Mikä minua vaivaa ja miten tästä pääsee eroon?
Ensinnäkin minulla on varmaankin syömishäiriö. Välillä, siis useamman kerran viikossa tulee hetki, että alan syödä enkä voi lopettaa vaan ahmin lisää mitä kaikkea kaapista löydän. Ei noihin liity mitään tunteita, aivot vaan jotenkin naksahtaa autopilotille ja alan ahmia kunnes ei ole enää mitään mitä himottaa syödä tai tulee todella ähky olo. Sitten syön vain vähän tai paastoan jonkin aikaa, koska en halua lihoa. Olen vielä normaalipainoinen.
Toiseksi, olen todella todella saamaton. Teen jatkuvasti suunnitelmia ja listoja mitä pitäis tehdä ja mitä haluan tehdä tai saavuttaa, mutta en koskaan saa toteutettua niitä. Saatan aloittaa joskus, mutta se alun into lopahtaa nopeasti. Käytännössä löhöän sohvalla lähes kaiken vapaa-ajan ja selaan nettiä, haaveilen ja teen aina välillä uusia suunnitelmia. Olen yrittänyt sitä taktiikkaa, että en ajattele mitään vaan ryhdyn vain tekemään, mutta se ei vaan oikein toimi. Mikään missä joudun itse vastaamaan itseni eteenpäin menemisestä. Jonkun pitäisi pakottaa minut tekemään asioita, mutta ei kukaan halua tai jaksa.
En ole tällä hetkellä työtön, mutta vihaan työtäni. Siis olen vihannut kaikkia töitä mitä olen elämässäni tehnyt, vaikka olisin aluksi luullut, että se voisi olla kivaakin. Saan ne kuitenkin tehtyä juuri ja juuri, koska jotenkin pitää elääkin.
En mieluiten halua mihinkään terapeutille, koska maksaa liikaa ja on varmaan hirveet jonotkin. Jos netistä löytyy joku ilmainen ohjelma tai luulet, että jostain tietystä kirjasta tms. voisi saada edes auttavaa opastusta, vinkkaa ihmeessä.
Kommentit (54)
Olisiko niin, että työ vie niin paljon energiaa, ettei vapaa-ajalla jaksa kuin löhötä ja syödä väsymykseen?
Olen itse hyvin samantyylinen ja huomaan, että kun ei ole stressiä, saan paremmin asioita aikaiseksi, enkä jatkuvasti himoitse makeaa. Sitä en osaa sanoa, mikä voisi olla sellainen työ, joka jättäisi energiavarantoja myös vapaa-ajalle.
Ole armollisempi itsellesi.
Välillä voi herkutella. Koita pitää säännöllisesti ruoka ajat ja syö normaalia kotiruokaa. Kun nälkä pysyy poissa ja energiaa saa riittävästi, ei tee mieli ahmia.
Sellainen että ahmii ja paastoaa vuorotellen ei ole hyväksi kenellekään.
Työ luultavasti masentaa sinua, mikä taas johtaa siihen että et jaksa arkea ja asiat jäävät tekemättä. Ei ihmisen pidä tehdä työtä mitä vihaa. Ota vaikka lopputili, mutta älä pilaa omaa mielenterveyttä työn takia.
Voi olla jotain adhd tyyppistä. Lue aiheesta tarkemmin, jos kuulostaa tutulta niin sen tyyppisiin oireisiin on myös itseapuhoitoja mitä voi toteuttaa ilman virallisia diagnooseja.
Voisi olla masennus/ahdistusoireilua. Vaikka susta tuntuu, ettei ahmimiskohtausten aikana ole tunteita, niin oikeasti on, ne ovat vain tiedostamattomia. Se tunne automaattipilotille menosta todistaa sen.
Sulla on selvästi jotain käsittelemätöntä. Suosittelen terapiassa käyntiä ihan senkin takia etteivät oireesi pahene. Ellet halua, niin juttele oireista edes jollekin. Ystävälle, terveydenhoitajalle...
Vierailija kirjoitti:
Olisiko niin, että työ vie niin paljon energiaa, ettei vapaa-ajalla jaksa kuin löhötä ja syödä väsymykseen?
Olen itse hyvin samantyylinen ja huomaan, että kun ei ole stressiä, saan paremmin asioita aikaiseksi, enkä jatkuvasti himoitse makeaa. Sitä en osaa sanoa, mikä voisi olla sellainen työ, joka jättäisi energiavarantoja myös vapaa-ajalle.
Ehkä, mutta lomallakin menee aika samalla kaavalla vaikka olisi koko kuukauden loma... suunnitten yleensä, että ryhdistäydyn loman aikana kun ei työt haittaa, mutta se ei koskaan toteudu 😰
Ap
Kannattaisi varmaan alkaa liikkumaan sekä harrastamaan kivoja asioita. Ahmimishäiriö tuntuu olevan vielä kohtuullisella tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi varmaan alkaa liikkumaan sekä harrastamaan kivoja asioita. Ahmimishäiriö tuntuu olevan vielä kohtuullisella tasolla.
