Ikäero parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Jonkin tutkimuksen mukaan 12 vuotta on sellainen "kipuraja". Jos ikäeroa on enemmän, tulee enemmän ongelmia. Tuo on myös oma rajani, tosin ei aivan ehdoton. Toki monen kohdalla jo pienempikin ikäero on liikaa, jos maailmankuvat ja vireystaso ovat liian erilaiset.

Haluan kyllä, että mies on vanhempi. 7-10 vuotta on ihanne. Se auttaa oikeanlaisen parisuhdedynamiikan saavuttamisessa. Haluan miehen olevan maskuliininen, ja jos pariskunta on samanikäinen tai nainen on vanhempi, on huomattavasti vaikeampaa olla naisena feminiininen. Naisesta tulee tuolloin kuin äiti miehelle, ja mies taantuu teini- tai pikkupojaksi.

Onko siis mielestäsi ryppyinen naama ja veltostuva kroppa yhtä kuin maskuliinisuus? Olet aika yksin tuon mielipiteen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asian vierestä:

Uskon että ihmisten kokemuset lähipiiristä (omat sukulaiset ym.) vaikuttavat osaltaa siihen miten "isona" ikäeron näkee.

Omassa lähipiirissä on todella pirteitä vanhuksia, joita ei miellä niin vanhoiksi mitä ovat. Kärjistäen välillä tuntuu että itse tässä n. 40-vuotiaana olen raihnaisempi mitä 90+ vuotias isotätini on! Hän näyttää _paljon_ nuoremmalta mitä ikävuosia on, asuu yksin ja mökkeilee jne. ilman mitään ongelmia.

Vastaavasti taas tiedän parin tutun suvut, joissa (kirjaimellisesti!) harva suvusta on eläkeikään elänyt erilaisten sairauksien/elämäntapojensa tm. vuoksi.

Jos ajatellaan että lähipiirissä suurin osa saavuttanut (ns. terveenä!) 90+ iän, sitä on helppo ajatella että ikäerosta huoljmatta yhteistä aikaa vielä on paljon jäljellä.

Jos taas lähipiirissä suurin osa on monisairaina/hoitokodissa/dementikkona tmv. jo 60-v kieppeillä, on ihan ymmärrettävää että näkee asian eri tavalla.

Jos vaikka 40-v ja 55-v menevät yhteen, tuossa joku ajatteleen (kokemuksiinsa perustuen että elämä on ohi kuuskymppisenä) että 55-v alkaa olla jo muutavan vuoden kuluttua mullan alla ja 40-v heti kohta omaishoitajana.

Vs. ihminen joka ajattelee kokemuksiinsa perustuen että eletään n.90-vuotiaaksi ja vielä 85-v reissataan ulkomaillakin jne. niin tuossa se 55-v on vasta ns. "elämänsä puolivälissä" ja yhteistä aikaa 40-v kanssa helposti 5 vuoden sijasta 35 vuotta jäljellä.

Hyvä analyysi. Omat sukulaiseni saavuttaneet poikkeuksetta 90 vuoden iän, joku elänyt satavuotiaaksikin. Elämä erittäin vireää vähintään 85 vuotiaaksi, matkusteltu, asuttu ulkomailla, juostu maratoneja yms. Itse täytän kohta 60 enkä todellakaan tunne olevani toinen jalka haudassa. Omat ystäväni ovat ikähaarukassa 35-85 ja pidän sitä rikkautena. Moni nuori on mielipiteineen paljon vanhoillisempi kuin ikähaarukan yläpäässä oleva ja samankaltainen ikä ei todellakaan ole mikään tae että oltaisiin samalla aaltopituudella asioista.

Totta. Mutta parisuhteessa sama aaltopituus ei riitä vaan kumppanin pitää miellyttää silmää. Jos siis seksi kiinnostaa.

Mulle kyllä parisuhteessa on paljon tärkeämpää sama aaltopituus kuin silmänilo tai seksi. Mutta jokainen tyylillään. -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin tutkimuksen mukaan 12 vuotta on sellainen "kipuraja". Jos ikäeroa on enemmän, tulee enemmän ongelmia. Tuo on myös oma rajani, tosin ei aivan ehdoton. Toki monen kohdalla jo pienempikin ikäero on liikaa, jos maailmankuvat ja vireystaso ovat liian erilaiset.

Haluan kyllä, että mies on vanhempi. 7-10 vuotta on ihanne. Se auttaa oikeanlaisen parisuhdedynamiikan saavuttamisessa. Haluan miehen olevan maskuliininen, ja jos pariskunta on samanikäinen tai nainen on vanhempi, on huomattavasti vaikeampaa olla naisena feminiininen. Naisesta tulee tuolloin kuin äiti miehelle, ja mies taantuu teini- tai pikkupojaksi.

