Mies näytti mun synnytyskertomuksen äidilleen
Kun tulin paikalle ja näin sen paperin pöydällä kysyin että mitä tuo tuossa tekee. Mies vastasi että näytti äidilleen. Suutuin mutta en siinä vieraiden edessä kehdannut asiasta sanoa. Jälkikäteen sanoin vihaisesti että ei mun lääkäripaperit hänen äidilleen kuulu, onpa kiva kun siinä luki esim mun masennustaustasta jota en haluaisi anopille kertoa.
Mies sanoi eka että ihan normaalia että äidilleen näyttää tollasta ja kun suutuin enemmän kun ei edes tajunnut miksei noin voi tehdä niin alkoi imitoida sellaisella kimeällä äänellä "voi olen *mirjami* ja niin spesiaali tapaus etten voi edes anopille näyttää synnytyskertomusta vaikka sitä kiinnostaa".
On myös ehtinyt haukkua mut surkeaksi äidiksi monta kertaa. Myös vartalosta alkoi nyt 7 vuoden yhdessä olon jälkeen huomautella ja vitsailla kun en näytä samalta kuin ennen raskautta ja synnytystä. Tätä ennen ei koskaan sanonut mitään negatiivista edes vitsillä. No sen sanoi positiivista ettei häntä koskaan häirinnyt mun pienet tissit ennen mutta nyt kun on nähnyt mitä menetti (tissit tietysti nyt imettäessä kasvaneet) joten ei tiedä voiko tottua enää entisiin. En ottanut tuotakaan kovin hyvin ja vastaus oli että vitsillä vaan hei, älä nyt ota noin vakavasti.
Kiitos että sain avautua, en kehtaa tutuille kertoa. Ps. Tiedän myös etten ole itse täydellinen. Pps. Mies ei ollut alkuunkaan tämmöinen aiemmin.
Kommentit (78)
Kannattaa laittautua oikein nätiksi ja alkaa hymyillä ja heilutella iloisesti vieraille miehille. Meikkaus, lyhyt mekko, push up:it ja kampaaja tekevät ihmeitä. Kuntosalille ja viihteelle kannattaa myös lähteä. Mies luulee, että lapsen kautta hän sai sinulle pallon jalkaan, ja voi kohdella miten vain. Eli kannattaa vähän tehdä miehen oloa epämukavaksi ja flirttailla muille miehille. Itse teen aina näin, kun mies alkaa kohdella minua itsestään selvyytenä. Yleensä loppuu miehen temppuilut aina siihen, kun hän huomaa, että muitakin ottajia olisi.
Todennäköisesti se miehesi on näyttänyt ja kertonut paljon muutakin sinua koskevaa äidilleen.
Pidä omat luottamukselliset tietosi lukitussa paikassa.
Kiusaaja taitaa miehesi olla.
Vierailija kirjoitti:
Etkö sinä höpönassu tiedä, että naisen ja etenkin äidin keho kuuluu kaikille muille paitsi itsellesi.
Niin. Tyhmää jos naisen kehon käyttö häiritsee häntä itseään.
Vauva-arki yllättää monet ja kiristää hermoja sekä tuo parisuhteeseen haastetta. Oma mies ei ole kertaakaan sanonut kahden lapsen aikana mitään negatiivista vartalostani, vaikka itse välillä jotain valitellut. Minä heittäisin kyllä pellolle jos tuollaista kuulisin, on kuitenkin aikamoinen homma naisen vartalolla lasten saanti, että jos sitä ei ymmärrä sen vertaa arvostaa, ettei päästä typeriä kommentteja. Iso muutoshan lapsi on monelle ja miehesi mahdollisesti sopeutuu vasta tilanteeseen, mutta sinun piikittelysi ei ole oikein. Että todellakaan ei ole normaalia että mies alkaa haukkumaan vaikkei tätä ennen ole tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos mies kokee, että sinäkään et enää ole entinen, vaan sinusta on tullut vihainen kiukkupussi, joka suuttuu kaikesta ja jolle ei kelpaa mikään? Menkää perheterapiaan ja mies saattaa siellä sanoa asioita, jotka loukkaavat sinua todella pahasti, mutta terapeutin kannustamana hän saa ne sanottua. Sitten ryhdytte rakentamaan parisuhdettanne uudestaan ja sinä opettelet näkemään, että teitä on siinä kaksi ja molemmat ovat kokeneet toisen olevan ilkeä omaan napaansa tuijottaja.
