Juttele mun kanssa, paha olla
Ahdistus lyö päälle, olen ihan lopussa. Lasten takia yritän jaksaa mutta en tiedä miten. Juttele mulle että saan ajatuksia muualle.
Kommentit (37)
Jos nyt saisit lähteä niin minne menisit?
Mikä sua ahdistaa? Kannattaa käydä lääkärissä varmaan, ja pyytää apua
Mullakin on paha olla! Jos lohduttaa seura
Vierailija kirjoitti:
Mikä kuluttaa juuri tällä hetkellä voimiasi?
Avioero joka tuli yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt saisit lähteä niin minne menisit?
Jonnekkin missä saisin happea ja joku halaisi, en jaksaisi puhua mutta kaipaisin tunnetta että joku välittää.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä lapsesi ovat?
Koululaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä kuluttaa juuri tällä hetkellä voimiasi?
Avioero joka tuli yllätyksenä.
Ikävää kuulla. Onko sinulla jonkinlaista tukiverkostoa? Henkilöitä?
Älä sure, kyllä asiat järjestyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä kuluttaa juuri tällä hetkellä voimiasi?
Avioero joka tuli yllätyksenä.
Ikävää kuulla. Onko sinulla jonkinlaista tukiverkostoa? Henkilöitä?
Muutama ystävä mutta en pysty puhumaan kellekkään juuri nyt. Olen luultavasti shokissa enkä pysty toimimaan järkevästi.
Mä juttelen sulle ja mä puhun sulle. Sä tarviit silti muutakin apua. Mä neuvon sua ja sä kiellät mua. Ei tuo tukea tuo muka. Tietämättäsi ahdistuksesi juurta ja syytä. Mä sanon sä jaksat paremmin kun pyydät apua sieltä. Kriisipuhelimiin, mielenterveyspuhelimiin niihin kaikkiin voit soittaa yhtä nimettömästi. Ne sanoo saman, minkä netti. Mut ilman tukee monen jalka petti. Usko mua sä oot vahvin silloin, kun pyydät apua ja otat vastaan sitä silloin. Heti maanantaina soita sosiaalityöntekijälle. Jollet muuta neuvoa ole saanut ahdistukselle tälle. Asiat järjestyy hoitamalla. Ei ihan heti, on kantsii odottavalla. Sä romahda et, on sul syy vahva. Lasten takia eteenpäin pusket. Pienel tuennalla.
Onko miehellä toinen? Mulle tapahtui aivan sama ja mies jäi heti kiinni toisesta naisesta.
Mä vaan hoen, etten anna äijän pilata mun elämää (ja kouluikäisten lasten). En niinkuin suostu siihen, oon ottanu raivon ja vihan tunteeksi, saan niistä paljon energiaa.
Saman kokenut, tiedän tunteen. Kävin syvissä , vesissä, pohjalla. Lapset piti kii elämässä. Selvisin, vaikka siihen meni vuosia. Yritä purkaa oloasi puhumalla, liikkumalla, musiikin avulla ym. Tarvittaessa pyydä lääkäriltä apua esim. unettomuuteen ja ahdistukseen. Sinäkin selviät kyllä, vaikka siltä nyt ei tuntuisikaan!
Elämä kantaa.
Se ei just nyt tunnu siltä mutta usko vaan.
Syystäkin saat olla surullinen ja vihainen. Älä kuitenkaan jumita siihen viideksi vuodeksi kuten mä tein. Vuosi ja sen jälkeen päätät että parempi paskan mennä kuin feikata sun kaa.
Nyt on raskasta, mutta paremmat ajat koittavat vielä. Huolehdi itsestäsi niin hyvin kuin jaksat.
Tuollaisessa olotilassa auttaa, jos voi jutella jonkun luotettavan ihmisen kanssa, ystävän tai vaikka sukulaisen. Jos vain yksin murehtii tapahtunutta, elää kuin usvassa. Läheisen kanssa puhuminen parantaa oloa välittömästi. Ei kaikkea tarvitse kertoa, kunhan saa kerrottua mitä on tapahtunut.
Ajatukset saa muualle vaikka katselemalla jotain elokuvaa tai sarjaa, jos pystyy keskittymään sen verran.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä kuluttaa juuri tällä hetkellä voimiasi?
Avioero joka tuli yllätyksenä.
Ymmärrettävä ahdistuksen aihe. Lohtua sulle, selviät kyllä. Rukoilen puolestasi ja tarjoaisin kahvin ja leivoksen, samalla kun juttelisimme asiasta.
Mikä kuluttaa juuri tällä hetkellä voimiasi?