Onko siis mielestäsi ryppyinen naama ja veltostuva kroppa yhtä kuin maskuliinisuus? Olet aika yksin tuon mielipiteen kanssa.

Onko siis mielestäsi ryppyinen naama ja veltostuva kroppa yhtä kuin naisellisuus? Olet aika yksin tuon mielipiteen kanssa.

Plus-miinus 5v, ihan maksimissaan 7v, mutta silloin pitäisi olla jo täydellinen kaikin tavoin.

N51

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asian vierestä:

Uskon että ihmisten kokemuset lähipiiristä (omat sukulaiset ym.) vaikuttavat osaltaa siihen miten "isona" ikäeron näkee.

Omassa lähipiirissä on todella pirteitä vanhuksia, joita ei miellä niin vanhoiksi mitä ovat. Kärjistäen välillä tuntuu että itse tässä n. 40-vuotiaana olen raihnaisempi mitä 90+ vuotias isotätini on! Hän näyttää _paljon_ nuoremmalta mitä ikävuosia on, asuu yksin ja mökkeilee jne. ilman mitään ongelmia.

Vastaavasti taas tiedän parin tutun suvut, joissa (kirjaimellisesti!) harva suvusta on eläkeikään elänyt erilaisten sairauksien/elämäntapojensa tm. vuoksi.

Jos ajatellaan että lähipiirissä suurin osa saavuttanut (ns. terveenä!) 90+ iän, sitä on helppo ajatella että ikäerosta huoljmatta yhteistä aikaa vielä on paljon jäljellä.

Jos taas lähipiirissä suurin osa on monisairaina/hoitokodissa/dementikkona tmv. jo 60-v kieppeillä, on ihan ymmärrettävää että näkee asian eri tavalla.

Jos vaikka 40-v ja 55-v menevät yhteen, tuossa joku ajatteleen (kokemuksiinsa perustuen että elämä on ohi kuuskymppisenä) että 55-v alkaa olla jo muutavan vuoden kuluttua mullan alla ja 40-v heti kohta omaishoitajana.

Vs. ihminen joka ajattelee kokemuksiinsa perustuen että eletään n.90-vuotiaaksi ja vielä 85-v reissataan ulkomaillakin jne. niin tuossa se 55-v on vasta ns. "elämänsä puolivälissä" ja yhteistä aikaa 40-v kanssa helposti 5 vuoden sijasta 35 vuotta jäljellä.

Hyvä analyysi. Omat sukulaiseni saavuttaneet poikkeuksetta 90 vuoden iän, joku elänyt satavuotiaaksikin. Elämä erittäin vireää vähintään 85 vuotiaaksi, matkusteltu, asuttu ulkomailla, juostu maratoneja yms. Itse täytän kohta 60 enkä todellakaan tunne olevani toinen jalka haudassa. Omat ystäväni ovat ikähaarukassa 35-85 ja pidän sitä rikkautena. Moni nuori on mielipiteineen paljon vanhoillisempi kuin ikähaarukan yläpäässä oleva ja samankaltainen ikä ei todellakaan ole mikään tae että oltaisiin samalla aaltopituudella asioista.

Totta. Mutta parisuhteessa sama aaltopituus ei riitä vaan kumppanin pitää miellyttää silmää. Jos siis seksi kiinnostaa.

Mulle kyllä parisuhteessa on paljon tärkeämpää sama aaltopituus kuin silmänilo tai seksi. Mutta jokainen tyylillään. -eri

Joo, jokainen tyylillään. En tiedä miksi sinulla on tarve valita joko tai. Mutta toki saat valita vain toisen kun kerran haluat. Eihän kaikkia seksi kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin tutkimuksen mukaan 12 vuotta on sellainen "kipuraja". Jos ikäeroa on enemmän, tulee enemmän ongelmia. Tuo on myös oma rajani, tosin ei aivan ehdoton. Toki monen kohdalla jo pienempikin ikäero on liikaa, jos maailmankuvat ja vireystaso ovat liian erilaiset.

Haluan kyllä, että mies on vanhempi. 7-10 vuotta on ihanne. Se auttaa oikeanlaisen parisuhdedynamiikan saavuttamisessa. Haluan miehen olevan maskuliininen, ja jos pariskunta on samanikäinen tai nainen on vanhempi, on huomattavasti vaikeampaa olla naisena feminiininen. Naisesta tulee tuolloin kuin äiti miehelle, ja mies taantuu teini- tai pikkupojaksi.

Onko siis mielestäsi ryppyinen naama ja veltostuva kroppa yhtä kuin maskuliinisuus? Olet aika yksin tuon mielipiteen kanssa.

Onko siis mielestäsi ryppyinen naama ja veltostuva kroppa yhtä kuin naisellisuus? Olet aika yksin tuon mielipiteen kanssa.