Niitä minä juuri suunnittelen tekeväni, muun muassa, mutta ongelma kun oli se, että en saa itseäni tekemään asioita vaan jumiudun paikalleni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi varmaan alkaa liikkumaan sekä harrastamaan kivoja asioita. Ahmimishäiriö tuntuu olevan vielä kohtuullisella tasolla.
Niitä minä juuri suunnittelen tekeväni, muun muassa, mutta ongelma kun oli se, että en saa itseäni tekemään asioita vaan jumiudun paikalleni.
Ap
Pääset päivittäin töihinkin eli pystyt myös lähtemään lenkille. Älä tee "jumiutumisestasi" kaiken estävää tekosyytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi varmaan alkaa liikkumaan sekä harrastamaan kivoja asioita. Ahmimishäiriö tuntuu olevan vielä kohtuullisella tasolla.
Niitä minä juuri suunnittelen tekeväni, muun muassa, mutta ongelma kun oli se, että en saa itseäni tekemään asioita vaan jumiudun paikalleni.
Ap
Pääset päivittäin töihinkin eli pystyt myös lähtemään lenkille. Älä tee "jumiutumisestasi" kaiken estävää tekosyytä.
Minulla on täysin sama ongelma kuin ap:lla ja se jumitus ei ole mikään tekosyy jättää asioita tekemättä, vaan ihan todella se estää kaikenlaisen toiminnan. Tähän ei auta mikään "ota nyt itseäsi niskasta kiinni, laiskimus".
Jumitus voi liittyä juuri adhd:hen.
tsekkaa löytyisikö täältä jotain apua: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/Pages/def…
Itselläni on tuota samaa..ja koko ajan totaalinen väsymys..pakotan kyllä itseni tekemään asioita, mutta ootan vaan et pääsis lepäämään..töissä en ole ja tuntuu etten mene enää koskaan, olen inhonnut kaikkia työpaikkojani, vaikka minusta on tykätty ja on kehuttu. Oisin saanut vakipaikan monet kerrat, mutta olen jollain syyllä ne väistänyt ja lopettanut työn. Työssä annan kaikkeni enkä pääse vapaallakaan irti, mietin vaan vapaat ja lomat, että en halua töihin. Pari vuotta sitten päätin, etten vaan enää jaksa enkä sen jälkeen ole ollut töissä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi varmaan alkaa liikkumaan sekä harrastamaan kivoja asioita. Ahmimishäiriö tuntuu olevan vielä kohtuullisella tasolla.
Niitä minä juuri suunnittelen tekeväni, muun muassa, mutta ongelma kun oli se, että en saa itseäni tekemään asioita vaan jumiudun paikalleni.
Ap
Pääset päivittäin töihinkin eli pystyt myös lähtemään lenkille. Älä tee "jumiutumisestasi" kaiken estävää tekosyytä.
Osaako joku sitten kertoa miten se käytännössä tehdään? Tiedän, että töissä käymiseen motivoi se, että vältän sillä pahan lopputuloksen eli potkut>työttömäksi joutumisen>tulojen menetyksen. Liikuntaan ei ole mitään, joka minulla ihan oikeasti toimisi vastaavanlaisena motivaationa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
tsekkaa löytyisikö täältä jotain apua: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/Pages/def…
Katson
Ap
Kuulostaa ettei sinulla ole itsekuria.
Oletko aina ollut samanlainen? Hakeudu neuropsykiatrisiin testeihin. Jos sinulla on esimerkiksi jokin keskittymiskyvyn ja toiminnanohjauksen ongelma, siihen voi saada lääkityksen.
Jos sinulla on joskus ollut jokin kiva harrastus, jota olet jaksanut tehdä, palaa sen pariin.
Lopeta paastoaminen, se luultavasti laukaisee sinulla ahmimista.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ettei sinulla ole itsekuria.
Mistä sitä saa jollei sitä ole?
Vierailija kirjoitti:
Oletko aina ollut samanlainen? Hakeudu neuropsykiatrisiin testeihin. Jos sinulla on esimerkiksi jokin keskittymiskyvyn ja toiminnanohjauksen ongelma, siihen voi saada lääkityksen.
Jos sinulla on joskus ollut jokin kiva harrastus, jota olet jaksanut tehdä, palaa sen pariin.
Lopeta paastoaminen, se luultavasti laukaisee sinulla ahmimista.
Lapsena minulla oli muutama harrastus enkä ollut näin saamaton. Ainoastaan lukeminen on sellainen mikä niistä enää kiinnostaa, mutta sitäkään en saa aikaiseksi kuin harvoin.
Ap
Olet perfektionisti. Et pysty tekemään mitään, kun alitajuisesti ajattelet, että se menee pieleen, etkä pysty saattamaan sitä loppuun kuten haluaisit. Lisäksi sabotoi itseäsi myös ylensyönnillä. Opettele arvostamaan itseäsi äläkä vaadi itseltäsi liikaa.
Pitäisikö mun löytää sulle elämisen mielekkyys.