Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen kateellinen työttömälle ystävälleni
11.07.2022 |
Olen vain niin kateellinen, että ärsyttää. Tiedän, että elämä on valintoja.
Olen itse ollut putkeen 10 vuotta vuorotyöduunarin töissä. Välillä on hyviä kausia, ja välillä loppuunpalamisen tunne, jotka vuorottelevat aika ajoin. Pääasiassa kuitenkin töiden jälkeen en jaksa kuin palautua, joka taitaa olla huono merkki. Välillä toki parempi kausia.
Paras ystäväni on kokeillut kolmea työtä ja ollut jokaisessa työssä puoli vuotta. Hän sanoi kokevansa syvän loppuunpalamisen, mitä eivät muut ole edes kokeneet.
En yhtään väheksy hänen loppuunpalamisen tunnetta. Itsekin tiedän, mitä se on ja tuntuu, että hän vähättelee esimerkiksi, että minä en tiedä, miltä se tuntuu. Se tuntuu tosi pahalta, kun tuntuu, että koko ajan jollain tasolla päällä.
Nyt hän on ollut yli vuoden työttömänä ja nautiskelee elämästään, sanoo, ettei mene töihin ainakaan seuraavaan kahteen kolmeen vuoteen, kun kokee, ettei "tykkää työstä käynnistä, ei oo hänen juttu". Sekin tuntuu pahalta, kun uskon, että moni suomalainen ajattelee noin, mutta sinnittelee töissä.
Hän nukkuu aamuisin pitkään, on lemmikkiensä kanssa, kokkailee miehelleen, joka tulee töistä kotiin ja saa lepäillä, hoitaa pihaa ja nauttia maaseudun rauhasta ja nähdä ystäviä. Viikonloppuisin käy reissuilla ja keikoilla, kun mies yleensä auttaa ja työttömän tuilla pärjää oikein hyvin, omien sanojensa mukaan. Laittelee usein viestiä ja kertoo, kuinka elämä on ihanaa ja kuinka sellaista elämän pitäisi ollakin ja jokainen valintansa tekee ja ihmiset pilaavat elämänsä työllä.
Olen vaan niin suunnattoman kateellinen ja myönnän sen. Vihaan työssäkäyntiä ja haluisin olla työttömänä ja nautiskella vapaudesta. En kehtaa sellaista tehdä ja irtisanoutua.
Vinkkejä, miten voisin päästä tästä suunnattomasta kateuden tunteesta.
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämä on Suomen ongelma: työttömyys ei pitäisi olla kannattavaa pidemmän päälle. Vaan työttömyystuet niin pieneksi, että kenenkään ei kannata jäädä vain siksi, että ei huvita tehdä töitä.
Ei ystävä työttömyystuella elä vaan miehen palkalla.
Ap, sulle kertyy eläkettä, hänelle ei. Olet taloudellisesti vahvempi, hän riippuvainen miehestään. Voi tulla avioero, jolloin joudut kuuntelemaan ihan toisenlaisia juttuja.
Jospa keskityt siihen omaan motivaatioosi ja uupumuksentunteeseen. Kateudentunteen lähde on oikeasti niissä, eikä ystäväsi elämässä. Työpaikan vaihdos, se vuorotteluvapaa, opiskelu... vaihtoehtoja on yleensä aina, niitä on vain vaikea hahmottaa, jos on uupunut. Saisitko työpsykologilta tai te-toimistosta apua?
Jo työssäoleva on etusijalle kun haetaan työntekijää. Tsemppiä, ap!
Ja siellä joku hönö uskoo saavansa eläkettä. :D Et varmana saa latin latia ellet ole jo seniori-iässä tai lähellä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Markkinatuella ei kuule kovinkaan paljoa käydä festareilla tai keikoilla. Kaverillasi on edelleen ansiopäiväraha jolla varmaan elelee ihan ok varsinkin kun on mies joka todennäköisesti maksaa viulut. Odotas kun kaverisi tippuu markkinatuelle niin eipä sillä 590€/kk paljoa tehdä, paitsi jos mies edelleen makselee kaiken ja tämä raha jää rouvalle humpparahaksi. Ansiopäivärahan voisi ihan hyvin lyhentää vuoden pituiseksi, nythän se on noin 2v eli 400 pvä.
