Periksiantamaton isäpuoli
Jotenkin aina raastaa mieltä, kun isäpuoli on niin periksiantamaton ja anteeksiantamaton. Teinejä talossa ja kaikki pitäisi tehdä jämptilleen niin kuin isäpuoli sanoo. Yhtään ei ole ymmärrystä sille, ettei asiat tapahdu juuri minuutilleen kun käsky käy. Tai ettei muksut mitään robotteja ole ja eipä ne teinit aina kerta sanomisesta jotain usko, kun sitä omaa tahtoa kehitellään. Jopa haku jostain tai vienti johonkin, jos et ole autossa klo 15 reikä reikä, niin perävalot näkyy.
En jaksa ymmärtää noin lapsellista käytöstä. Isäpuoli vaan minulle sitten sanoo, että älä sekaannu asioihin, kun yritän kahden jutella, että pikkasen pitää joustaa. Ja kun nuori jää vaikka valehtelusta kiinni, niin sitten ei anteeksipyyntöä vastaanoteta, kun herran täytyy ensin monta päivää sulattaa asiaa ja miettiä, antaako anteeksi vaiko ehkä ei annakaan. Mykkäkoulua ja murjotusta, minusta mies käyttäytyy itsekin kuin teini. Eikä mistään maailmoja kaatavista asioista ole edes kyse koskaan. Tulevat kuitenkin kotiin niin kuin sovitaan, tiedämme missä menevät ja kenen kanssa, ei tulla humalassa kotiin, kesätöissä käyvät jne.
Välillä mietin, että vaikka miestä rakastankin, niin en jaksa kohta tätä välimaastoa enää. Sitten mietin, että kohta lapset jo lähtevät omilleen, niin ehkä yritän kuitenkin jaksaa. Mutta jos otan miehen puolen, niin olen lapsiani vastaan, jos otan lasten puolen, olen miestäni vastaan.
Kommentit (69)
Kun ne lapset lähtevät, niin luuletko heidän tulevan takaisin, kun kotona odottaa tuollainen mies?
Kuvittele itsesi lastesi asemaan.
Sinä sen miehen olet sinne tuonut.
Juu, olen miehen tähän tuonut ja itse lapsenikin kasvattanut. Sitä niitän, mitä olen kylvänyt, vai miten se nyt meneekään. Siltikään en ymmärrä, miksi minua täytyy täällä haukkumaan alkaa?
Niin, sinulla on muutama vuosi aikaa enää kun lapsesi ovat luonasi kotona. Eikö kannattaisi tehdä siitä heillekin koti? Kuinka kotonaan he tuntevat olevansa tuollaisen isäpuolen kotona?
Toisekseen, ajattele eteen päin. Kuinka mielellään lapsesi haluavat tulla aikuisena käymään luonasi, jos teini-iän kokemukset isäpuolesta ovat noin karut. Voi heilläkin aikanaan perävalot näkyä viimeisen kerran. Niin lopulta metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Hyvä ap, jos itse kirjoitat epäkohdista isäpuolen olemisessa ja tekemisissä, niin mitä odotit? Koita nyt itse päättää mitä mieltä loppujen lopuksi olet, jos täältä saadut vastaukset eivät miellytä ja tunnet kovaa tarvetta selittää. Eihän täällä kukaan edes tunne teitä ja mitä se tavallinen arkenne on, niin kuinka ihmeessä voitaisiin antaa jotain syväluotaavaa sinua miellyttävää vastausta. Kysy niiltä teineiltäsi, mitä mieltä oikeasti isäpuolestaan ovat.
Itsehän tänne kirjoitit siitä, miten isäpuolen asenne sinua häiritsee. Nyt kun kävi ilmi että se häiritsee muitakin, aloitkin puolustelemaan isäpuolta.
Miksi alunperin teit tämän kirjoituksen? Yrititkö saada vastauksia jossa sinulle annetaan synninpäästö siitä, että lapsesi ovat sinun takia tuollaisen hirmuvallan alla?