Synnytyksen aikainen ja jälkeinen hormonimyrsky on valtava. Osa naisista joutuu sen johdosta psykoosiin, kaikille se on raskas. Sen tehtävä on muuttaa naisesta äiti, ihminen, joka reagoi nimenomaan vauvansa tarpeisiin, ja pyrkii pitämään pienen ihmisen elossa, hinnalla millä hyvänsä.
Miehen täytyy tietää tämä etukäteen, ja kestää se, koska nainen ei tälle voi yhtään mitään. Tietysti rumaa käytöstä ei tarvitse sietää, ja rajoja saa asettaa, mutta täytyy myös ymmärtää, mitä tapahtuu. Ja pikkuhiljaa ne hormonit päästävät otteestaan, ja nainen palaa kyllä omaksi itsekseen.
Käyttäkää ehkäisyä, jos ette ole kyllin aikuisia lisääntymään.
Suurimmalle osalle synnytyksenjälkeinen hormonimyrsky ei ole raskas! Vain minä-minä -sukupolvi tekee ison numeron normaaliin elämään kuuluvasta asiasta. Naisesta ei tule äitiä sillä, että hän ryhtyy pikkumaiseksi kaikesta suuttuvaksi hirviöksi, vaikka palstalla niin annetaan ymmärtää. Se vauvan tarpeisiin vastaaminen alkaa jo ennen syntymää ja jos ei hormonit silloin tee tehtäväänsä, niin jotain on vakavasti vialla.
Sinä et määritä kenenkään toisen kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveystiedot ovat aina salassapidettäviä asioita, myös perheenjäsenten kesken. Vain lähiomaisella on oikeus saada tietoja, ja senkin voi kieltää.
Kai tämä on provo, kun en ole koskaan kuullut kenenkään edes ottaneen kirjallista synnytyskertomusta kotona leviteltäväksi. Ja olisiko siinä edes mainintaa mistään muusta kuin synnytystapahtumasta?
Jos tämä olisi totta, niin synnytyskertomuksen näyttäminen äidilleen ei todellakaan olisi se pahin asia!
Minä sain nuorimpani v 2007, vielä silloin taisi olla paperiset. Ainakin esikoisen, 1998, kohdalla oli varmasti.
Sama juttu mulla, papereissa oli vain jutut synnytyksestä. Mun yhdelle tutulle kävi niin, että mies oli kuvannut sairaalassa lapsen syntymän. Alapää näkyvillä, lapsi syntyy. Tää sika näytti sen kaikille vieraille, ilman vaimonsa lupaa. Tää samainen mies myös jätti perheensä toisen naisen takia. Tämä tuttuni hiljainen hissukka, joka vieläkin puolustaa entistä ukkoansa, väittäen että se toinen nainen tuli vasta eron jälkeen. Eli mies postitti avioeropaperit tutulleni ja siitä jonkun ajan päästä jo muutti yhteen uuden naisen kanssa. Kyllä se oli jo valmiiksi katottu, sanon minä.
Vierailija kirjoitti:
Sonta ilmiannettu.
Tehkää muut samoin.
Huono anoppiko se siellä?Suututtaako kun poika meni toisen kanssa naimisiin eikä korjannut epäonnistunutta suhdettasi pojan isään.
Pitäiskö erillistyä aikuisesta lapsesta?
Olet solminut avioliiton aikuisen lapsen kanssa. harmi.
Synnytitkö niin sanotusti partyt paljaana jos ymmärrätte mitä tarkoitan 😁
M47
paljastuiko masennuspäävikasi miehelle vasta synnytyskertomuksesta, kun oli liian myöhäistä ja olit jo huijannut hänet isäksi?
Huhhuh. Siinä on oikein äiti ja poika. Hyi olkoot!
Älä alistu.
Nyt nainen sisuunnut ja jätät nuo paskat. Et tarvi heidän lupaansa päätökseesi.
Päätä että sinulle ei vittuilla enää ikinä. Päätä ja lukitse päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos mies kokee, että sinäkään et enää ole entinen, vaan sinusta on tullut vihainen kiukkupussi, joka suuttuu kaikesta ja jolle ei kelpaa mikään? Menkää perheterapiaan ja mies saattaa siellä sanoa asioita, jotka loukkaavat sinua todella pahasti, mutta terapeutin kannustamana hän saa ne sanottua. Sitten ryhdytte rakentamaan parisuhdettanne uudestaan ja sinä opettelet näkemään, että teitä on siinä kaksi ja molemmat ovat kokeneet toisen olevan ilkeä omaan napaansa tuijottaja.
