Huhtikset torstaihin
Kommentit (9)
Ihan nopeasti vaan kysäsen, että osaiskos joku vaihtaa tuohon esittely listaan mun lasketun ajan 19.4, kun siellä on nyt 18.4? Ei oo kuin päivän heitto, mut oshan se kiva jos se olis oikein.. jep mutta palaillaan paremmalla ajalla ja vointeja mammoille!
T: isomahainen
Olo on ihan poikki ollut viikonlopusta alkaen, kun esikoinen on kipeä. Mulla vanhemmat on tämän viikon vapaalla ja halusivat hoitaa poikaa, että mun ei tarvitse olla pois töistä. Olisin kyllä ihan hyvin voinut olla...
Talvivaateasiaa: Ostin viime viikolla alennuksesta sellasen halvan a-mallisen toppatakin ihan vaan tätä talvea varten. Vauva mahtuu hyvin sisälle. Ei se kauheen nätti ole, mutta ajaa asiansa esikoisen kanssa ulkoillessa ym. Housuongelmaa täälläkin niinkuin joikkulilla. Toppahousut tarttis jostain hankkia. En omista edes vanhoja jotka mahtuis päälle, saatika kasvavan mahan kanssa.
Ruokahaluttomuus edelleen vaivaa, mutta syön silti aamupalaa ja kunnon ruuan päivällä. Ilta - ja herkkusyöpöttely on kuitenkin jäänyt, mikä on vaan hyvä näillä mun painoilla ja paastosokerikin oli rasituksessa koholla, niin hyvä vaan kun ei herkut maistu.
4d-ultra on 20.11 ja seuraavan neuvolan varaan vasta sen jälkee. Tuleehan pitkä tauko ennen kun kuulen vauvasta mitään. Toivottavasti liikkeitä alkais pikkuhiljaa tuntua.
Mutta taisi mennä lörpöttelyks.
Hyviä vointeja ja masun kasvatusta
-Lellu 15+2-
työfiilis ilmeisesti vähän hakusessa, mutta pakko kysäistä
lellukka80: Joudutko kohonneen paastoarvon takia mittailemaan kotona verensokeria? Mulla oli verikokeessa paastoarvo vähän koholla 5,2, sokerirasituksessa en ole vielä ollut. Joudun sen takia kotona mittailemaan ja terkka kehotti välttämään sokeria ja liikaa rasvaa. No kotona mitattuna arvot ovat kokoajan sallituissa rajoissa, niin motivaatio karkkilakkoon on vähän hiipumassa. Jos mittailet verensokeria, niin millaisia arvoja sulla on ollut? JOuduitko ruokavaliolle?
Joikkuli: En joudu vielä mittailemaan kotona, mutta ens kerralla neuvolassa katotaan arvo ja jos vielä koholla, niin sitten mittailen kotona. Joudun vielä uudestaan siellä 24 viikon paikkeilla rasitukseen ja sen mukaan eletään mitä se sanoo. Mulla on ongelma kuitenkin vaan tossa paastoarvossa, eli 1h ja 2h arvot on ok. Mulla vaan kuulemma on taipuvuutta kohonneeseen paastoarvoon. Nyt oli arvo 5,9. Esikoisesta paastoarvo oli 5.1 ja silloin ei mittailtu, koska oli niin lähellä normiarvoa. Esikoinen oli syntyessään 53cm ja 3500g aliravitun näköinen piiiitkä poika, joten en hirveesti panikoi tota sokeria. Hyvähän se kyllä on jos turhat herkut pystyy jättämään pois.
Sain kyllä ruokaohjeet joita pitäis (!) noudattaa, mutta enpä niistä paljon perusta. Syön mikä maistuu ja viime neuvolassa paino oli pudonnut 3kg, joten hyvin näyttää toimivan.
Tulihan pitkä sepustus... Toivottavasti sullakin on arvot hyvät niin ei tarvii panikoida jättisuuren vauvan synnyttämistä. :)
-lellu-
Me olimme tänään np-ultrassa ja kaikki on oikein loistavasti! Olo on niin kevyt ja onnellinen kun turvotus oli ok (1,3mm), kaikki tärkeät elimet näkyi ja vauveli viuhtoi ja riehui ihan kauheasti. Tuntuu taas niin oudolle tämä vaihe kun näkee ruudulta, että pikkuinen liikkuu, potkii ja pyörii mutta ei vielä tunne mitään... HASSUA!
