Olemme maanantaina menossa juttelemaan lasun kanssa

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsillasi nepsy-ongelmia?

Kuulostat hyvin samanlaiselta kuin eräs puolituttu äiti, joka riitelee eksänsä kanssa lasten välityksellä. Sitä en tiedä mitä lasten isän luona tapahtuu, mutta sen tiedän, että tämä äiti kohtelee lapsiaan kuin aikuisia ja antaa heille hirveän paljon vastuuta sellaisista asioista, jotka lapsille eivät kuulu.

Hän  vaatii lapsilta kohtuuttomia asioita.  Lapset eivät saa esim. pyytää äidiltään hoivaa silloin kun äidin uusi mies on paikalla, sillä mies ei pidä siitä että lapsia hoivataan. Se kuulostaa todella kurjalta, etenkin kun lapset näkevät äitiään vain joka toinen viikonloppu.

Tähän kuvioon kuuluu sekin, että tämä äiti tekee lastensuojeluilmoituksia, ja pyytää lapsiaankin tekemään ilmoituksia tai edes kommentoimaan äidin tekemiin ilmoituksiin kaikkea sitä mikä isän luona on huonosti. Sitä touhua on todella ikävä seurasta vierestä.

Päinvastoin, lasten jutuista päätellen, isänsä ei ehkä osaa osoittaa sellaista rakkautta lapsia kohtaan, vaan hän pitää liian kovaa kuria...näin tämä toinen lapsista kertoi, kun kertoi tapahtumista. Ei leiki tai vie puistoihin tms mitä sitten me taas teemme.

Halusiko hän vain rahan ja vallan takia lasten lähihuoltajuuden, näin on käynyt mielessä...

Nyt on kyllä niin sekavat setit, et enpä tiedä parantuuko lasten tilanne siirtymällä kokoaikaisesti tämän ap:n luoksekaan. Puhut ap kuitenkin "meistä", joten onko niin, että sulla on uusi kumppani tai perhe? Toivottavasti sieltä löytyy joku järkevämpi, tai joku joka ainakin osaa kirjoittaa. Aika kovat wt-vibat kaikenkaikkiaan....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen antaa tilanteen mennä ensin noin pitkälle?! Toivottavasti molempien teot käydään nyt läpi riittävän tarkkkan!

Me olemme tuoneet lasuun esille että ollaan oltu huolissamme mieheni kanssa jo pitkään. Myös eskarista ja päiväkodista on tehty lasua aiemmin, mutta lasu on ennemmin uskonut isää ja hänen esitystään: lasu kävi kerran hänen kotonaan ja siellä oli siistiä, kaikki siis hyvin.

Sinun olisi pitänyt hakea muutosta huoltajuuteen ajat sitten etkä vain katsella. 

Meille on kaikki koko ajan puhuneet, että minun ja lasten isän pitää keskenään puhua ja sopia. Ok, no puhuminen ei miehen kanssa onnistu, koska hän on ollut niin vihamielinen mua kohtaan, mikä tuntuu uskomattomalta, kun on kaiken saanut mitä halusikin. Lastenvalvoja ei ratkaise ongelmaa, vaan tekee sopimukset. Lasu tuntuu olevan kädetön näissä, usein saadaan sieltäkin kuulla, etteivät he voi mitään. No sitten jää jäljelle käräjät, ja sinne emme ole halunneet, koska se on kuulema pitkä prosessi, mutta jos mitään ei nyt tapahdu, niin mitä muutakaan voimme.

Olette siis jostain maalta ja isä joku silmäätekevä. Kulissit merkkaa enempi kuin lasten hyvinvointi. Isommalla paikkakunnalla olisi jo tehty huostaanotto sen sijaan, että lässytetään jostain keskinäisistä puhumisista.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyllä niin sekavat setit, et enpä tiedä parantuuko lasten tilanne siirtymällä kokoaikaisesti tämän ap:n luoksekaan. Puhut ap kuitenkin "meistä", joten onko niin, että sulla on uusi kumppani tai perhe? Toivottavasti sieltä löytyy joku järkevämpi, tai joku joka ainakin osaa kirjoittaa. Aika kovat wt-vibat kaikenkaikkiaan....

Olen naimisissa. Mieheni rakastaa lapsiani, ja lapset myös häntä. Sekin suututtaa lasten isää, hän on puhunut lapsille, että mieheni ei saisi lähentyä lasteni kanssa..