Synnytyksen aikainen ja jälkeinen hormonimyrsky on valtava. Osa naisista joutuu sen johdosta psykoosiin, kaikille se on raskas. Sen tehtävä on muuttaa naisesta äiti, ihminen, joka reagoi nimenomaan vauvansa tarpeisiin, ja pyrkii pitämään pienen ihmisen elossa, hinnalla millä hyvänsä.
Miehen täytyy tietää tämä etukäteen, ja kestää se, koska nainen ei tälle voi yhtään mitään. Tietysti rumaa käytöstä ei tarvitse sietää, ja rajoja saa asettaa, mutta täytyy myös ymmärtää, mitä tapahtuu. Ja pikkuhiljaa ne hormonit päästävät otteestaan, ja nainen palaa kyllä omaksi itsekseen.
Käyttäkää ehkäisyä, jos ette ole kyllin aikuisia lisääntymään.
Suurimmalle osalle synnytyksenjälkeinen hormonimyrsky ei ole raskas! Vain minä-minä -sukupolvi tekee ison numeron normaaliin elämään kuuluvasta asiasta. Naisesta ei tule äitiä sillä, että hän ryhtyy pikkumaiseksi kaikesta suuttuvaksi hirviöksi, vaikka palstalla niin annetaan ymmärtää. Se vauvan tarpeisiin vastaaminen alkaa jo ennen syntymää ja jos ei hormonit silloin tee tehtäväänsä, niin jotain on vakavasti vialla.
Önnönnöö. Sinussa on jotain vakavasti vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveystiedot ovat aina salassapidettäviä asioita, myös perheenjäsenten kesken. Vain lähiomaisella on oikeus saada tietoja, ja senkin voi kieltää.
Kai tämä on provo, kun en ole koskaan kuullut kenenkään edes ottaneen kirjallista synnytyskertomusta kotona leviteltäväksi. Ja olisiko siinä edes mainintaa mistään muusta kuin synnytystapahtumasta?
Jos tämä olisi totta, niin synnytyskertomuksen näyttäminen äidilleen ei todellakaan olisi se pahin asia!
Minä sain nuorimpani v 2007, vielä silloin taisi olla paperiset. Ainakin esikoisen, 1998, kohdalla oli varmasti.
Mä sain 2005 eikä sieltä mitään papereita annettu/
Itse olisin kyllä ihan vieraiden kuullen sanonut, että miksi nämä on täällä ja nämä on minun henkilökohtaisia papereitani eikä kuulu anopeille. Siinä olisi äiti ja poika saanut nieleskellä ja miettiä kuinka sairasta uteliaisuus voi joskus olla.
Minulle on vasta lasten myötä paljastunut että mies ei oikeasti osaa jörjestää.
Ei siis konkreettisesti osaa jörjestää tavaroita, ryhmitellä ja niputtaa ja laittaa pois jne.
Ei vain osaa.
Ei myöskään abstraktisti vaan hän tekee aina vain käsillä olevaa tehtävää ja sitä juuri ja juuri ajallaan. Alkaa laittaa ruokaa kun lapsilla on jo nälkä. Jne.
Eli minun osuuteni on sitten 90 prosenttia siitä kaikesta kodin järjestämisestä ja miehen vahtiminen. Koska hön unohtaa tai ei viitsi jne.
Liskoaivo herännyt ja saanut jopa kolme postausta aikasekseen. Kyllä miehet ovat ihania! Oksennus.
Yrität siis esittää anopille terveempää kuin olet. Näytteleminen on raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin kyllä ihan vieraiden kuullen sanonut, että miksi nämä on täällä ja nämä on minun henkilökohtaisia papereitani eikä kuulu anopeille. Siinä olisi äiti ja poika saanut nieleskellä ja miettiä kuinka sairasta uteliaisuus voi joskus olla.
onko sinulla salattavaa? salasitko mt-ongelmasi myös mieheltäsi? ei ihme, jos miestä harmittaa, kun on tullut huijatuksi ja huonot geenisi ovat jo siirtyneet lapseenkin. lapsellakin voi siis olla mt-ongelma
Suurimmalle osalle synnytyksenjälkeinen hormonimyrsky ei ole raskas! Vain minä-minä -sukupolvi tekee ison numeron normaaliin elämään kuuluvasta asiasta. Naisesta ei tule äitiä sillä, että hän ryhtyy pikkumaiseksi kaikesta suuttuvaksi hirviöksi, vaikka palstalla niin annetaan ymmärtää. Se vauvan tarpeisiin vastaaminen alkaa jo ennen syntymää ja jos ei hormonit silloin tee tehtäväänsä, niin jotain on vakavasti vialla.