Lapseton 29v mies kysyy neuvoa yksinhuoltajaäideiltä. Miten te suhtautuisitte jos lapseton sinkkumies pyytäisi kahville?
Okei tämä on ensimmäinen kerta kun tänne kirjoitan. Olen siis 29v mies ja eräs 27v nainen johon olen ollut palavasti ihastunut kouluajoista asti on nyt eronnut ja on sinkku. En kouluaikana voinut häntä lähestyä koska hän oli silloin varattu ja yhdessä nykyisen ex miehensä kanssa. Kunnioitin silloin hänen päätöstään vaikka se pahaa silloin tekikin. Hän on nykyään kolmen pienen lapsen yksinhuoltaja mutta haluaisin silti pyytää häntä kahville koska tunteet häntä kohtaan eivät ole hälvenneet vuosien aikana. Minä olisin edelleen kiinnostunut hänen kanssaan seurustelemisesta ja ymmärrän täysin, että hänen lapsensa olisivat tottakai hänen ykkösprioriteettinsä ja olen valmis hyväksymään tämän ja sen ettei yhteistä aikaa olisi kuin pari kertaa viikossa. Olisi kiva saada vähän naisten ja erityisesti muiden yksinhuoltajaäitien näkökulmia asiaan että miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
No riippuu vähän sinusta ja naisesta. Riittääkö ulkonäkösi naisen ulkonäköön verrattuna jne? Onko nainen akateeminen ja oletko sinä?
Hmm vaikea näin lähtökohtaisesti arvioida omaa ulkonäköä. Olen minä kyllä vastakkaiselta sukupuolelta kehujakin saanut ja olen suht pitkä (+180 cm)
Nainen on ammatiltaan lähihoitaja ja itsekin olen ammattikoulun käynyt (parikin eri tutkintoa alla) mutta AMK on käynyt kyllä myös mielessä.
T. AP
No todennäköisesti se nainen liittyy jossain kohtaa tinderiin, jos seuraa haluaa. Sit jos teille tulee match, kiinnostus saattaa olla molemminpuolista. Sit vaan kahville ja siitä katsomaan onko teidän välillä jotain, vai vain pelkkiä haaveita. Toki voit laittaa suoraankin viestiä, jos olette jotenkin yhteydessä toisiinne muuten, mutta ehkä en nyt ihan heti eron jälkeen lähtis suoraan tykittää fb-viesteilläkään.
Mitä niihin lapsiin tulee, niin äitinä itse tarkkailen sitä miten mies suhtautuu lapsiasiaan. Esim. jos en voi tavata, koska lapset on minulla, tuleeko siitä kiukuttelua vai suhtautuuko mies asiaan kypsästi. Suurin osa suhtautuu kyllä yllättävänkin kypsästi ja hyväksyvästi, eli täällä palstalla nyt on ihan omat totuudet.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa miten katkerat naisettomat nousevat luolistaan ulisemaan ja soittamaan suutaan :D
Katkeruus on paha tauti.
Karavaani kulkee koirat räksyttää. Nouse näitten yläpuolelle, ap!
n. 28
Mun kommentti (17) oli kyllä ihan naisen. Olen nähnyt mun tuttavapiirissä tilanteita, joissa lapsettomat miehet ovat yrittäneet rakentaa parisuhteita sellaisten naisten kanssa, joilla on jo lapsia. Mun tiedossa ei ole ainoatakaan tapausta, jossa suhde olisi jatkunut pidemmälle. Jokin noissa kuvioissa tökkii, ettei niistä tule yhtään mitään.
Tuollaiseen tilanteeseen sanoisin, että suhtaudu naiseen ennen kaikkea edelleen omana itsenään, eikä äitinä. Tuottaa parhaan lopputuloksen. Eli voit lähestyä häntä aivan samalla tavalla kuin lähestyisit lapsetontakin naista (mikä ikinä on luontevinta). Ota yhteyttä, "tulit mieleen, mitä kuuluu? Olis kiva käydä kahvilla päivittämässä kuulumisia." Sitten kun tapaatte, näet onko kipinää. Kannattaa tehdä sitten siellä selväksi, ettet ole vain kaverilinjalla liikkeellä. Esim. "en olin jo unohtanut, että olet noin kaunis" on aika hyvä heitto heti alussa, kun kohtaatte. Tuo ilmi kiinnostusta olematta kovin päällekäyvä.