Ainoa pieni asia oli, että istukka on kohdunsuun edessä ja se selittää vuodot, joita oli alkuraskaudesta. Ultrassa näkyi myös isohko hyytymä, joka saattaa vuodella pois. Eli vuotoa ehkä tiedossa. Lääkäriin saan onneksi lähteä herkästi jos vuoto alkaa. Toivon, ettei alkaisi.
Istukkaa nyt seurataan ja rakenneultraan pääsemme myös rv20.
Täällä oli vissiin puhetta sokereista?? Toivottavasti en nyt ihan väärin lukenut :o). Mulla oli esikoisesta raskausdiabetes ja nytkin on edessä sitten automaatisesti sokerirasitus. Mutta vasta rv26! Aika myöhään, sanoisin.
Onko teilä muilla kokoajan nälkä?? Mulla tuntuu olevan vaikka syön ihan normaalisti ja täyttävää ruokaa. Nytkin tekee todella tiukkaa odotella, että esikoinen herää päiväunilta ja ryhdymme välipalalle... Niinpä napsin äsken suuhuni suolakurkkua ja juustoa... Nam.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
jepuli rv13+1
Jaa... Jos ensin vastailisi noihin aiempiin pinoihin.
Toppavaatteet: En ole suunnitellut ostavani, mutta katsotaan kuinka mieli muuttuu talven tultua. Esikon kanssa täälläkin ulkoillaan päivittäin, joten jotain on pakko keksiä.
Supistukset: Mulla supparit alkoi esikolla vkolla 16 ja söin puolesta välistä asti supistuksen estolääkkeitä ja nyt tällä kertaa supparit on alkaneet jo viikolla 14. Samaa rataa siis ollaan menossa. Mulla nuo supparit oli ekan viikon kivuttomia, mut nyt alkaa pikkuhiljaa jo tuntumaan. =( Ens vkon neuvolassa täytyy kysyä...
Juupas... Oma olo on normaali, liikkeitäkin tuntuu jo kun vähän malttaa kuunnella. =) Nälkä on jatkuva seuralainen, tälläkin hetkellä mässään popcornia. Tyttö onneksi nukkuu, niin saan herkutella rauhassa. ;)
Päivittelen tuota esittelypinoa viikonloppuna...
~Murmutti, jota laiskottaa... ja viikot 15
Oon kyllä ollut tosi surkea palstailija, mutta josko nyt yrittäis muutaman sanasen kirjoittaa.
Joku kyseli noista talvivaatteista. Mä toivon ettei tarttis ostaa isompia vaatteita, mutta voipi olla, että huosut joutuu ostamaan. Tosin mulla on sellaset laskettelutoppahousut et jos niistä jättää vetoketjun auki niin ne kyllä varmaan menee koko talven. Takkeja multa sitten löytyykin enemmän kun tarpeeks, että eiköhän niistä jollakin pärjätä. Esikoisesta ostin myös kokoo isomman villakangastakin, että sillä sitten ainakin pärjää vaikkei se tohon omaan kotipihaan välttämättä paras mahdollinen ole.
Lueskelin, että moni joutuu siihen sokerirasitukseen. Ite kävin siinä kaks viikkoo sitten ja kaikki arvot oli ihan normaalit, mutta siitä huolimatta kutsu käy siihen uudestaan viikolla 26-28. Ei kyllä yhtään huvittais, kun mulle tulee aina tosi paha olo tosta rasituksesta. Nytkin kaks viikkoa sitten pääsin vasta iltaseitsemältä sängystä ylös ilman, että silmissä musteni, kun rasitus tehtiin kahdeksalta aamulla. Kaks kertaa meinasin pyörtyä ja niin kamala olo oli, että oksu lensi. Että en tosiaan odota sitä uudelleen tapahtuvaksi.
Mulla edelleen supistelut jatkuu aina välillä, mutta niihin osaa jo suhteutua aika kevyesti. Sillon kun niitä tulee niin lepäillään ja otetaan rauhallisesti. Eikä se lääkäri niistä huolissaan ollut, kun niitä esikoisestakin todella aikaisin oli ja silti loppuun asti mentiin vaikka paikatkin aukes sentin verran viikolla 31. Joten rauhallisin mielin jatketaan raskautta eteenpäin.
Nyt jo pikkuhiljaa alkaa tuntua, että kyllä meille vauva on tulossa ja uskaltaa jo vauvasta vähän puhua. Alkuun en jaksanut uskoa koko asiaan ja sitten kun on ollut vuotoja ja suppareita niin ei ole antanut itelleen lupaa edes puhua koko asiasta, mutta nyt pikkuhiljaa alkaa toi epävarmuus väistyä. Tarvii vaan yrittää uskoa, että kaikki menis hyvin vaikkei tästä elämästä koskaan tiedä.
