Lue keskustelun säännöt.
Miksi joillekin on niin tärkeää tulla kuoleman jälkeen muistetuksi muiden koko loppuelämän ajan?
08.07.2022 |
Jotkut kuolemansairaat dokkareissa sanovat suoraan että haluavat kaikkien läheisten muistelevan häntä koko loppuelämänsä ja jos puoliso uudestaan menee naimisiin ja saa lapsia, niiden lastenkin täytyy saada tietää hänestä ja millainen elämä hänellä oli. Haluavat myös perustaa säätiöltä omassa nimessään ja valokuva hänestä säätiön tunnuksessa jne. Hautajaiset lähetetään suorana koko maailmalle. Dokkarin tekemistäkin tuntuu motivoineen oman nimen ja naaman esiin tuominen.
Tuntuu omituiselle kun itse haluan lähteä hiljaa ja rauhassa, en oikeastaan halua kenenkään puhuvan minusta paljon. Hautajaisetkin todella matalan profiilin.
Kommentit (5)
En minäkään käsitä. En edes tässä eläessäni kaipaa sitä että minut huomattaisiin. Lähinnä siitä on haittaa kun ihmiset noteeraa olemassaolon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettei elämäntyö mene hukkaan. Yleensä nämä ihmiset ovat tehneet jotain uraauurtavaa
Ei elämäntyö ole riippuvainen naamataulusta ja nimestä, ellei elämäntyö ole jotain omahyväistä sitten.
Suuriegoisia narsisteja joita ahdistaa suuresti jos heitä ei ihailla vielä kuoleman jälkeenkin.
Jotkut pelkää niin kauheesti unohdusta. Kuvittelevat elävänsä ikuisesti jos joku muistaa. Ei elä. Kun on kuollut, ei tiedä muistaako kukaan vai ei.
Ettei elämäntyö mene hukkaan. Yleensä nämä ihmiset ovat tehneet jotain uraauurtavaa