Itse aikoinaan hoidin kyseisen oloisen ongelman avioerolla ja isälapsi tapaamiset valvotusti niin että lapsien turvana tapaamisilla oli jompi kumpi kummeista+lasten isä. Tämä ratkaisu oli lasten isän itse haluama.Tiesi ja myönsi ongelmansa ja halusi turvata että tapaamiset sujuu hyvin kaikkien kannalta. Lapset jo aikuisia..isä kuollut. Lapset kertoneet monesti että hyvä kun saivat tavata isää vaikka hän ei kuulunutkaan ydinperheeseen. Mitään lasuja ei tarvittu ja eipä noita paljoa ollut 80 luvun lopulla..mutta jos tilanne olisi sama nyt niin toimisin aivan samoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

We kirjoitti:

Itse aikoinaan hoidin kyseisen oloisen ongelman avioerolla ja isälapsi tapaamiset valvotusti niin että lapsien turvana tapaamisilla oli jompi kumpi kummeista+lasten isä. Tämä ratkaisu oli lasten isän itse haluama.Tiesi ja myönsi ongelmansa ja halusi turvata että tapaamiset sujuu hyvin kaikkien kannalta. Lapset jo aikuisia..isä kuollut. Lapset kertoneet monesti että hyvä kun saivat tavata isää vaikka hän ei kuulunutkaan ydinperheeseen. Mitään lasuja ei tarvittu ja eipä noita paljoa ollut 80 luvun lopulla..mutta jos tilanne olisi sama nyt niin toimisin aivan samoin.

Teillä onnistui tuo ratkaisu hyvin. Meillä taas lasten isä ei edes myönnä mitään ongelmia olevan. Kun olen hänelle jostakin sanonut, esim lapsen hampaitten pesusta, hän on alkanut syytellä mua aivan kummallisista asioista. Hänen mukaansa heillä kaikki on loistavasti, lasten puheitten perusteella ei ole.

Siksi on hyvä, kun lastensuojelussa saavat kuulla lasten suusta asiat. Jospa he kertoisivat kaiken mitä meillekin..mulle ja miehelleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

Vastahan me saimme kuulla tästä lyömisestä. Soitimme heti lastensuojeluun kun lapsi kertoi. Ja nyt pääsemme juttelemaan ja myös lapsia kuullaan asiassa. Aiemmin lapsia ei ole jututettu kun isästä on tehty ilmoituksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

Vastahan me saimme kuulla tästä lyömisestä. Soitimme heti lastensuojeluun kun lapsi kertoi. Ja nyt pääsemme juttelemaan ja myös lapsia kuullaan asiassa. Aiemmin lapsia ei ole jututettu kun isästä on tehty ilmoituksia.

Edelleen, mitä haluat, että lasu asiassa tekee muuta kuin kuulee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

Vastahan me saimme kuulla tästä lyömisestä. Soitimme heti lastensuojeluun kun lapsi kertoi. Ja nyt pääsemme juttelemaan ja myös lapsia kuullaan asiassa. Aiemmin lapsia ei ole jututettu kun isästä on tehty ilmoituksia.

Ei ole varmaan lapset halunneet kertoa, kun äiti ei kumminkaan tee mitään asialle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

Vastahan me saimme kuulla tästä lyömisestä. Soitimme heti lastensuojeluun kun lapsi kertoi. Ja nyt pääsemme juttelemaan ja myös lapsia kuullaan asiassa. Aiemmin lapsia ei ole jututettu kun isästä on tehty ilmoituksia.

Ei ole varmaan lapset halunneet kertoa, kun äiti ei kumminkaan tee mitään asialle.

Olemme mieheni kanssa joka kerta ottaneet puheeksi lasten isän kanssa, kun on jotakin lapset kertoneet meille. Mutta sekään ei ole auttanut, koska hän väittää lapsia valehtelijoiksi.

Lyömisestä lapsi sanoi, että hänen on pitänyt kertoa aiemmin, mutta aina unohti kertoa. En oikeasti olisi uskonut että isänsä lyö lasta..mutta uskon että lapset puhuvat totta, en epäile heitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun

pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

Vastahan me saimme kuulla tästä lyömisestä. Soitimme heti lastensuojeluun kun lapsi kertoi. Ja nyt pääsemme juttelemaan ja myös lapsia kuullaan asiassa. Aiemmin lapsia ei ole jututettu kun isästä on tehty ilmoituksia.

Edelleen, mitä haluat, että lasu asiassa tekee muuta kuin kuulee?

Toivon, että nyt nämä työntekijätkin sanoisivat suoraan isälle, että hän ei ole tällä hetkellä lapsille sopiva huoltaja. Että saisimme ilman tappelua lapset meille kokonaan. Riitoja olen yrittänyt välttää, mutta se on nähtävästi turha yritys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun

pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

Vastahan me saimme kuulla tästä lyömisestä. Soitimme heti lastensuojeluun kun lapsi kertoi. Ja nyt pääsemme juttelemaan ja myös lapsia kuullaan asiassa. Aiemmin lapsia ei ole jututettu kun isästä on tehty ilmoituksia.