Mitä sä stressaat muiden asioilla?
Onko työelämä tehnyt tuon? Onko se tuon arvoista?
Tuo ystävättäresi tilanne on mun pahin painajainen. Yksin ja varattomana ne tuet olisikin hyvät mutta eihän tuo saa kuin työmarkkinatuen jos on mies joka käy töissä ja asuvat yhdessä virallisesti. Se työmarkkinatukihan on aivan luokattoman surkea, en tajua miten sillä voi elää millään lailla edes siedettävää elämää. Enkä ikimaailmassa haluaisi tilanteeseen missä pitäisi mieheltä pyytää rahaa yhtään mihinkään. Kamalaa, miten kukaan voi olla tuollaisesta kateellinen 🤯
Vierailija kirjoitti:
Markkinatuella ei kuule kovinkaan paljoa käydä festareilla tai keikoilla. Kaverillasi on edelleen ansiopäiväraha jolla varmaan elelee ihan ok varsinkin kun on mies joka todennäköisesti maksaa viulut. Odotas kun kaverisi tippuu markkinatuelle niin eipä sillä 590€/kk paljoa tehdä, paitsi jos mies edelleen makselee kaiken ja tämä raha jää rouvalle humpparahaksi. Ansiopäivärahan voisi ihan hyvin lyhentää vuoden pituiseksi, nythän se on noin 2v eli 400 pvä.
Joko et lukenut tuota ao:n aloitusta, vai onko luetunymmärtämisessä kehityskohteita?
Pysy asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomalaisten orjasielujen työ-uskovaisuus näkyy vahvana kaikkialla.
Vaikka työ sitookin, niin vähintään se palkka vapauttaa monin tavoin. 😎👍
Miten se vapauttaa, että ole sidottu työpaikkaasi 8 h päivässä, lomaa 5 viikkoa vuodessa. Ei kuulosta kovin vapaalta 😁
Saa rahaa joka tuo vapauden päättää missä asuu, mitä syö, mitä harrastaa, mihin matkustaa, millaisia vaatteita käyttää, mitä järjestöjä tukee... Ilman rahaa et päätä noista mitään. Jos mikään noista ei kiinnosta, et ole vapaa vaan tyhjä kuori.
Häh? Olen työtön ja ihan itse päätän missä asun, mitä syön, harrastan tai mitä puen päälleni.
Et päätä.
Tietenkin päätän.
Käytkö lounaalla ravintolassa joka päivä?
Toki päätät, mutta taloudellinen tilanteesi rajoittaa valintojasi, ja jollet sitä myönnä, olet näköalaton.
Olen minäkin tyytyväinen elämääni työttömänä, mutta paljon muuttuisi, jos olisin parempituloinen.
Työtä tekevää rajoittaa työajat, sinua talous.
Ei voi olla noin hupsua. Minä tein joitakin vuosia niska limassa ihan hyvä palkkaista työtä. Arvaa mikä muuttui? No jäi aika paljon säästöön. Harrastukset, tarpeet ynnä muut eivät muuttuneet. No, työ oli kyllä ihan kiinnostavaa, muttei niin kiinnostavaa että olisin tehnyt sitä rahan takia. Mutta vaihtoehdoista olet oikeassa. Pystyin pitämään joitakin vuosia sapattivapaata ihan siksi, koska säästöt kattoivat hyvin edelleen melko vaatimattoman elämisen kulut vuosiksi. En siis saanut mitään etuuksia ja yksityistä terveydenhuoltoakin käytän. Jos olisin muuttanut kulutuskäyttäytymisen toiseen suuntaan vain siksi, että muut haluavat niitä asioita, ei tämäkään olisi ollut mahdollista. Mulla oli vaihtoehto ja tein kuten itse halusin.