Mitäpä jos lopettaisit olemasta eteismatto ja alkaisit olemaan äiti.
Kyllä sun pitää ton kaltoinkohtelevan p*skiaisen puolella olla eikä lasten, miten muuten lapset saisi noin traumatisoitua? Jos et ole trolli niin häpeä ap, olet huono äiti.
Onko se niin vaikeaa olla täsmällinen? Esim. lentokoneesta ei voi myöhästyä ja armeijassa on tiukat aikataulut, koulussa, työpaikalla ja lääkärissä pitää olla ajoissa.
Vaikka kuinka olette 10 vuotta olleet yhdessä, niin se ei oikeuta sinua olemaan olematta lasten puolella.
Jos se tarkoittaa erillään asumista miehestä, niin sitten niin pitää tehdä. Joko hän hyväksyy kaksi kortteeria ilman eroa, tai sitten sinun pitää erota.
Vierailija kirjoitti:
Onko se niin vaikeaa olla täsmällinen? Esim. lentokoneesta ei voi myöhästyä ja armeijassa on tiukat aikataulut, koulussa, työpaikalla ja lääkärissä pitää olla ajoissa.
Koti ei ole armeija... normaalisti. Meillä on töissä liukuva työaika, on ollut jo pitkään.
Kaikkihan riippuu viime kädessä siitä, missä hengessä asiat tehdään. Jos isäpuolen asenne lapsiisi on kylmä ja määräävä, se on huono, jos asenne on isällisen lämmin ja ohjaava, se on ok.
Viihtyykö kukaan lapsistasi kahden kesken isäpuolensa kanssa, esim. uimassa, potkimassa palloa, pelaamassa jotain peliä pleikalla, kalassa?
Tuskin ap mies sinukaan mitenkään helpolla päästää. Kaikki menee hyvin kun "tottelet" miestä, muussa tapauksessa onkin sitten vaikeaa. Ei tuo ole normaalia.
Ihmisillä on kovatkin mielipiteensä. Ethän ota liikaa itseesi, ap. Sinun elämäsi, sinun valintasi.
Niin ihanaa miestä ei ole tähän maailmaan syntynytkään, että hän menisi lapseni edelle.
Mieti Ap, minkälainen lapsuus lapsillasi on.
Älä sekaannu olisi minulle punainen vaate. Kyse on SINUN lapsistasi. Sinä päätät!
Vierailija kirjoitti:
Juu, olen miehen tähän tuonut ja itse lapsenikin kasvattanut. Sitä niitän, mitä olen kylvänyt, vai miten se nyt meneekään. Siltikään en ymmärrä, miksi minua täytyy täällä haukkumaan alkaa?
Älä välitä, ainahan joku haukkuu ap:n, oli aloitus mitä hyvänsä.
Isäpuoli ansaitsee haukut. Hänen käytös ei ole sinun vika. Olet ryhtynyt yksiin hänen kanssa siinä uskossa, että hän kohtelee lapsiasi hyvin. Et olisi voinut ennakoida tätä. Se ei ole sinun vikasi.
Mutta sinusta riippuu nyt, mitä tapahtuu jatkossa. Ryhdytkö toimeen lastesi puolesta? Pidät miehellesi heidän puolia? Ja pidät huolen, että käytös muuttuu, ihan kuukauden sisään.
Koska en oikeastaan usko, että aikuinen ihminen muuttuu niin paljon, joudut oikeasti harkitsemaan, että lastesi ei pitäisi asua yhdessä miehen kanssa.
Teidän ei tarvitse ottaa avioeroa, voittehan asua kahta asuntoa.
Mutta jos mies ei siihen suostu, kyllä sinun pitää silloin olla lastesi puolella, ja laittaa mies ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se niin vaikeaa olla täsmällinen? Esim. lentokoneesta ei voi myöhästyä ja armeijassa on tiukat aikataulut, koulussa, työpaikalla ja lääkärissä pitää olla ajoissa.
