Ehtiikö 39 vuotias nainen enää parisuhteessa perustaa perhettä?

Ei ehdi, olis kannattanu 10v sitten. Mahdollisuus on jos sulla on jo parisuhde ja mies haluaa lapsia. Mutta jos oot sinkku niin unohda ja keskity muuhun loppuelämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaisen saat.

"Äidin ikään liittyy lähinnä lisääntynyt riski sikiön kromosomien lukumääräpoikkeavuuksiin. Näistä tavallisin on kromosomin 21 ylimäärä eli Downin oireyhtymä. 40-vuotiaan naisen todennäköisyys synnyttää Down-lapsi on 1:110 eli hiukan alle yksi prosentti."

Hyvin epätodennäköistä. Riskejä on aina olemassa ja se täytyy vain hyväksyä.

Melko iso riski, yksi sadasta down.

"Todennäköisyys, että lapsi on vammainen, on kaikilla noin 3 %. Äidin ikä 40 vuotta nostaa tätä riskiä noin reilun prosentin verran. Terveen lapsen saamisen todennäköisyys 40-vuotiaana on siis huomattavasti suurempi kuin vammaisen lapsen saamisen todennäköisyys."

Riski on aina olemassa.

Kannattaa varautua vammaiseen lapseen ja sen huoltamiseen loppu iäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vammaisen saat.

"Äidin ikään liittyy lähinnä lisääntynyt riski sikiön kromosomien lukumääräpoikkeavuuksiin. Näistä tavallisin on kromosomin 21 ylimäärä eli Downin oireyhtymä. 40-vuotiaan naisen todennäköisyys synnyttää Down-lapsi on 1:110 eli hiukan alle yksi prosentti."

Hyvin epätodennäköistä. Riskejä on aina olemassa ja se täytyy vain hyväksyä.

Melko iso riski, yksi sadasta down.

Voi kulta rakas, alle 40-vuotiaan naisen riski saada down-lapsi on 0,9 %, yli 40-vuotiaan prosentti. Ei todellakaan nouse riski sen enempää, vaan aina, siis ihan aina, raskaudessa on down-riski.

Juna meni jo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mummo iässä olevat naiset haluavat vielä lapsia. Ihmettelen. -mummo41v.

Miksi joku on halunnut tehdä teininä lapsia?

Useimmat haluavat lapsia nuorena, alle 30, ei ehkä teininä. Silloin jaksaa niiden oikkuja vielä keski-ikäisenäkin. Äidiksi tulo nelikymppisenä on hullua. -sivusta

Minun mielestäni jokaisella on oikeus omiin haluihin ja unelmiinsa. Saa perustaa perheen juuri sen ikäisenä kuin itsestä tuntuu parhaaksi. Ihan riippumatta siitä mitä muut ajattelevat.

Kannattaa ajatella myös sitä lasta, eikä itsekkäästi haluta, jos riskit vammaisuuteen ovat suuret. Lapsi kärsii siitä!

et ehi

Vierailija kirjoitti:

et ehi

Jos heti aloittaa yrittämään on suurempi todennäköisyys saada lapsi kuin jäädä ilman. Joten minusta väitteesi on väärässä.

Kaikkeahan sitä ehtii, mutta onko mitään järkeä lisääntyä hinnalla millä hyvänsä?

Jos jotain muuta sisältöä keksisit elämään?

Eikun peitto heilumaan. Lykkyä tykö. Suna en enää ehkäisisi.

Tapasin mieheni, kun hän oli lapseton 42 v. Ei tietenkään ehkäisty.

Olin naimisissa silloin, kun oli ns. normaali lapsentekoikä. Yllätyksekseni ja pettymyksekseni mieheni kuitenkin muutti mielensä ja sanoi, ettei halua lapsia. Erohan siitä tuli. Sen jälkeen ei löytynytkään ketään vakavaa parisuhdetta tai lapsia haluavaa miestä kovasta etsinnästä huolimatta, koska tinder-aikakausi oli alkanut. 39-v. kävi hedelmällisyystutkimuksissa tarkistamassa, että kaikki on ok, ja hyvältä näytti. 40-vuotiaana viimein löytyi lapsen haluava mies. Tulin raskaaksi jo toisella yrityskerralla. Eikä tarvittu edes kovaa yrittämistä, kertapano riitti ovulaation aikaan ;D Tietenkään kaikki eivät ole näin onnekkaita, mutta haluan vain sanoa, että toivoa on. 

Kromosomihäiriöiden riski kasvaa toki ikääntyessä, mutta suurin osa kromosomihäiriöisistä keskeytyy itsestään keskenmenona. Loput löytyvät sikiöseulonnoissa, jolloin voi vielä saada abortin. Eli vammaisen lapsen saaminen on hyvin pieni riski. Suurempi todennäköisyys on saada terve lapsi.