Huonoimmassa tilanteessa ovat ehkä palkkansa aika tarkkaan kuluttavat. Jos säästäminen ei ole vaihtoehto, myöskään valinnanvapautta ei oikeasti ole. Muuta kuin työ tai tuille jääminen. Ei sijoittaminen, ei hapen ottaminen. Ei mietitä mitä itse halutaan. Töissä on pakko käydä ja sitten se palkka on pakko kuluttaa. Kulutetaan itse valtavasti ja kadehditaan kuitenkin heitä joilla on vähemmän. Jotakin puuttuu silti. Kuulostaa oravanpyörän käsitekuvaukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja sä uskot ap kaiken tuon paskan. Itse pitkään työttömänä aikanaan olleena voin kertoa, ettei se ole hauskaa. Työmarkkinatuki on hyvin pieni ja miehensä takuulla simputtaa tai ainakin laittaa kaikki kotityöt tekemään, kun ystäväsi on kotona. Hän on riippuvainen taloudellisesti miehestään. Sitten, mitä kauemmin työttömyys jatkuu, sitä vaikeampi on saada töitä. Miksi ihmeessä ap uskot ystäväsi valehtelun?
Hyvä tavaton!
Hän on voinut työssä ollessaan SÄÄSTÄÄ! Niin minä tein ja sitten hyvillä mielein jäin työttömäksi. En mennyt ilmoittautumaan työttömäksi, ei tarvinnut hakea töitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ystävä on siis onnellinen.
Onko se väärin ja muilta pois?
Hänhän on työssäkäynyt, veroja maksanut. Oppinut, ettei se häntä tehnyt onnelliseksi.
On taito olla ja tulla onnelliseksi.
Onnittelen onnellista!On se suoraan muilta pois, koska muut häntä elättävät. Yhteiskunta on käyttänyt ison summan rahaa verovaroina hänen kouluttamiseen ja terveydenhuoltoon syntymästä alkaen ja siinä saa aika monta vuotta maksaa veroja, että yksistään tämän velan kuittaa pois.
Voi hellanlettas sentään. Kyllä sitä nyt ollaan niin yhteiskunnan puolella että! Että ihan naurattaa.
Yhteiskunta = me. Jos sinä et välitä muiden rahoista niin älä odota, että ketään kiinnostaa sinun toimeentulosi ja siinä olet riippuvainen meistä maksajista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopas taas on väärää tietoa liikenteessä.kukaan ei pysty päättämään että olempa vuosia työttömänä ,ajatus on väärä.työttömyysetuutta saadakseen on haettava aktiivisesti työpaikkoja ,käytävä työhaastatteluissa , haettava te-toimiston osoittamia työpaikkoja, haettava te-toimiston osoittamia koulutus paikkoja ,osallistuttava
työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan .sairauden tullessa sairaspäivärahaa voidaan maksaa yhden vuoden ja sen jälkeen on haettava väliaikaista työkyvyttömyyseläke tätä nimeltään kuntoutustuki ,ja sitä ei saa noin vain .jo pelkällä sairauspäivärahalla ollessa määrätään kelan kuntoutustukimuksiin eli semmoisia vuosien työttömyyksiä ei itse pysty järjestämään sillä lailla koska se vie työttömyysetuuden ,jonka menettää kieltäytymällä te-toimiston määräämistä toimenpiteistä .pisimmällään karenssi kestää 5 vuotta eikä karenssi lopu ennenkuin henkilö on hommannut itse itselleen kokoaikatyön jonka pitää kestää laissa määrätyn ajan .muutama kieltäytyminen vuoden aikana johtaa tähän .ja huomioitavaa on se että jokaisesta kieltäytymisestä tulee karenssi ja toimeentulotukea alennetaan Max 40*% .vuoden 2017 alussa muuttuivat työttömyys etuudet vastikkeellisiksi eli työllistämis-suunnitelmaan kirjattiin jo silloin kohta että hakee aktiivisesti työpaikkoja ja kun työllisymis suunnitelma uudistettiin 3,n kuukauden kuluttua Te-toimiston kysyi haetut paikat ja ne kirjattiin ylös työllistämis suunnitelman alisivulle ja useasti viimeisin työpaikka johon oli haettu merkattiin tehtäväksi työtarjouksen johon piti vastata jälkimmäiseen osioon kohtaan sain työpaikan/ en saanut työpaikkaa ja yleensä asioita tarkastettiin työnantajilta.jostain syystä on väärää tietoa liikenteessä täysin tarkoituksellisesti tai tietämättömyyden vuoksi tästä 2017 vuoden alussa voimaan tullesta vastikkeellisuudesta ja näistä kirjoitettiin silloinkin jo karensseja ,kesto 3 kk. Syynä työllistymis suunnitelman noudattamatta jättäminen.nytkin on työnhaku velvollisuus Max 4 paikkaa kuukaudessa ja kerran kuukaudessa täytyy ilmoittaa te-toimistolle haetut työpaikat.sitten vielä:olen itse vakituisessa työsuhteessa joten minulle ei kannata kirjoitella että mene töihin tms kirjoitan aina silloin tällöin tänne sivustolle ja muihinkin sivustoille kunhan siihen on aikaa.kelan virallisilta sivuilta saatte oikeaa tietoa sekä myös te-toimistojen sivuilta.kehoitan ottamaan selvää asioista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n ystävä on siis onnellinen.