Koti ei ole armeija... normaalisti. Meillä on töissä liukuva työaika, on ollut jo pitkään.
Sanoin vain, että täsmällisyydestä on hyötyä melkein joka paikassa. Koti on hyvä paikka harjoitella sitä. Liikaa on elämässäni ollut ihmisiä, jotka sanovat, että lähdetään neljältä ja sitten lähtö on ollutkin kuudelta. Myöhästelijät pitävät omaa aikaansa tärkeämpänä kuin toisten.
Mites se teinien valehtelu sitten, sekö sopii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se niin vaikeaa olla täsmällinen? Esim. lentokoneesta ei voi myöhästyä ja armeijassa on tiukat aikataulut, koulussa, työpaikalla ja lääkärissä pitää olla ajoissa.
Koti ei ole armeija... normaalisti. Meillä on töissä liukuva työaika, on ollut jo pitkään.
Sanoin vain, että täsmällisyydestä on hyötyä melkein joka paikassa. Koti on hyvä paikka harjoitella sitä. Liikaa on elämässäni ollut ihmisiä, jotka sanovat, että lähdetään neljältä ja sitten lähtö on ollutkin kuudelta. Myöhästelijät pitävät omaa aikaansa tärkeämpänä kuin toisten.
Ymmärrän tämän, kun puhutaan aikuisista.
Ap puhuu teineistä, joilla se arjen hallinta kaikkineen on vielä kehittymässä. Myöhästymisestä voi ja pitää sanoa, mutta ei jättää jotain teiniä yhtäkkiä kyydistä. Teinit on kuitenkin vielä lapsia, vaikka olisivat ulkoisesti aikuisen kokoisia.
Teinin äiti
Lapset tarvitsevat rajoja. Et ilmiselvästi itse niitä kykene määrittämään. Hyvä että miehesi näyttää lapsille kaapin paikan. Sinä taas voit keräillä irtopisteitä ja olla olevinasi hyvä äiti lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Juu, olen miehen tähän tuonut ja itse lapsenikin kasvattanut. Sitä niitän, mitä olen kylvänyt, vai miten se nyt meneekään. Siltikään en ymmärrä, miksi minua täytyy täällä haukkumaan alkaa?
Koska jokaisessa vastauksessasi heittäydyt marttyyriksi ja uhriudut aina vain enemmän, ja alat puolustaa miestä, jonka vioista avauduit.
Jotenkin haluat syödä nyt vain rusinat pullasta. Haluat pitää miehen, joka ei ole lapsillesi mukava, koska et halua heittää kymmentä vuotta menemään. Et todellakaan ole lastesi puolella tässä, ja löydät sen vielä edestäsi. Siksi.
Noh minä olen idiootti, munan perässä ja mitä vielä, en ole täyspäinenkään.
Lapset eivät ole isällään enemmän, vaan aina vain vähemmän, koska hän on vielä jääräpäisempi ja alkoholisti, kuin myös äitipuoli on. Siellä ei ole vapauksia lainkaan, ei saa käydä missään, mikään ei saa maksaa mitään ynnä muuta. Ja tietysti isä ja äitipuoli ovat sitä mieltä, että meillä tehdään kaikki asiat väärin, sairastutetaan lapset koronaan ja tauteihin viemällä reissuihin, syövät väärää ruokaa, käyttävät vääriä vaatteita ja kaverit ovat vääriä, ja säännötkin heidän mielestään puuttuvat elämästämme.
Meillä liikutaan, reissataan porukalla, saavat käydä nuorten jutuissa ja isäpuolikin kuskaa kyllä harrastuksiin ja reissuihin. Eli osaa olla "mukavakin", vaikka on sitten liian jämpti.
Huonoja puolia löytyy meistä jokaisesta perheenjäsenestä.