Yksiössä asuminen. kertokaa rehellisesti!
Tuleeko sellainen olo, että koko aja pitää tuijottaa samaa seinää ja se alkaa ahdistaa? Esim jos on yksi huone missä on kaikki samassa.
Kommentit (50)
Jep, näin on. Perhana vaan, kun asuminen tässä on halvempaa mitä isommassa. Silti isompaa olen hakemassa kokoajan. Älä muuta, jos ei ole pakko.
Ei. Toki yksiöasuminen on liittynyt sinkkuaikoihin, jolloin asunto on paikka, jossa nukutaan ja säilytetään tavarat. En ole muutenkaan sisällä istuskelija.
Tykkäsin mun 25 neliön yksiöstä. Se oli vanha, joten vessa ei vienyt puolta asunnosta.
Mulla aika tilava yksiö, erillinen keittiökin, joten ei ala ahdistamaan vaikka paljon vietän aikaani sisällä yksinään.
Ei tule, mutta kyllähän jatkuvan metelin kuunteleminen alkaa hajottaa ennemmin tai myöhemmin.
Yksin asuvalle ihan hyvä, useammalle ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Toki yksiöasuminen on liittynyt sinkkuaikoihin, jolloin asunto on paikka, jossa nukutaan ja säilytetään tavarat. En ole muutenkaan sisällä istuskelija.
Mulle sinkkunakin asunto koti. En viihdy ihmisten parissa.
Muutin 21 neliön yksiöön, jossa myös parveke. Viihdyn hyvin, enkä kaipaa yhtään isompaa. Toisaalta olenkin minimalisti, ja omistan äärimmäisen vähän tavaraa. En usko, että viihtyisin ilman parveketta. Se parveke kuitenkin luo lisätilaa ja paikan mihin voi "karata", jos pikku koppi alkaa tympiä. Yksiössä kyllä viihtyy, mutta tavaraa pitää olla tosi vähän, ja suurin osa vapaa-ajasta kannattaa viettää muualla kuin kotona.
Tylsintä on oikeastaan se, ettei yksiöön mahdu oikein sosiaalista elämää. Sänky vie tilan sohvalta jne. Asun nyt pienessä kaksiossa ja pidän siitä, että henkilökohtaisen tilan voi erottaa muusta kämpästa.
Vierailija kirjoitti:
Muutin 21 neliön yksiöön, jossa myös parveke. Viihdyn hyvin, enkä kaipaa yhtään isompaa. Toisaalta olenkin minimalisti, ja omistan äärimmäisen vähän tavaraa. En usko, että viihtyisin ilman parveketta. Se parveke kuitenkin luo lisätilaa ja paikan mihin voi "karata", jos pikku koppi alkaa tympiä. Yksiössä kyllä viihtyy, mutta tavaraa pitää olla tosi vähän, ja suurin osa vapaa-ajasta kannattaa viettää muualla kuin kotona.
Miten papljon tavaraa yksiöön mahtuu? Mitä pitää karsia?
Minua ahdisti asua 16 neliön yksiössä, tykkään, että voin nukkua eri huoneessa kuin siinä, jossa syön, laitan ruokaa, katson telkkaria ym
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Toki yksiöasuminen on liittynyt sinkkuaikoihin, jolloin asunto on paikka, jossa nukutaan ja säilytetään tavarat. En ole muutenkaan sisällä istuskelija.
Mulle sinkkunakin asunto koti. En viihdy ihmisten parissa.
Kukin tyylillään, eikä yksiöistä tarvitse pitää. En itsekään ole mikään bilehile, mutta vapaa-aikana mm. ulkoilen paljon ja kierrän museoita ihan yksin.