En ole etsimässä naista, joten ihan sama. Enkä 10 vuotta itseäni vanhempaa ukkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin tutkimuksen mukaan 12 vuotta on sellainen "kipuraja". Jos ikäeroa on enemmän, tulee enemmän ongelmia. Tuo on myös oma rajani, tosin ei aivan ehdoton. Toki monen kohdalla jo pienempikin ikäero on liikaa, jos maailmankuvat ja vireystaso ovat liian erilaiset.

Haluan kyllä, että mies on vanhempi. 7-10 vuotta on ihanne. Se auttaa oikeanlaisen parisuhdedynamiikan saavuttamisessa. Haluan miehen olevan maskuliininen, ja jos pariskunta on samanikäinen tai nainen on vanhempi, on huomattavasti vaikeampaa olla naisena feminiininen. Naisesta tulee tuolloin kuin äiti miehelle, ja mies taantuu teini- tai pikkupojaksi.

Onko siis mielestäsi ryppyinen naama ja veltostuva kroppa yhtä kuin maskuliinisuus? Olet aika yksin tuon mielipiteen kanssa.

Ei ole, mutta kyllähän sinä sen jo tiesitkin. Suurin osa heteronaisista kyllä kaipaa maskuliinisuutta mieheltä - ainakin tietyissä tilanteissa. Ei se tarve katoa 50 vuodessa, vaikka yhteiskunta onkin muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin tutkimuksen mukaan 12 vuotta on sellainen "kipuraja". Jos ikäeroa on enemmän, tulee enemmän ongelmia. Tuo on myös oma rajani, tosin ei aivan ehdoton. Toki monen kohdalla jo pienempikin ikäero on liikaa, jos maailmankuvat ja vireystaso ovat liian erilaiset.

Haluan kyllä, että mies on vanhempi. 7-10 vuotta on ihanne. Se auttaa oikeanlaisen parisuhdedynamiikan saavuttamisessa. Haluan miehen olevan maskuliininen, ja jos pariskunta on samanikäinen tai nainen on vanhempi, on huomattavasti vaikeampaa olla naisena feminiininen. Naisesta tulee tuolloin kuin äiti miehelle, ja mies taantuu teini- tai pikkupojaksi.

Onko siis mielestäsi ryppyinen naama ja veltostuva kroppa yhtä kuin maskuliinisuus? Olet aika yksin tuon mielipiteen kanssa.

 

Ei ole, mutta kyllähän sinä sen jo tiesitkin. Suurin osa heteronaisista kyllä kaipaa maskuliinisuutta mieheltä - ainakin tietyissä tilanteissa. Ei se tarve katoa 50 vuodessa, vaikka yhteiskunta onkin muuttunut.

Miksi sinä pidät vanhuutta maskuliinisena?

Kun ihastuu oikeasti niin iällä ei ole mitään merkitystä. Miesystäväni on 23 vuotta minua vanhempi. Vuosia oltu jo yhdessä. Keski-ikäinen jo olen. En halu ajatella sitä, xettä miesystävä raihnaistuu. Tässä elämässä kun voi käydä miten vain. Rakastetaan ja nautitaan. Suhde on alkanut minun aloitteesta. Miehelle tuo ikäero on ollut vähän hankala asia. Näin ainakin itse olen huomannut.

Kemiat ratkaisee, mut mielummin nuorempi mies sellainen max 10v on vielä oikein passeli.

N50

Vierailija kirjoitti:

Kysyisittekö "Miten lihavan kanssa voisitte olla?

Tai "Miten mustan kanssa voisitte olla?"

Tai "Kuinka köyhän kanssa voisitte olla?"

Tai "Kuinka vähän koulutetun kanssa voisitte olla?"

Tai "Kuinka lyhyen kanssa voisitte olla?"

Jos joku on vaikkapa lihava, hän voi aina laihduttaa. Jos jollain ei ole koulutusta, hän voi opiskella lisää. Jos on köyhä, voi tienata lisää rahaa, jne.

Mutta IKÄ on ominaisuus johon EI voi VAIKUTTAA. Jokainen meistä vanhenee tasan saman verran joka hetki. Vaikka kuinka haluaisi niin millään ei voi kääntää kelloa taaksepäin ja valita olevansa 20v jos sattuu rakastumaan 20-vuotiaaseen.

Tiesittekö että IÄN perusteella on aivan yhtä kiellettyä syrjiä ketään kuin vaikkapa rodun perusteella? Ikää ihminen ei voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisi, samoin kuin ei rotuaankaan.

