamupäivän enkä esim. imuroi. Kunnioitus, arvostus ja huomaavaisuus kanssa-asujia kohtaan on yksi elämäntaidoista jonka vanhempien tulisi opettaa. Muutoin lapsesta voi kuoriutua itsekäs puoliso sitten aikanaan. Kodista se kaikki lähtee.