Sinkkuus liittyi enemmän siihen, että lasten asuessa kotona toki siellä piti olla hoitamassa lapsia, pyykkäämässä tai kokkaamassa. Nyt ei ole samalla tavalla sidottu paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin 21 neliön yksiöön, jossa myös parveke. Viihdyn hyvin, enkä kaipaa yhtään isompaa. Toisaalta olenkin minimalisti, ja omistan äärimmäisen vähän tavaraa. En usko, että viihtyisin ilman parveketta. Se parveke kuitenkin luo lisätilaa ja paikan mihin voi "karata", jos pikku koppi alkaa tympiä. Yksiössä kyllä viihtyy, mutta tavaraa pitää olla tosi vähän, ja suurin osa vapaa-ajasta kannattaa viettää muualla kuin kotona.
Miten papljon tavaraa yksiöön mahtuu? Mitä pitää karsia?
Jos huonekaluista puhutaan, niin sänky, pieni ruokapöytä ja pari tuolia, ehkä telkkari ja joku tv katsomis tuoli. Parhaiten yksiö sopii epäsosiaaliselle ihmiselle, kuten minä, kellä ei ole kavereita eikä kukaan ikinä tule kylään.
Vierailija kirjoitti:
Muutin 21 neliön yksiöön, jossa myös parveke. Viihdyn hyvin, enkä kaipaa yhtään isompaa. Toisaalta olenkin minimalisti, ja omistan äärimmäisen vähän tavaraa. En usko, että viihtyisin ilman parveketta. Se parveke kuitenkin luo lisätilaa ja paikan mihin voi "karata", jos pikku koppi alkaa tympiä. Yksiössä kyllä viihtyy, mutta tavaraa pitää olla tosi vähän, ja suurin osa vapaa-ajasta kannattaa viettää muualla kuin kotona.
Tavarahan se ongelma on. Onneksi omaan yksiöön kuuluu kanakoppivarasto, johon mahtuu mm. kaikki ulkoilukamat. Muuten kyllä yksi ihminen mahtuu.
Suosittelen ehdottomasti ainakin yksiötä, jossa on parveke tai sijaitsee niin korkealla, että asuntoon pääsee paljon valoa.
Ikävin vaihtoehto yksiöksi on melkeinpä nämä suht uudiskohteiden 20-28 neliön usein parvekkeettomat ja pitkulaisen käytävän malliset asunnot. Näissähän on usein "keittiö" heti eteisessä ja koska uudistalot on yleensä enemmänkin paksun neliön kuin ohuen vaakasuoran mallisia, niin asunnot on pimeitä ja isommissakin asunnoissa ikkunat yleensä vain yhteen suuntaan.
Näissä uudiskohteissa (+2010 rakennetut) on vielä lisäriskinä yleensä vuokratontti, valtava yhtiölaina ja suuri asuntosijoittajien osuus asunnon omistajina. Kaikki nämä voivat jatkossa aiheuttaa ikäviäkin yllätyksiä.
Jos yksiötä halajat, suosittelen ensisijaisesti ostamaan edullisen ja tilavan sellaisen (+35m2) hyvinhoidetusta 1950-1970-lukujen talosta vehreästä lähiöstä tai jos varat riittävät niin wanhasta keskustan kivilinnasta (näissä vain usein esim "kylpyhuoneet" on pikku asunnoissa varsinaisia minikoppeja ja asuntojen neliöhinnat tällä tolkuttomia).
Tykkäsin yksiöstä, mutta opiskeluaikoina ahdisti kun esim ei ollut varaa hyvään pienempään varsi-imuriin ja piti samassa huoneessa sängyn kanssa säilyttää imuria. Sohva ja petivaatteet haisi helposti ruualle. Tuuletus oli vaivanloista.
Se on asennekysymys. Etkä sä siellä 24/7 ole
Asuin ennen yksiössä ja nyt kolmiossa ja ihan samalla tavalla tuijotan ruutua molemmissa. Vaihdoin isompaan, koska kuvittelin, että sillä saisi naisen helpommin mutta ei.
No ei siellä pakko ole koko aikaa istua ja tuijottaa.