Sitten on naisesta kiinni, että onko hän kiinnostunut sinusta vai ei. Mitä sinun osallistumiseen hänen lapsiarkeensa jne. tulee, niin ne asiat tulee puheeksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Toki voit sanoa, että "lapset on kivoja" tms., kun hän kertoo lapsistaan, että tietää, ettei lapset ole sulle ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa miten katkerat naisettomat nousevat luolistaan ulisemaan ja soittamaan suutaan :D
Katkeruus on paha tauti.
Karavaani kulkee koirat räksyttää. Nouse näitten yläpuolelle, ap!
n. 28
Mun kommentti (17) oli kyllä ihan naisen. Olen nähnyt mun tuttavapiirissä tilanteita, joissa lapsettomat miehet ovat yrittäneet rakentaa parisuhteita sellaisten naisten kanssa, joilla on jo lapsia. Mun tiedossa ei ole ainoatakaan tapausta, jossa suhde olisi jatkunut pidemmälle. Jokin noissa kuvioissa tökkii, ettei niistä tule yhtään mitään.
Puhu vaan omasta puolestasi. Kyllä minä tiedän tapauksia, joissa menee hyvin vaikka toisella on lapsia ja toisella ei. Jotkut ovat tehneet yhteisiä lapsia lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu vähän sinusta ja naisesta. Riittääkö ulkonäkösi naisen ulkonäköön verrattuna jne? Onko nainen akateeminen ja oletko sinä?
Hmm vaikea näin lähtökohtaisesti arvioida omaa ulkonäköä. Olen minä kyllä vastakkaiselta sukupuolelta kehujakin saanut ja olen suht pitkä (+180 cm)
Nainen on ammatiltaan lähihoitaja ja itsekin olen ammattikoulun käynyt (parikin eri tutkintoa alla) mutta AMK on käynyt kyllä myös mielessä.
T. AP
Miten tuo pituus mihinkään liittyy, heh:D Yletyt ottamaan tavarat ylähyllyltä ilman jakkaraa?:D
Vierailija kirjoitti:
Vasta eronnut äiti ei välttämättä halua uutta miestä "vaivoikseen" heti, koska lapsissakin on kädet täynnä. Kysy treffeille ja ota niiden suunnittelusta ja toteutuksesta päävastuu, oma-aloitteinen ja aktiivinen mies on kovaa valuuttaa. Hyvän vaikutuksen teet, jos olet sopivasti kiinnostunut hänen lastensakin kuulumisista.
"Olet kyllä tosi kiva, mutta...."
Vierailija kirjoitti:
No todennäköisesti se nainen liittyy jossain kohtaa tinderiin, jos seuraa haluaa. Sit jos teille tulee match, kiinnostus saattaa olla molemminpuolista. Sit vaan kahville ja siitä katsomaan onko teidän välillä jotain, vai vain pelkkiä haaveita. Toki voit laittaa suoraankin viestiä, jos olette jotenkin yhteydessä toisiinne muuten, mutta ehkä en nyt ihan heti eron jälkeen lähtis suoraan tykittää fb-viesteilläkään.
Mitä niihin lapsiin tulee, niin äitinä itse tarkkailen sitä miten mies suhtautuu lapsiasiaan. Esim. jos en voi tavata, koska lapset on minulla, tuleeko siitä kiukuttelua vai suhtautuuko mies asiaan kypsästi. Suurin osa suhtautuu kyllä yllättävänkin kypsästi ja hyväksyvästi, eli täällä palstalla nyt on ihan omat totuudet.
Onko tinder enää niin suosittu? Itse en menis sinne jos eroaisin. Sen verran järkyttävältä touhulta vaikuttaa. Ja ikinä et tiedä minne kuvasi linkitetään. Esim. Monesti olen nähnyt y lilaudalla lankoja, joissa arvostellaan naisten tinderkuvia. Kuka haluaa päätyä sinne?
On se, ihme miten naiset ei osaa keskustella asiallisesti vaikka mitään provosoivaa ei tässäkään aloituksessa ollut.
