Paljonko ihminen kestää
Itse kokenut aviokriisiin, työttömyyden, keskenmenon ja pahan auto-onnettomuuden puoleen vuoteen. Vieläkin porskutan.
Kommentit (82)
Jospa noita annetaan vain niille, jotka pystyvät ne kantamaan.
Itse olen kokenut kaikki pahimmat asiat mitä voidaan tehdä ihmiselle eli lapsuudessa tehdyt pahat ja kärsimys ei vaan lopu.
Vierailija kirjoitti:
Jospa noita annetaan vain niille, jotka pystyvät ne kantamaan.
Niinhän sitä sanotaan, mutta tuo on pelkkä sanonta joka ei tarkoita mitään.
Itse en ole kokenut mitään erikoista. Mutta parin ystävän kohdalla mietin, eikö heille jo riittäisi
... vaikeasti vammainen lapsi ja tämän menehtyminen teini-iässä, muiden lasten sairastelu, asuintalon tulipalo -> muutto, avioero, syöpään sairastuminen... Ikää vielä alle 50
Ihmeen paljon jotkut kestää. Moni muu olisi jo kriisihoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen paljon jotkut kestää. Moni muu olisi jo kriisihoidossa.
No, sitä en edes saa!!
Oikeasti moni olisi kanveesissa yhdestäkin AP:n mainitsemasta asiasta.
Paljon kestää, vaikkei tuntuisi hyvältä.
Kestää ihan mitä vain, kun pystyy muuttamaan omaa ajatteluaan siihen suuntaan, ettei ole kiintynyt nykyiseen, hyväksyy jokaisen tilanteen kuin olisi itse ne valinnut.
Tiedän, että on vaikeaa. Tiedän myös omasta kokemuksesta, että se on mahdollista, ainakin osittain. Ja se osittainenkin muutos auttaa.
Itsellä viimeisimpänä pahana kokemuksena oman lapsen itsemurhayritys ja vammautuminen.
Multa kysyttiin abortin yhteydessä, että tarvinko tukea asian kanssa.
Melkein nauroin. Tuohan oli pienin murhe mun elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Jospa noita annetaan vain niille, jotka pystyvät ne kantamaan.
Ja tämä on ihan oikeasti törkeyksistä pahin! Mahtoivatkohan ihmiset huudella tätä myös holokaustileiriläisille - mitä ajattelet?
Ulospäin voi näyttää, että on kestänyt.
Itse menin sisältä rikki, kun kaikki ympäriltä kuolivat. Mutta eipä sitä tajuta, että olen pelkkä kuori, kun käyn töissä, hymyilen ja matkustelen.
Ei ole tunteita, eikä elämässä sisältöä.
Tiedän turhasta valittajan. Oikeasti sille ei oo tapahtunut mitään vakavaa.
Uskon kokeneeni valtavasti vastoinkäymisiä. En ymmärrä miksi.
En itse voi sanoa porskuttavani. Ihan h€lvetillistä räpiköintiä tämä on. Ei mene hyvin Vastoinkäymisistä huolimatta ja enkä meinaa kestää tai jaksaa kantaa. Konkreettisesti oksettaa koko ajan
Itse sanoisin että kait se raja tulee joku päivä vaan vastaan? Mä olen täällä vain enää lapseni vuoksi. Yritän jaksaa siihen asti kun on aikuistunut ja pärjää omillaan. Pitkät vuodet on edessä. On toki mahdollista että sairauteni vie minut hautaan ennen sitä. Mua ärsyttää se kun jotkut ihmiset joiden kanssa olen jutellut ovat sanoneet että eivät ikinä kestäisi elämääni. Ihmettelevät mitenkä mä voin olla hengissä. Haloo, onko vaihtoehtoja? Annanko lapseni löytää minut sängystä kuolleena, itsarin tehneenä. No en tosiaankaan sellaista voisi hänelle tehdä!
Vierailija kirjoitti:
Jospa noita annetaan vain niille, jotka pystyvät ne kantamaan.
Juu ei. Töissä näen koko ajan ihmisiä jotka ovat saaneet enemmän kuin pystyvät kestämään.
Vierailija kirjoitti:
Itse sanoisin että kait se raja tulee joku päivä vaan vastaan? Mä olen täällä vain enää lapseni vuoksi. Yritän jaksaa siihen asti kun on aikuistunut ja pärjää omillaan. Pitkät vuodet on edessä. On toki mahdollista että sairauteni vie minut hautaan ennen sitä. Mua ärsyttää se kun jotkut ihmiset joiden kanssa olen jutellut ovat sanoneet että eivät ikinä kestäisi elämääni. Ihmettelevät mitenkä mä voin olla hengissä. Haloo, onko vaihtoehtoja? Annanko lapseni löytää minut sängystä kuolleena, itsarin tehneenä. No en tosiaankaan sellaista voisi hänelle tehdä!
Jotkut eivät tajua, että osa joutuu elämään päivä kerrallaan, kun itse suunnittelevat asiat vuosiaikataululla.
Tsemppiä sinulle.
Lapseni itsemurhan jälkeen odottelen vain että pääsen itsekin pois. Onneksi olen jo aika vanha. Ulospäin tämä ei juurikaan näy.
Itse miettinyt samaa. Jatkuvaa kriisiä ja vastoinkäymisiä ja tässä silti ollaan.