Lue keskustelun säännöt.
Suostuitko avioehtoon?
Kommentit (59)
Minä halusin avioehdon, kun tienaan enemmän. Ap elää jossakin 1800-luvulla, jolloin naiset ei voineet elättää itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai. Meidän avioehto sulkee pois aikaisemmin hankitun ja perityn omaisuuden. Yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä.
Mun mielestä avio-oikeus aviopuolison omaisuuteen pitäisi lailla poistaa. Jos joku haluaa kuoleman varalta sopia jostain, että puoliso saa vaikka koko omaisuuden, niin sen kuin vaan tekee testamentin.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mitä jos tulee ero? Pyhällä hengelläkö te avioehtoon suostuneet ajattelitte elää?
Minä eläisin omalla palkalla, säästöilläni ja omalla puolikkaalla tästä asunnosta, jos asunto menisi myyntiin tai mies lunastaisi minut ulos. Meillä ei ole enää asuntovelkaa.
Puolet avioliitoista päätyy eroon, ihan sama kuinka paljon sitä rakkautta on alttarilla vannottu. Itse koen, että jos tuo omalle kohdalle osuu, niin mieluumin tarkka avioehto kun että jo vaikeassa tilanteessa joutuisi lisäksi tappelemaan rahasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei edes keskusteltu asiasta kun molemmille oli täysin itsestään selvää, että teemme avioehdon. Juristeja olemme kumpikin.
wrwe kirjoitti:
eikö se ole vähän kuin esi-ero? Jalka taka-oven välissä naimisin?
Ensimmäisessä avioliitossa meillä ei ollut avioehtoa. Ajattelin vähän samoin. Nyt tiedän, että elämää ei voi kontrolloida. Avioliitto ei välttämättä kestä, vaikka itse seisoisi päällään.
Nyt toisessa avioliitossani oli päivänselvää tehdä avioehto. Meillä molemmilla omat lapset, ei yhteisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti teimme avioehdon. Olimme jo molemmat 40+ ja omaisuutta hankittu sekä perinnöt tulossa jne.
Vastasin "en" koska meillä ei ole avioehtoa. Menimme nuorina ja varattomina naimisiin salaa maistraatissa eikä meillä ollut varaa avioehtoon. Ajateltiin, että kaipa myöhemminkin ehtii. Nykyään mies on rikas yrittäjä enkä suostuisi vaikka kuinka reilu ehdotus olisi, vaikkapa 50/50 eron tullessa miehen omistamaa liiketoimintaa ulos rajaten. Minulle mieluisin ajatus on kuitenkin toimia omatuntoni mukaan. Koen avioehdon sikäli turhaksi koska en minä puolia kaikesta kuitenkaan nyhtäisi. Paljon voisin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, mies aikoo omaisuuttaan itsekin testamentata. Molempien haave on viettää briljanttihäitä puolisoina, joten aihe ei ole juuri tapetilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioehto totta kai. Ei sitä rahan takia naimisiin mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vastasin "en" koska meillä ei ole avioehtoa. Menimme nuorina ja varattomina naimisiin salaa maistraatissa eikä meillä ollut varaa avioehtoon. Ajateltiin, että kaipa myöhemminkin ehtii. Nykyään mies on rikas yrittäjä enkä suostuisi vaikka kuinka reilu ehdotus olisi, vaikkapa 50/50 eron tullessa miehen omistamaa liiketoimintaa ulos rajaten. Minulle mieluisin ajatus on kuitenkin toimia omatuntoni mukaan. Koen avioehdon sikäli turhaksi koska en minä puolia kaikesta kuitenkaan nyhtäisi. Paljon voisin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, mies aikoo omaisuuttaan itsekin testamentata. Molempien haave on viettää briljanttihäitä puolisoina, joten aihe ei ole juuri tapetilla.
Hot, itsekkin olen harkitsemassa sijoittaa nuoreen opiskelijaan. Saisin rahat sittenkun on valmistunut ja ei näytä yhtään pahalta koska avioliitot ei ikinä kestäkkään kuin sen 5-15v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mene avioon mutta jos menisin, suojaisin tietenkin varallisuuteni avioehdolla. Sitä nimittäin mulla on.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mitä jos tulee ero? Pyhällä hengelläkö te avioehtoon suostuneet ajattelitte elää?
Haha. On omat varat ja omat tulot. Mikä ihmeen loinen sinä lienet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän riippuisi ihan siitä, millainen se avioehto olisi. Siinä kun voidaan sopia ihan mitä vain.
No vaadin kyllä, jos tässä naimisiin mennään. Mies on tyhjätasku, minulla vähän omaisuutta kuitenkin.
Totta kai, itse asiassa vaatisin sitä enkä suostuisi avioitumaan ilman. Voitin pari vuotta sitten päävoiton lotossa (joitain miljoonia, ei sentään kymmeniä) enkä aio jakaa sitä kenenkään kullankaivajamiehen kanssa.
Kumpikin lähdettiin avioliittoon suht tyhjätaskuina, joten ei tullut avioehto mieleenkään. Kaiken kukkuraksi tehtiin vieläpä omistustoikeustestamentti puolison hyväksi. Tämä on todellista rakkautta.
Me teimme avioehdon oltuamme yli 30 vuotta naimisissa. Avioehto tosin koskee ainoastaan minun omistamaani kesämökkiä. Jos siis tulisi ero, mökkini jäisi osituksen ulkopuolelle, muu omaisuus menisi normaaliin tapaan puoliksi.
On aivan älyvapaata kysyä, suostuisitko avioehtoon, kun ei yhtään tarkenneta, millaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kumpikin lähdettiin avioliittoon suht tyhjätaskuina, joten ei tullut avioehto mieleenkään. Kaiken kukkuraksi tehtiin vieläpä omistustoikeustestamentti puolison hyväksi. Tämä on todellista rakkautta.
Jep tästä syystä sijoittaminen partnerin hyvinvoinnin kannalta on paras jättää avioehto tekemättä että saan rahat
Duh. Itse vastaan tietenkin omasta elannostani ja elämisestäni.
Ei yhteiskunta, ei ex-mies.