Lue keskustelun säännöt.
Miksi monien parisuhdetta kaipaavien on niin vaikeaa sellainen löytää?
04.07.2022 |
Olen ehkä ollut liian kauan parisuhteessa, koska en ymmärrä näitä ongelmia. Kyse on niistä jotka haluavat parisuhteen eivätkä ole tyytyväisiä sinkkuna.
Mistä se kiikastaa?
Kovat odotukset? Haluttomuus kompromisseihin? Mikä?
Avatkaa asiaa tyhmälle, te jotka tiedätte.
Kommentit (87)
Olen eroamassa ja tulen jäämään yksin. Kiloja tullut 15 lisää, vuosia kymmenen ja lapsia kolme. Vaikeaa oli aiemminkin, nyt käytännössä mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen eroamassa ja tulen jäämään yksin. Kiloja tullut 15 lisää, vuosia kymmenen ja lapsia kolme. Vaikeaa oli aiemminkin, nyt käytännössä mahdotonta.
Mikään muu ei tuossa kuviossa ole ongelma, kuin nuo kilot.
Hmm olen ikisinkkumies ja en nyt varsinaisesti pyrkimällä pyri parisuhteeseen, olen introvertti joten viihdyn hyvin sinkkuna.
Minulla siis "syy" sille että olen ikisinkku on se etten vain yritä tarpeeksi ja en yritä tarpeeksi koska minä voin hyvin elää myös sinkkuna.
En käytä alkoholia joten se on yksi iso rajoittava tekijä parisuhteen syntymiselle koska todella monella parisuhde alkaa baarissa pikku hönössä.
Jos pyrkisin enemmän parisuhteeseen niin varmasti olisin parisuhteessa jo... Ken tietää?
Naiset on niin nirsoja.. miksi tavismies ei kelpaa pullukkanaiselle.. pitäis olla atleettinen ja akateeminen et sais naisia
Vierailija kirjoitti:
Hmm olen ikisinkkumies ja en nyt varsinaisesti pyrkimällä pyri parisuhteeseen, olen introvertti joten viihdyn hyvin sinkkuna.
Minulla siis "syy" sille että olen ikisinkku on se etten vain yritä tarpeeksi ja en yritä tarpeeksi koska minä voin hyvin elää myös sinkkuna.
En käytä alkoholia joten se on yksi iso rajoittava tekijä parisuhteen syntymiselle koska todella monella parisuhde alkaa baarissa pikku hönössä.
Jos pyrkisin enemmän parisuhteeseen niin varmasti olisin parisuhteessa jo... Ken tietää?
Usko minua, kun sanon, ettei miehen ihannetilanteessa tarvitse yrittää. Miehen yritys on aina epätoivoa, eivätkä naiset halua edes keskivertomiesten lähestymisiä missään tilanteessa. Jos oikeasti olet naisille mieleen (ulkonäkö), niin naiset lähestyvät sinua tai vähintäänkin antavat niin selkeitä merkkejä, ettet voi erehtyä. Tässä tapauksessa Tinder toimii myös kohdallasi. Mikäli mikään näistä ei toteudu kohdallasi, niin ulkonäön kehittäminen on kultainen avain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa, mutta eikö sitä aina valisteta, että ihmisen ei pidä tyytyä. Pitää tavoitella parasta mahdollista. Ehkä se ei vähemmän parisuhdekiinnostaville ihmisille ole realistista, mutta moni tavoittelee silti yksinäisyydenkin uhalla sitä itseään korkeamman tason kumppania. Minulle kyllä kelpaisi kaltaiseni, jos vain kemiat sopisivat, mutta en usko, että heitä on montaa olemassa ja vielä harvempi olisi minusta kiinnostunut.
Niin, tyytyä vain johonkuhun, joka ei kiinnosta ja josta ei pidä, jotta olisi joku.