Onko se väärin ja muilta pois?
Hänhän on työssäkäynyt, veroja maksanut. Oppinut, ettei se häntä tehnyt onnelliseksi.
On taito olla ja tulla onnelliseksi.
Onnittelen onnellista!On se suoraan muilta pois, koska muut häntä elättävät. Yhteiskunta on käyttänyt ison summan rahaa verovaroina hänen kouluttamiseen ja terveydenhuoltoon syntymästä alkaen ja siinä saa aika monta vuotta maksaa veroja, että yksistään tämän velan kuittaa pois.
Voi hellanlettas sentään. Kyllä sitä nyt ollaan niin yhteiskunnan puolella että! Että ihan naurattaa.
Yhteiskunta = me. Jos sinä et välitä muiden rahoista niin älä odota, että ketään kiinnostaa sinun toimeentulosi ja siinä olet riippuvainen meistä maksajista
Olisipa kaikki yhtä yhteiskuntakelpoisia tosikkoja kuin sinä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi? Työttömät joutuvat kokoajan kyttäämään puhelintaan ja odottaa soittoa työkkäristä. Ei voi lähteä minnekään jos käsketäänkin töihin. Joudut täyttelemään lippuja ja lappuja kuukausittain muutaman sadan euron takia. Eli turhaan olet kateellinen.
Hehee. Täällä katkerat orjailijat valittaa kun itsellään ei ole mitään selkärankaa vaan antavat koko elämänsä työnantajalle mitätöntä korvausta vastaan.
Itse olen tyytyväinen työtön. On aktiviteettia, ja aikaa ja voimia huolehtia itsestään. Ja uhkailijoille: ei olla tukia pienetämässä katsos hallitus tietää että n**kerit pistää koko maan päreiksi jos yrittävät niitä pienentää, päinvastoin niihin on nyt tulossa indeksikorotus inflaation takia joten tukehdu kiukkuus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Työttömät joutuvat kokoajan kyttäämään puhelintaan ja odottaa soittoa työkkäristä. Ei voi lähteä minnekään jos käsketäänkin töihin. Joudut täyttelemään lippuja ja lappuja kuukausittain muutaman sadan euron takia. Eli turhaan olet kateellinen.
En kyttää yhtään mitään. Maaliskuussa soittivat viimeks ja nyt tuli lappu että soittavatc seuraavaksi perjantaina. Ei tarvi kytätä saati täytellä mitään lappuja😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Työttömät joutuvat kokoajan kyttäämään puhelintaan ja odottaa soittoa työkkäristä. Ei voi lähteä minnekään jos käsketäänkin töihin. Joudut täyttelemään lippuja ja lappuja kuukausittain muutaman sadan euron takia. Eli turhaan olet kateellinen.
En kyttää yhtään mitään. Maaliskuussa soittivat viimeks ja nyt tuli lappu että soittavatc seuraavaksi perjantaina. Ei tarvi kytätä saati täytellä mitään lappuja😀
Et ilmeisesti kuulu siis liittoon jos et lappuja täyttele tai et vain halua rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoh... Laita pelle irtisanoutumisilmoitus vaikka huomenna. Katotaan sitten kuinka kivaa on kun ensin tulee 3kk karenssin jolloin et saa rahaa mistään. Tai saa toimeentulotukea, mutta sitäkin saa vasta kun on säästöt, sijoitukset, huvijahdit, mersut, lomaosakkeet, merenrantatontit, jne. pantu ns. lihoiksi.