Edelleen, mitä haluat, että lasu asiassa tekee muuta kuin kuulee?

Toivon, että nyt nämä työntekijätkin sanoisivat suoraan isälle, että hän ei ole tällä hetkellä lapsille sopiva huoltaja. Että saisimme ilman tappelua lapset meille kokonaan. Riitoja olen yrittänyt välttää, mutta se on nähtävästi turha yritys.

Ei lasu koskaan voi noin sanoa. Huoltajia tuetaan aina vanhemmuudessa tai sitten huostataan. T: sossu

Miksi lapset eivät asu sinun kanssasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun

pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

Vastahan me saimme kuulla tästä lyömisestä. Soitimme heti lastensuojeluun kun lapsi kertoi. Ja nyt pääsemme juttelemaan ja myös lapsia kuullaan asiassa. Aiemmin lapsia ei ole jututettu kun isästä on tehty ilmoituksia.

Edelleen, mitä haluat, että lasu asiassa tekee muuta kuin kuulee?

Toivon, että nyt nämä työntekijätkin sanoisivat suoraan isälle, että hän ei ole tällä hetkellä lapsille sopiva huoltaja. Että saisimme ilman tappelua lapset meille kokonaan. Riitoja olen yrittänyt välttää, mutta se on nähtävästi turha yritys.

Viranomaisena lastensuojelu ei ota mitään kantaa isän huoltajuuteen. Jos koet, että isä ei ole kelvollinen huoltajaksi, tulee sinun hakea asiaan muutosta käräjäoikeudesta. Millään muulla viranomaisella ei ole asiassa päätäntävaltaa. Jos ajattelet, että sosiaalityöntekijät tulevat sanomaan isälle, että tsot tsot ja tämä tästä sitten itse ymmärtää lähteä esim. lastenvalvojalle muuttamaan teidän huolto- ja tapaamissopimusta, niin tuskinpa tulee tapahtumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun

pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

Vastahan me saimme kuulla tästä lyömisestä. Soitimme heti lastensuojeluun kun lapsi kertoi. Ja nyt pääsemme juttelemaan ja myös lapsia kuullaan asiassa. Aiemmin lapsia ei ole jututettu kun isästä on tehty ilmoituksia.

Edelleen, mitä haluat, että lasu asiassa tekee muuta kuin kuulee?

Toivon, että nyt nämä työntekijätkin sanoisivat suoraan isälle, että hän ei ole tällä hetkellä lapsille sopiva huoltaja. Että saisimme ilman tappelua lapset meille kokonaan. Riitoja olen yrittänyt välttää, mutta se on nähtävästi turha yritys.

Viranomaisena lastensuojelu ei ota mitään kantaa isän huoltajuuteen. Jos koet, että isä ei ole kelvollinen huoltajaksi, tulee sinun hakea asiaan muutosta käräjäoikeudesta. Millään muulla viranomaisella ei ole asiassa päätäntävaltaa. Jos ajattelet, että sosiaalityöntekijät tulevat sanomaan isälle, että tsot tsot ja tämä tästä sitten itse ymmärtää lähteä esim. lastenvalvojalle muuttamaan teidän huolto- ja tapaamissopimusta, niin tuskinpa tulee tapahtumaan. 

Kuinka nopeasti käräjäoikeus antaa vastauksen tälläisissä tilanteissa? Olen kuullut että voi mennä vuosia, että asia ratkeaa?

Onko pienintäkään riskiä siihen, että oikeus uskoisi isää ja antaisi lapset hänelle? Jos hän vaikka väittää, että minä yritän vain mustamaalata...

Eikö nämä kaikki alkoholismista ym syyttelyt, pitäisi voida todistaa? On ainoastaan lasten kertomukset.

Katsooko käräjäoikeus, että koska isästä on tehty lasuilmoituksia, lapsia ei hälle voida antaa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapset eivät asu sinun kanssasi?

Lapset asuvat yhtä paljon mun luona kuin isänkin. Toinen lapsista tuntuu ihan mielellään menevän isälle, toinen taas on jo pitkään valittanut ettei halua mennä. Mutta minä en kuulema voi päättää siitä, meneekö isälleen vai ei...on siis vietävä, halusi tai ei...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt oli sen verran sekavaa tekstiä, että kuka tässä nyt on lyönyt lapsia? Oletko sinä äiti vai joku ulkopuolinen, vai kuka?

Anteeksi, ajattelin että en viitsi kovin tarkkaan kertoa. Mutta lasten isästä kyse, alkoholisti, vaikka eihän hän sitä myönnä. Lasten puheet osoittaa muuta :( Yhteishuoltajuus kyseessä, olen etävanhempi. Kaikki mitä lapset ovat meille puhuneet, olisi hyvä kun

pystyisivät kertomaan lasussa.