Itse en tavoittele mitään "parasta mahdollista", mitä ikinä se tarkoittaakaan, vaan sellaista ihmistä (paino sanalla ihminen, aito ja epätäydellinen) josta juuri minä pidän ja jonka kanssa haluan elää. Jos sellaista ei löydy, olen mieluummin itsekseni kuin ryhdyn käyttämään vain jotakuta tarpeideni tyydyttämiseen välittämättä siitä ihmisestä aidosti.
En ihastu helposti ja muutenkin kaikki suunnilleen oman ikäiset joita tapaan ovat jo varattuja.
Joskus joku setämies on lähestynyt ja yrittänyt painostaa drinkille kanssaan, en kuitenkaan ole kiinnostunut kaksi kertaa itseni ikäisistä ja tuo on ahdistavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäätyäni leskeksi keski-iässä muuttui tuttavapiirini sinkkuvoittoiseksi. Siinä samalla kokeilin deittipalveluja. Olin liiankin sinisilmäinen, sillä jostain syystä kuvittelin vapaissakin miehissä olevan ihan yhtä fiksuja tyyppejä kuin kuollut puolisoni oli tai mitä totuin perhetuttujemme kanssa. Tulin siihen tulokseen, että vapaana ovat lähinnä hylätyt, juopot, salarakasta himoitsevat ja muuten hankalat.
En ole tuomitsevaa ihmistyyppiä, mutta en myöskään halua elämääni huonohampaista, itseään laiminlyövää juoppoa ja jonka jälkeen sauna piti valella desinfiointiaineilla pystyäkseni itse sitä vielä käyttämään. Varatut miehet ovat myös vastoin moraaliani, vaikka olisi muuten mukava ihmisenä.
Kävin sinkkutapahtumissa,.Liian tosikkomaista, liian yksinäistä, liian kaipuun kyllästämää vertaistukea. Ihan kuin emme olisi ihmisiä ollenkaan. En kokenut olevani ihan niin yksin.
Päätin, että saa riittää. Minulla on ollut hyvä ihmissuhde ja pärjään yksin, Juuri siihen hetkeen uusi tyyppi ilmestyi elämääni. Sellainen, jota en olisi voinut kuvitellakaan. Se oli kaikkia periaatteitani vastaan kaikella mahdollisella tavalla ja niin periaatteitani ravisteleva, että kyllä kannatti antaa uuden ihmisen tulla elämääni.Uskon, että suurin syy pysyä sinkkuna on ennakkoluuloilla ja tiukoilla ehdoilla rakennettu ikioma vankilamme
Tuo saunan pesu! ;) kiitos mielikuvasta;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa, mutta eikö sitä aina valisteta, että ihmisen ei pidä tyytyä. Pitää tavoitella parasta mahdollista. Ehkä se ei vähemmän parisuhdekiinnostaville ihmisille ole realistista, mutta moni tavoittelee silti yksinäisyydenkin uhalla sitä itseään korkeamman tason kumppania. Minulle kyllä kelpaisi kaltaiseni, jos vain kemiat sopisivat, mutta en usko, että heitä on montaa olemassa ja vielä harvempi olisi minusta kiinnostunut.
Niin, tyytyä vain johonkuhun, joka ei kiinnosta ja josta ei pidä, jotta olisi joku.
Itse en tavoittele mitään "parasta mahdollista", mitä ikinä se tarkoittaakaan, vaan sellaista ihmistä (paino sanalla ihminen, aito ja epätäydellinen) josta juuri minä pidän ja jonka kanssa haluan elää. Jos sellaista ei löydy, olen mieluummin itsekseni kuin ryhdyn käyttämään vain jotakuta tarpeideni tyydyttämiseen välittämättä siitä ihmisestä aidosti.
