Viestitteleekö teidän äidit teille joka päivä??

Vierailija kirjoitti:

Normaalia ei minusta ole tuollainen päivittäinen tyhjästä asian keksiminen. Kun äiti oli elossa niin soitti, jos minusta ei kuulunut pariin viikkoon. Koskaan ei viestitelty.

Normaalia on vissiin sulle vain se miten sinä jonkin asian teet?

Luulisi oppivan hieman avarakatseisemmaksi, kun vanhenee.

Ei laita. Meitä on kolme lasta, joten voi olla että on johonkin lapseen tai meidän yhteisiin wa-ryhmiin yhteydessä päivittäin. Mutta ei siis mitään sellaista, että kävin ostamassa uudet lakanat tai naapurin koira haukkuu tyhjänpäiväisyyttä, vaan vaikkapa kuvan mökiltä tai kutsun lounaalle.  

Ei, hän kuoli yli 10 vuotta sitten. Silloinkin soittelimme harvoin, ei mitään viestejä lähetelty.

Tyttärelleni viestin, mutta en päivittäin.

Ei ole äitiä, mutta aikuisia lapsia, joille viestittelen lähes joka päivä. Meillä kaikilla on lemmikkejä, joiden kuvia vaihtelemme, hauskoja tapahtumia kerrotaan tai netistä bongattuja osuvia juttuja linkitetään. On ihan molemminpuolista, ei pelkästään mun yksipuolista viestittelyä. 

Saatan soittaa ehkä kerran kahdessa kuukaudessa, jos on jotain asiaa mikä on helpompi toimittaa puhelimessa, tai pitää saada nopeasti perille.

Oho, meillä on mun äidin kanssa erilaisia hassuttelujuttuja wa:ssa ja voin laittaa viestiä milloin ja mistä vaan, mutta mun ei ole pakko. Ei ahdista yhtään. Sama toisin päin. Äiti on 50v ja mä 24v.

Joo. Se tosin vaihtelee kumpi laittaa ekana. Aina aamukahvilla jutellaan whatsappis jonkun 10/20min. Tosin jos tietää et on tulos kiire aamu niin sanon ennakkoon että se päivä jää välistä.

Itse olen 41 ja äiti 78. Välimatkaa äitiin ja muuhun sukuun onki semmoset jotain 800km.

On meil kyllä sisarusten keskenki oma ryhmä jossa kyl päivittäin jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laittaa viestiä ja soittaa monesti päivässä. Käyn siellä vähintään kerran päivässä. Vietetään myös monesti lomia yhdessä

Eikö teidän kannattaisi jo asua yhdessä, kun käytännössä vietätte aikanne yhdessä?

Ei kun molemmat halutaan omat huushollit. Ollaan muuten aina oltu tosi läheisiä ja musta aivan ihana juttu!! Hoitaa mun lapsia aina jos on tarve(monesti menevät hänen luo koulun jälkeen kun olen töissä), annan rahaa aina kun tarvitsee. Teen ruuat 80% ja käyn viemässä, hän lämmittää. Mikä asia tässä nyt teitä kyselijöitä ahdistaa?

Eikö sinun työnantaja jo ihmettele, kun hoidat omia asioitasi kaiket päivät? En usko, että äitisi soitot aina sattuu tauoillesi.

En todella hääiritse aikuisia lapsiani viesteillä tai soitoillani.Eivätkä hei Minua!Jos soitaa esimmäisenä säikähdän ja kysyn Mikä hätänä?Systeri jos soitaa tietä kuolemaa,kysyn kuka kuollut?Ei nillä ole aikaa soitella kun ovat uraputkessa,treenit,aktivitetit ,sen pälle lomat,insta ja f.B. päivitykset.

Yleensä keksii kerran viikossa jonku tekosyyn ja saattaa tulla tunkeutua käymäänkin "kun oli nurkilla" (tunnin ajomatka). Rasittavaahan se on

Ei. Kerran viikossa soittelee ja siinä välissä saattaa viestitellä jos on jotain asiaa. 

Soittaa jopa 3 kertaa päivässä, tekee tikusta asiaa...muistisairas, syöpää ja paria muutakin vakavaa sairautta , 74-vuotias. Usein mua tää ahdistaa ja meinaa mennä hermot, mut sitte muistutan itseäni, että sairaudet tehneet hänestä lapsen ja minä olen nyt se huolehtija/aikuinen.

On tullut huomattua että Suomessa todella monilla on surullisen huonot suhteet vanhempiinsa ja muutenkin perheeseensä. Itse viestittelen äidin kanssa noin neljänä päivänä viikossa keskimäärin, välillä enemmänkin. Näemme harmittavan vähän koska asumme aika kaukana toisistamme, mutta jos asuisimme samassa kaupungissa uskon että näkisimme noin kerran viikossa. Isäni kanssa olen vielä läheisempi, laitamme viestiä oikeastaan joka päivä (jos ei muuta niin ainakin tällä hetkellä valitamme helteistä) ja näemme kerran viikossa koska asumme noin 20min kävelymatkan päässä. Ja yhtä paljon olen yhteydessä/näemme myös sisaruksieni kanssa. Läheisen perheeni takia en ikinä pelännyt ottaa avioeroakaan, tiesin että he ovat aina lähelläni ja he kaikki ovat myös parhaita ystäviäni.