T: nainen
Vierailija kirjoitti:
No todennäköisesti se nainen liittyy jossain kohtaa tinderiin, jos seuraa haluaa. Sit jos teille tulee match, kiinnostus saattaa olla molemminpuolista. Sit vaan kahville ja siitä katsomaan onko teidän välillä jotain, vai vain pelkkiä haaveita. Toki voit laittaa suoraankin viestiä, jos olette jotenkin yhteydessä toisiinne muuten, mutta ehkä en nyt ihan heti eron jälkeen lähtis suoraan tykittää fb-viesteilläkään.
Mitä niihin lapsiin tulee, niin äitinä itse tarkkailen sitä miten mies suhtautuu lapsiasiaan. Esim. jos en voi tavata, koska lapset on minulla, tuleeko siitä kiukuttelua vai suhtautuuko mies asiaan kypsästi. Suurin osa suhtautuu kyllä yllättävänkin kypsästi ja hyväksyvästi, eli täällä palstalla nyt on ihan omat totuudet.
Ei se ihan noin helposti käy, että: "sit vaan kahville". Nainen saa satoja mätsejä, joista jopa tämän vanhan koulukaverin on erotuttava edukseen, vaikka olisikin koulukaveri. Todennäköisesti keskustelu kuivuu kasaan 1-2 viestin jälkeen. Eronnut nainen panee, minkä ehtii ja tämä mies edelleen pohtii, mistä löytyisi edes yksi, joka huolisi ja jota ite jotenkuinkin sietäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu vähän sinusta ja naisesta. Riittääkö ulkonäkösi naisen ulkonäköön verrattuna jne? Onko nainen akateeminen ja oletko sinä?
Hmm vaikea näin lähtökohtaisesti arvioida omaa ulkonäköä. Olen minä kyllä vastakkaiselta sukupuolelta kehujakin saanut ja olen suht pitkä (+180 cm)
Nainen on ammatiltaan lähihoitaja ja itsekin olen ammattikoulun käynyt (parikin eri tutkintoa alla) mutta AMK on käynyt kyllä myös mielessä.
T. AP
Miten tuo pituus mihinkään liittyy, heh:D Yletyt ottamaan tavarat ylähyllyltä ilman jakkaraa?:D
Koomista miten miehet luulevat, että pituus olisi jokin juttu. Ei ole. Naamakomeus on se juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu vähän sinusta ja naisesta. Riittääkö ulkonäkösi naisen ulkonäköön verrattuna jne? Onko nainen akateeminen ja oletko sinä?
Hmm vaikea näin lähtökohtaisesti arvioida omaa ulkonäköä. Olen minä kyllä vastakkaiselta sukupuolelta kehujakin saanut ja olen suht pitkä (+180 cm)
Nainen on ammatiltaan lähihoitaja ja itsekin olen ammattikoulun käynyt (parikin eri tutkintoa alla) mutta AMK on käynyt kyllä myös mielessä.
T. AP
Miten tuo pituus mihinkään liittyy, heh:D Yletyt ottamaan tavarat ylähyllyltä ilman jakkaraa?:D
No ei se mihinkään liitykään. Kysyttiin ulkonäöstä ja minä vastasin. Ei nyt tehdä tuosta mitään numeroa. T. AP
No ota yhteyttä. Kysy kuulumisia, ehdota tapaamista, vaikka kävelylle ja jätskiskalle. Sellaista matalan kynnyksen tekemistä. Kannattaa varautua siihen, että nainen ehkä haluaisi tulla tapaamiseen, mutta ei pääse, koska ei saa lapsille hoitajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu vähän sinusta ja naisesta. Riittääkö ulkonäkösi naisen ulkonäköön verrattuna jne? Onko nainen akateeminen ja oletko sinä?
Hmm vaikea näin lähtökohtaisesti arvioida omaa ulkonäköä. Olen minä kyllä vastakkaiselta sukupuolelta kehujakin saanut ja olen suht pitkä (+180 cm)
Nainen on ammatiltaan lähihoitaja ja itsekin olen ammattikoulun käynyt (parikin eri tutkintoa alla) mutta AMK on käynyt kyllä myös mielessä.