Moni tyytyy, kun alkaa näyttää siltä, että sitä täydellistä sielunkumppania ei löydykään. Ihmisen luontainen tarve olla toisen ihmisen kanssa menee täydellisyyden tavoittelun edelle ja pelko yksinjäämisestä saa tyytymään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ns. normaalin ja keskitasoisen ihmisen tyytyminen on erilaista kuin minun kaltaisteni luuserien. Normaali ihminen tyytyy kuitenkin ihan laadukkaaseen ihmiseen vaikka hän ei ollutkaan ehkä sitä mitä unelmissaan haaveili. Eikä tällainen tyytyminen mitenkään estä syvää ja rakastavaa suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomattavan matala libido, tarve olla usein yksin ja kaiken päälle se, ettei voi heittäytyä panemaan ekojen treffien jälkeen ovat varmaan syyllisiä sinkkuuteeni.
Muutenkin hankala löytää ihmisiä, jotka puhelimen sijaan olisivat kiinnostuneita kumppanistaan. Tai haluaisivat deittailun/parisuhteen/ihmisten kertakäyttöisyyden sijaan jotain pysyvää.
Kyllä omalla kohdalla auttoi katsoa itseään peilistä. Sosiaalisten taitojen opettelu, treenin lisääminen ja kyseenalaistaa se, missä aikaansa viettää. Erilaisia potentiaalisia kumppaneita on pubissa kuin salilla ja oma muokkaantunut keho vetosi tietynlaiseen porukkaan. Samoin, jos koulutustausta vaikuttaa sekä työelämässä oleminen siihen, ketä tapaa.
Ennen olin vähän, noh, levoton ja aikuistuminen kesti vähän keskiarvoa kauemmin, mutta tuskin iskee 50 kriisiä, kun olen impulsiivisen ajanjaksoni jo elänyt ja siihen ehdin kyllätyäkin. Nyt on rinnalla oikein ihana puoliso ja jaksaa hyvin näköjään pääosin katsella kin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni tyytyy, kun alkaa näyttää siltä, että sitä täydellistä sielunkumppania ei löydykään. Ihmisen luontainen tarve olla toisen ihmisen kanssa menee täydellisyyden tavoittelun edelle ja pelko yksinjäämisestä saa tyytymään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ns. normaalin ja keskitasoisen ihmisen tyytyminen on erilaista kuin minun kaltaisteni luuserien. Normaali ihminen tyytyy kuitenkin ihan laadukkaaseen ihmiseen vaikka hän ei ollutkaan ehkä sitä mitä unelmissaan haaveili. Eikä tällainen tyytyminen mitenkään estä syvää ja rakastavaa suhdetta.
Niin, no jos etsii toisista ihmisistä jotain täydellistä, tulee kyllä pettymään. Arvoista sitten on kiinni, pystyykö käyttämään vain jotakuta hyväkseen, koska ei uskalla olla yksin. Henkisesti yksin sitä on joka tapauksessa suhteessa, joka perustuu valheille.
Koska naiset eivät kykene nostamaan elämänlaatuani. Juoppoja, juntteja, feministejä, väkivaltaisia... EI! Mies on onnellisin sinkkuna. :) Kriteerini ovat liian korkealla. ^.^ M27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ on välillä niin rankkaa, ettei jaksa kotiin päästyään kuin nukkua. Onneksi kesälomalla on aikaa vähän enemmän. Ja nykyään on niin helppo kuluttaa aikaa vaikka internetissä, että vapaa-ajan saa periaatteessa kulumaan varsin huomaamatta. Lisäksi voisi vähän pudottaa painoa ja ehkä naamallekin tehdä jotain. Ai niin vielä lopuksi, en tiedä onko tämän vähän noloa, mutta kiinnostaa vain hyvin povekkaat ja riippurintaiset naiset. Siis todella todella huomattavan rintavat ja jättipoviset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sopivan tasoista kumppania on vaikea löytää. Naiset ei pariudu alempitasoisemman miehen kanssa vaan heille kelpaa vähintään samantasoinen mies kuin mitä he itse ovat.