Minä en turvautuisi puolison elatukseen tuolla lailla.
Teen itse osa-aikaista. Tulot on palkka, työmarkkinatuki ja asumistuki. Tunteja sen verran, ettei te-toimistoa kiinnosta tekemiseni ja tiedostan olevani tietyllä tavalla etuoikeutettu. Moni tekee viikossa ainakin 30 tuntia töitä saadakseen samat rahat, jotka itse saan pienemmillä tunneilla.
Siinä vaiheessa jos mies jättää hänet niin voi ääni kellossa olla äkkiä ihan toinen. Jos toinen maksaa lähes kaikki muut kulut ja työttömyystuki jää toiselle lähinnä käyttörahaksi kaikkeen muuhun niin toki sillä hyvin varmasti pärjää. Sen sijaan jos kaikki asumisen kulut, ruoat sun muut laitettaisiin puoliksi niin äkkiä se tili siitä tyhjentynee...
Minä olin nuorempana tosi pitkiä aikoja työttömänä. Välillä olin sen puoli vuotta töissä ja pärjäsin oikein hyvin. Mutta aina vain odotin sitä, että jään taas työttömäksi.
En muuten olisi tuntenut työttömyydestäni huonommuutta, mutta muillehan ihmisille se oli ongelma. Sain suoranaista vittuilua lusmuilustani. Vaikka oikeasti käytin vapaa-aikani oikein tehokkaasti.
Tietysti nukuin hyvin ja pitkään. Aamu-uninen kun olen. Sitten pitkälle lenkille tai kuntosalille ja terveellinen ja täyttävä brunssi. Pieni lepohetki.
Kävin muutamassa eri kaupassa tarjousten ja edullisten hintojen perässä. Näihin menin tietysti pyörällä tai kävellen. Sitten hyvää ja terveellistä ruokaa kun oli aikaa ja jaksamista.
Kotitöitä tein joka päivä järjestelmällisesti ja ei koskaan ollut siivotonta. Joka ilta joku hyvä ohjelma tai leffa.
Valitettavasti paine alkoi kasvamaan, kun en jaksanut enää sitä arvostelua. Ihme tietenkin, että sain lähes heti työpaikan ja vakituisen sellaisen.
Toki tässä on ihan kivoja hetkiäkin ollut. Olen saanut ystäviä työpaikalta ja se on kivaa kun voi viettää heidän kanssaan aikaa töissä ja jopa vapaa-ajalla. Mutta töitä kyllä teen jopa liian tunnollisesti, se kuormittaa ja sellainen vaan olen työntekijänä.
Kun monethan työntekijät menee siitä mistä aita on matalin. Usein sitä tulee muisteltua työttömyysaikaa todella lämmöllä. Siinä oli paljon hyviä puolia. Ainoat oli huono rahatilanne, työkkärin kanssa "asiointi" ja ihmisten tuomitsevuus. En näin työtä tekevänä ajattele työttömistä, en edes elämäntapa sellaisista mitään pahaa.
Minusta työssäkäyvillä on ihan liian vähän vapaa-aikaa työstä palautumiseen. Odotan aina vuoden sitä kesälomaa, joka kuitenkin on ihan hetkessä ohi.
Olennaista ystäväsi tilanteessa on se, että hänen miehensä käy töissä. Jos hänen talous olisi työttömyyskorvausten varassa, hän tuskin asuisi omakotitalossa, ainakaan isomman remontin osuttua kohdalle tai auton hajotessa, eikä todellakaan matkustelisi viikonloppuisin reissuilla ja festareilla. Hän kyykkisi kotonaan lemmikkien kanssa (joita olisi varaa ehkä juuri ja juuri pitää, kunnes eteen tulisi kallis eläinlääkäri käynti) syöden päivästä toiseen makaronimössöä yms.
Itse olen ollut työttömänä nyt vuoden. Raha on vähissä, totta, mutta muuten elämänlaatuni on paljon parempaa. Ei väsymystä, stressiä ja elämän harmautta, vaan olotila on levännyt, rauhallinen ja iloinen.
Alue: Aihe vapaa
Onko sulla työkavereita?