T. AP
Miten tuo pituus mihinkään liittyy, heh:D Yletyt ottamaan tavarat ylähyllyltä ilman jakkaraa?:D
Koomista miten miehet luulevat, että pituus olisi jokin juttu. Ei ole. Naamakomeus on se juttu.
Ei, vaan pituus ja naamakomeus ovat kummatkin se juttu. Mistähän voisi johtua, että miehet tämän tietävät olevan erittäin tärkeä juttu? Ei miehetkään nyt ihan sokeita ja kuuroja ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu vähän sinusta ja naisesta. Riittääkö ulkonäkösi naisen ulkonäköön verrattuna jne? Onko nainen akateeminen ja oletko sinä?
Hmm vaikea näin lähtökohtaisesti arvioida omaa ulkonäköä. Olen minä kyllä vastakkaiselta sukupuolelta kehujakin saanut ja olen suht pitkä (+180 cm)
Nainen on ammatiltaan lähihoitaja ja itsekin olen ammattikoulun käynyt (parikin eri tutkintoa alla) mutta AMK on käynyt kyllä myös mielessä.
T. AP
Miten tuo pituus mihinkään liittyy, heh:D Yletyt ottamaan tavarat ylähyllyltä ilman jakkaraa?:D
Koomista miten miehet luulevat, että pituus olisi jokin juttu. Ei ole. Naamakomeus on se juttu.
Jos ulkonäöstä puhutaan niin kyllä mulle kroppa ja pituus on ehdottomasti enemmän "se juttu" kun kasvot.
Vierailija kirjoitti:
No ota yhteyttä. Kysy kuulumisia, ehdota tapaamista, vaikka kävelylle ja jätskiskalle. Sellaista matalan kynnyksen tekemistä. Kannattaa varautua siihen, että nainen ehkä haluaisi tulla tapaamiseen, mutta ei pääse, koska ei saa lapsille hoitajaa.
Tämä on kyllä hyvä neuvo, kiitos. Kuten jo aloitusviestissä ilmaisin niin ymmärrän täysin naisen kiireet äitiyteensä liittyen ja että hänen pääprioriteettinsa on luonnollisesti lapsissaan. Mikäli alkaisimme tapailla niin menisimme sitten 100% naisen aikatailun mukaan. T. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No riippuu vähän sinusta ja naisesta. Riittääkö ulkonäkösi naisen ulkonäköön verrattuna jne? Onko nainen akateeminen ja oletko sinä?
Hmm vaikea näin lähtökohtaisesti arvioida omaa ulkonäköä. Olen minä kyllä vastakkaiselta sukupuolelta kehujakin saanut ja olen suht pitkä (+180 cm)
Nainen on ammatiltaan lähihoitaja ja itsekin olen ammattikoulun käynyt (parikin eri tutkintoa alla) mutta AMK on käynyt kyllä myös mielessä.
T. AP
Miten tuo pituus mihinkään liittyy, heh:D Yletyt ottamaan tavarat ylähyllyltä ilman jakkaraa?:D
Koomista miten miehet luulevat, että pituus olisi jokin juttu. Ei ole. Naamakomeus on se juttu.
Jos ulkonäöstä puhutaan niin kyllä mulle kroppa ja pituus on ehdottomasti enemmän "se juttu" kun kasvot.
Kyllä. Täydellinen tumma hiusraja, selkeästi piirtyvät lihakset rasvaprosentin ollessa 8-12, pituutta yli 185 cm, hyvällä maulla toteutettu vaatetyyli ja virheettömät valkaistut hampaat.
Anna palaa vaan. Eihän siinä mitään häviä. Ei tarvi sitten vanhana kiikkustuolissa katua.
Muistan kun joskus kymmenen vuotta sitten erosin ja vaihdoin facebook profiiliin "sinkku" tilan.
Heti alkoi tulla treffipyyntöjä ihmisiltä, joiden en edes tiennyt olleen kiinnostuneita musta.
Se oli hämmentävää. Mutta se kesti vain sen pienen hetken. Ei yleensä todellakaan ole sellainen vienti.
He olivat sellaisia kaverin kavereita tai vanhoja koulukavereita, jotka tietty jotain kautta tunsin kun Facebookissa olivat.