Huonotasoiset miehet jää (iki)sinkuiksi ja naisista (iki)sinkuiksi jää sekä huono että hyvä tasoisia.No entäs ne huonotasoiset naiset? Miksei ne huonotaaoiset miehet pariudu huonotasoisten naisten kanssa? Vai eikö kelpaa?
Koska huonotasoiselle naiselle eivät huonotasoiset miehet kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tyytyy, kun alkaa näyttää siltä, että sitä täydellistä sielunkumppania ei löydykään. Ihmisen luontainen tarve olla toisen ihmisen kanssa menee täydellisyyden tavoittelun edelle ja pelko yksinjäämisestä saa tyytymään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ns. normaalin ja keskitasoisen ihmisen tyytyminen on erilaista kuin minun kaltaisteni luuserien. Normaali ihminen tyytyy kuitenkin ihan laadukkaaseen ihmiseen vaikka hän ei ollutkaan ehkä sitä mitä unelmissaan haaveili. Eikä tällainen tyytyminen mitenkään estä syvää ja rakastavaa suhdetta.
Niin, no jos etsii toisista ihmisistä jotain täydellistä, tulee kyllä pettymään. Arvoista sitten on kiinni, pystyykö käyttämään vain jotakuta hyväkseen, koska ei uskalla olla yksin. Henkisesti yksin sitä on joka tapauksessa suhteessa, joka perustuu valheille.
Ehkä. On silti totta, että todella moni ei nimenomaan uskalla olla yksin. On myös totta, että vaikka ei etsisikään sitä täydellistä kumppania niin tosi harva ihminen etsii itseään "huonompaa" kanssaan parisuhteeseen. Aina ei ehkä pariuduta ylöspäin, mutta samantasoisen kanssa kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että monilla on epärealistiset odotukset.
Myönnetään. :( Olen toivoton romantikko, haaveilen ikuisesta rakkaudesta, sielunkumppanuudesta sekä siitä, että saan omistautua ja että minulle omistaudutaan ehdoitta. Mitkään nykytrendien avoin- tai polysuhdehapatukset ei voisi vähempää kiinnostaa, pettäminen olisi minulle pahinta mitä suhteessa voi tehdä. Tarpeeksi luotettavaa ja samanmielistä kumppaniehdokasta olisi varmasti äärimmäisen hankala löytää, muutenkin nykyajan ihmissuhdekertakäyttökulttuuri lähinnä ahdistaa eikä tunnu lainkaan omalta.
Toivotonta ja typerää, mutta minkäs teet. Yksin ollaan.
Riippuu täysin sukupuolesta:
Naisilla ongelma on että vain itseään reilusti tasokkaammat miehet kipinöivät, vaaditaan aivan liikaa omaan tasoonsa nähden ja joudutaan panovyöhykkeelle "miksi kaikki miehet haluavat vain seksiä"-valittajiksi.
Miehillä ongelma on, että ei kelpaa kenellekään omantasoiselle hoikalle lapsettomalle samanikäiselle tai nuoremmalle naiselle.
Tuntuu siltä, että naiset ei ymmärrä mikä miehiä kiinnostaa kun eivät ole halukkaita kehittämään niitä ominaisuuksia.
Suurimman osan naisista joutuu hylkäämään siksi, että heidän rasvaprosentti on liian korkea ja he eivät ole kiinnostuneita liikunnasta.
Viehätys ulkomaalaisissa naisissa on usein se vartaloiden paremmuus, hoikkuus ja sirous viehättää.
En osaa sanoa, mutta eikö sitä aina valisteta, että ihmisen ei pidä tyytyä. Pitää tavoitella parasta mahdollista. Ehkä se ei vähemmän parisuhdekiinnostaville ihmisille ole realistista, mutta moni tavoittelee silti yksinäisyydenkin uhalla sitä itseään korkeamman tason kumppania. Minulle kyllä kelpaisi kaltaiseni, jos vain kemiat sopisivat, mutta en usko, että heitä on montaa olemassa ja vielä harvempi olisi minusta kiinnostunut.