On niin paljon asioita, joita kukaan ei olisi näinkään pitkään katsellut ja kuunnellut vierestä.

Eräs sosiaalityöntekijä sanoikin tilanteeseemme aiemmin, että tuntuu kuin tämä olisi kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.

Sitten siitä meni pari viikkoa, ja toinen lapsista kertoi, että isänsä lyönyt useammankin kerran häntä.

No halusimme tai emme, lasu oli pakko tehdä. Nyt he ottavat myös lapset jutteluun. Ap

Onko sinusta nyt jotenkin sääli, että lasu jouduttiin tekemään?

Mä todellakin tunnen myös sääliä tuota isää kohtaan, koska hänellä on ollut aikaa muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, hän saisi tälläkin hetkellä elää rauhassa lasten kanssa, onnellisina, jos olisi jättänyt alkoholin pois ja huolehtinut lapsista. Mutta niin ei ole käynyt, minusta on jotenkin hirveää joutua tekemään ilmotusta, kun olen odottanut että kaikki muuttuisi hyväksi. Ja kuitenkaan niin ei käynyt. Toinen lapsista menee ihan mielellään isälleen. En halua että lapset myöhemmin syyllistävät minua siitä, että "erotin heidät isästä".

Sulla on tärkeysjärjestys väärä. Se, että lapsesi ottavat isältään lyöntejä vastaan pitäisi olla sulle paljon tärkeämpi ongelma kuin se, että rassukka isä ei joutuu eroon lapsistaan. 

Vastahan me saimme kuulla tästä lyömisestä. Soitimme heti lastensuojeluun kun lapsi kertoi. Ja nyt pääsemme juttelemaan ja myös lapsia kuullaan asiassa. Aiemmin lapsia ei ole jututettu kun isästä on tehty ilmoituksia.

Edelleen, mitä haluat, että lasu asiassa tekee muuta kuin kuulee?

Toivon, että nyt nämä työntekijätkin sanoisivat suoraan isälle, että hän ei ole tällä hetkellä lapsille sopiva huoltaja. Että saisimme ilman tappelua lapset meille kokonaan. Riitoja olen yrittänyt välttää, mutta se on nähtävästi turha yritys.

Viranomaisena lastensuojelu ei ota mitään kantaa isän huoltajuuteen. Jos koet, että isä ei ole kelvollinen huoltajaksi, tulee sinun hakea asiaan muutosta käräjäoikeudesta. Millään muulla viranomaisella ei ole asiassa päätäntävaltaa. Jos ajattelet, että sosiaalityöntekijät tulevat sanomaan isälle, että tsot tsot ja tämä tästä sitten itse ymmärtää lähteä esim. lastenvalvojalle muuttamaan teidän huolto- ja tapaamissopimusta, niin tuskinpa tulee tapahtumaan. 

Kuinka nopeasti käräjäoikeus antaa vastauksen tälläisissä tilanteissa? Olen kuullut että voi mennä vuosia, että asia ratkeaa?

Onko pienintäkään riskiä siihen, että oikeus uskoisi isää ja antaisi lapset hänelle? Jos hän vaikka väittää, että minä yritän vain mustamaalata...

Eikö nämä kaikki alkoholismista ym syyttelyt, pitäisi voida todistaa? On ainoastaan lasten kertomukset.

Katsooko käräjäoikeus, että koska isästä on tehty lasuilmoituksia, lapsia ei hälle voida antaa?

Riippuu toki paikkakunnasta, mutta puoli vuotta, vuosi siinä voi mennä. Käräjäoikeus antaa matkan varrella lukuisia paikkoja, jossa asiaa voidaan sopimallakin hoitaa. Loppupeleissä teettävät olosuhdeselvityksen, jota ei tee lasu vaan oikeuden omat työntekijät. Jos sinulla on puhtaat jauhot pussissa ja isä on alkoholisti ja lyö lapsia, niin toki sen oikeus uskoo. Sen sijaan se, että et viiteen vuoteen ole vaivautunut asiaa hoitaa, ei puhu puolestasi. Se on sen sijaan varmasti se ainoa syy miksi lasu sinua haluaa tavata maanantaina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapset eivät asu sinun kanssasi?

Lapset asuvat yhtä paljon mun luona kuin isänkin. Toinen lapsista tuntuu ihan mielellään menevän isälle, toinen taas on jo pitkään valittanut ettei halua mennä. Mutta minä en kuulema voi päättää siitä, meneekö isälleen vai ei...on siis vietävä, halusi tai ei...

Sinähän sen just ainoana päätät ja haet päätöksellesi viranomaispäätöksen tueksi. Sen sijaan nyt pakotat lapsen hakattavaksi. On siinä vanhempi.