En tiedä onko tätä jo kysytty, mutta kuinkas paljon muilla huhtiksilla on kertynyt painoa? Itsellä kasassa vasta puoli kiloa mitä kovasti ihmettelen, koska ruoka ja kaikki herkut on maistuneet paremmin kuin hyvin sen jälkeen kun pahoinvointi helpotti ja tosiaan välillä tuntuu, että koko ajan on nälkä. Mun suurin herkku on satsumat joita saattaa illalla telkkaria katsellessa mennä kymmenenkin ihan kepeesti :)
Mutta täytyypä lähteä siivouspuuhiin...heipähei!
Helinä 14+4
Tänään oltiin np-ultrassa ja saatiin hyviä uutisia; kaikki kunnossa. Kyllä helpottaa! Ja ihania kuvia tuli mukana kotiin viemiseksi. Kyllä niitä sitten onkin hypistelty tänä iltana.... Alkaa vähitellen tuntumaan, että vauva on tosiaan meille tulossa!
Laskettu aika täsmentyi, se on nyt ke 25.4.07. Ja tänään on rv 13 + 1 eli muutaman päivän vähemmän kuin olin luullut.
Joikkuli: aika samat fiilikset kuin sulla, ei ole kauheesti huvittanut vauvasta kenellekään puhua. Varmaankin juuri siksi, että jos jotain sattuisi, ei jaksaisi niitä pahoitteluja... en tiedä. Ehkä kun vauva kasvaa vielä, niin sitten haluaa enemmän puhua asiasta ihmisille... Me kerrotaan meidän molempien vanhemmille asiasta nyt viikonloppuna. Päätettiin, että np-ultran jälkeen kerrotaan, jos kaikki on ok. Tuntuu ihan hyvältä kertoa.
Kysymys teille kaikille: onko pahoinvointia vielä? Tai ällöttävää oloa? Mikä mahtaa auttaa?
Minua nimittäin ällöttää suuresti hajut ja ruokahaluttomuutta on, kun pelkkä ajatus joistakin ruuista ällöttää... olen pakottanut itseni syömään viime viikkoina.
Voimia teille kaikille!
Eilen oli puhetta niistä vaatteista. Mä oon ajatellut jostain ostaa äitiystoppikset, on kuitenkin niin pitkä talvi edessä, että varmasti tulee käyttöä. En ole vaan vielä nähnyt niitä missään myynnissä. Osaisko kukaan kertoa mistähän voisi löytyä. Takkia en tarvitse, luulen mahtuvani kotipihassa ulkoillessa yhteen vanhaan tallitakkiin ja töihin mulla on sellainen aika a-mallinen takki, johon luulisi isonkin mahan sopivan.
Supistuksista: Kirjoittelinkin aiemmin, että viikonlopun haravoinnista seurasi ihmeellistä paineen tunnetta ja kevyitä supistuksia. Eilen oli sama juttu kesken reippaan kävelylenkin, kevyitä supistuksia tuli taas ja sitten alkoi tuo vanha tuttu iskias vaivaamaan kesken kävelyn. Loppumatka olikin melkoista ontumista, aika vakuuttavaa lenkkeilyä :)
Supparit ovat niin heikkoja, että en usko niistä mitään vaaraa olevan.
Mä en tiä mikä mua vaivaa, kun en halua kertoa raskaudesta oikein kellekään. Sama juttu oli esikoista odottaessa. Nytkin olen kertonut vain parille ihmiselle ja loput tutut on kuulleet siitä äidiltäni tai siskoltani. Kun nään jonkun tutun, ei tule otettua koko asiaa puheeksi ollenkaan, toissapäivänäkin kun mieheni serkku tuli käymään ja hän kyseli kuulumisia, niin kerroin kaikkea muuta paitsi en tulevasta perheenlisäyksestä. Vauva on tosi toivottu ja odotettu, mutta jotenkin siitä ei vain halua vieraille puhua. Mieheni ihmetteli kun jo äidillenikin kertominen oli niin vaikeaa. No ehkä syy on siinä, etten kestäisi yhtäkään osaaottavaa ihmistä, jos odotuksessa kävisikin jotain ikävää.
Ihanaa kun aamuisin on jo pientä pakkasta, alkutalven päivät ovat parasta aikaa! Ensilumia odotellessa Joikkuli+masuasukki rv n.17