Itse asiassa ikä taitaa olla niitä harvoja perusteita, jotka oikeuttavat eriarvoiseen kohteluun, mieti nyt vaikka ikärajoja. Mutta sitten taas deittailussa ja pariutumisessa ei myöskään ole mitään velvoitetta asettaa kaikkia "ehdokkaita" samalle viivalle, vaan valikoinnin saa tehdä aivan millä perustein vain. Täysin hyvksyttyä on, että parinvalinnassa vaikuttavat kaikki nuo mainitsemasi seikat. Mitään perusteluja ei edes tarvitse esittää.

Periaatteessa n. kymmenen vuotta suuntaan tai toiseen, mutta käytännössä ei kuitenkaan ole todennäköistä, että unelmien kumppani löytyisi sieltä ikärajan ääripäästä.

Vierailija kirjoitti:

Kysyisittekö "Miten lihavan kanssa voisitte olla?

Tai "Miten mustan kanssa voisitte olla?"

Tai "Kuinka köyhän kanssa voisitte olla?"

Tai "Kuinka vähän koulutetun kanssa voisitte olla?"

Tai "Kuinka lyhyen kanssa voisitte olla?"

Jos joku on vaikkapa lihava, hän voi aina laihduttaa. Jos jollain ei ole koulutusta, hän voi opiskella lisää. Jos on köyhä, voi tienata lisää rahaa, jne.

Mutta IKÄ on ominaisuus johon EI voi VAIKUTTAA. Jokainen meistä vanhenee tasan saman verran joka hetki. Vaikka kuinka haluaisi niin millään ei voi kääntää kelloa taaksepäin ja valita olevansa 20v jos sattuu rakastumaan 20-vuotiaaseen.

Tiesittekö että IÄN perusteella on aivan yhtä kiellettyä syrjiä ketään kuin vaikkapa rodun perusteella? Ikää ihminen ei voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisi, samoin kuin ei rotuaankaan.

Kyllähän noita on kysyttykin. Eikä sillä mitään merkitystä ole, voiko jonkin ominaisuuteen vaikuttaa.

Up

Minulla ja miehellä on ikäeroa noin 19 vuotta. Mieheni on noin 60v ja itse olen hieman yli 40v. Kun kemiat käyvät yksiin, yhdessä on mukavaa & mutkatonta olla, niin ei silloin ole väliä, että toinen on reilusti itseä vanhempi. Meillä on hyvä olla toistemme kanssa

Mielenkiintoisia mielipiteitä ihmisiltä, joilla ei kuitenkaan todennäköisesti ole asiasta omakohtaista kokemusta! Kuulostaa tosi typerältä, että en ottaisi sitä tai tätä +/- vuotta. Et ottaisi vastaan rakkautta, jos sitä sinulle tarjotaan? No, ole ilman sitten, jos on aivan väärän ikäinen!

Tässä olisi olennaista kertoa aina myös vastaajan ikä. 25-vuotias tuskin ottaisi 10v nuorempaa, mutta 35-vuotias voi jo ottaakin. Vastaavasti 35-vuotiaalle voi kelvata 50-vuotiaskin, mutta 65-vuotias tuskin ottaisi 80-vuotiasta, vaikka ikäero on sama.

Itse N37 ja ehkä 35-45-vuotiaat miehet kiinnostaa. Nuoremmat haluaisi vielä lapsia ja mulla ne jo on, ja vaikkei haluakaan, ovat vielä aika poikasia. Mitään vanhustakaan en kyllä halua, että aika lähelle omaa ikää.

Minusta iän sovittaminen on helpompaa kuin esimerkiksi elämäntyylien sovittaminen. Jos on vaikka kovin alkoholisoitunut ihminen, raittiin voi olla vaikea sellaiseen sopeutua. Mutta jos kummallekin alkoholit maistuu samalla tahdilla, elämä voi olla hyvinkin rattoisaa!

Vierailija kirjoitti:

Minua aina hirvittää pariskuntien PAINOero.

Se on kamalaa katsottavaa kun joskus joku hoikka ja hyväkuntoinen on hirveän LÄSKIN kanssa

Mielestäni lihavien pitäisi olla vaan toisten lihavien kanssa ja jättää hoikat sekä kunnostaan huoltapitävät rauhaan!

Painoindeksiero saisi korkeintaan olla -5.

Missään nimessä 20 painoindeksinen EI saisi seurustella painoindeksi 30 kanssa! Millasia läskejä niiten lapsistakin tulis??? :o

Kaikkien tulisi käydä vähintään kerran kuussa virallisissa punnituksissa, joissa tarkistettaisiin pariskuntien paino. Jos ero olisi kasvanut yli sallitun, parin pitäisi välittömästi erota, tai sen läskimmän laihduttaa!!!

Olet oikeassa. Valtaosa suomalaismiehistä on tolkuttoman lihavia.

Vierailija kirjoitti:

Max 2 vuotta vanhempi tai 10 vuotta nuorempi mies.

Juuri näin! Miehen pitäisi olla nuorempi.