Miksi monien parisuhdetta kaipaavien on niin vaikeaa sellainen löytää?
Olen ehkä ollut liian kauan parisuhteessa, koska en ymmärrä näitä ongelmia. Kyse on niistä jotka haluavat parisuhteen eivätkä ole tyytyväisiä sinkkuna.
Mistä se kiikastaa?
Kovat odotukset? Haluttomuus kompromisseihin? Mikä?
Avatkaa asiaa tyhmälle, te jotka tiedätte.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Mulla 20 vuoden todella raskas avioliitto takana, joten en kelpuuta enää ketä vaan siksi että olisi vaan joku mies. Pärjään hyvin yksinkin, en ole läheisriippuvainen.
Jos tapaan joskus sopivan miehen niin voin harkita, mutta pakkoa ei ole.
Ihan pakollinen vaatimus on seksuaalinen himo ja kemia mitkä pitää olla. En ala enää antamaan vaan siksi että parisuhteessa kuuluu antaa. Lisäksi miehen ulkonäön pitää miellyttää (ei tarvitse olla valokuvamalli-adonis) vaan minun silmääni miellyttävän näköinen. Lisäksi kiltti luonne, ei väkivaltaa, ei pettämistä ja talousasiat kunnossa. Sitten lähden jo treffeille.
Treffeille on vähän pakko mennä, että saat tietää viimeisen virkkeen ominaisuudet. Vasta seurustelun myötä tiedät nuo asiat.
Haluan vierelleni ihmisen, jonka kanssa on kaikin tavoin hyvä fiilis. Ei ole löytynyt. Aina tarkoituksellisesti etsitään jotain vastakkainasettelua, yritetään pomottaa, ollaan ilkeämielisiä, mollataan, alistetaan, väheksytään, valehdellaan. En jaksa sellaista katsoa. Hyvät käytöstavat ovat kadonneet. Etsitään vain jotain oman elämän täytepalaa, arvioimatta ollenkaan, mitä hyvää voisi tuoda toisen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on ainakin naisen ulkonäön on oltava aivan tiptop ja luonteen hiljainen ja palvelualtis.
Itse miehenä sanoisin että päinvastoin.
Naisille(hoikille, lapsettomille, alle 36v naisille) ei kelpaa mikään muu kuin täydellinen geenikomistusalfa.
Miksi sinulle ei kelpaa kuin hoikka, lapseton ja alle 36 v nainen?
Miksi pitäisi tyytyä huonoon kumppaniin kun ihan hyvin viihtyy myös sinkkuna?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun minä katson tuntemiani sinkkunaisia, niin voin jakaa heidät kolmeen kategoriaan
1. Kontrollifriikit. He ovat niitä, joilla on korkeat odotukset, eivätkä ole kovin valmiita joustamaa. My way or highway. Yhdelle kelpaa vain eroamaton mies, toiselle uskovainen, kolmannelle rikas. Tiukkoja tätejä.
2. Boheemit. Ovat erilaisia ihmisiä, ja osaavat keskustella esim. Vain taiteesta tai omasta mielenkiinnon kohteestaan. Ovat joko kaoottisia, erikoisen näköisiä tai pulskia. Ovat vuosikausia yksin, koska heissä on jotain erikoista ja vastinparia ei ole helppo löytää.
3. Vaikeat tyypit. Tekevät olettamuksia, vetävät hernettä nenään, tekevät draamaa. He ovat näistä niitä, jotka seurustelevat eniten ja lyhyesti, mutta ei sitä draamaa pitkään jaksa.
N53
Joku voi edustaa myös useampaa kategoriaa. Tunnistin itseni kohdista 1 & 2. Olen ikisinkku.
Jep.
Kategoriani tuntemieni miessinkkujen osalta:
1. My way or hightway. Alistamista, dominointia. Tekee just niin kuin itse haluaa. Näillä on eniten vientiä, koska tätä ei näy heti, mutta suhteet eivät kestä.
2. Alkoholistit, mt-ongelmaiset. Ovat jollain tapaa ressukoita. Huono itsetunto. Kämppä on kaaos.
3. Epäsosiaaliset, huonot vuorovaikutustaidot. Heillä on jokin oma outo harrastus, kuten osakekirjojen tai aurinkolasien keräily. Työkavereina ihan normaaleita.
Kaikki muut miehet viedään käsistä.
Minun ongelmani on kohtaamattomuus. Olen nyt kesälomalla, mutta muuten päivät menee työt -> lenkki/muut yksilöharrastukset -> loppuilta kotona. Mulla on naispuolisia kavereita, mutta en ole kiinnostunut heistä romanttisesti. Yksi työkaveri on, johon menin ihastumaan jostain syystä, mutta hän ei ollut kiinnostunut. Facebook on pelkästään tiedonhakupaikka mahdollisista tapahtumista lähistöllä. Tinderiä ja Badoota on kokeiltu ja tuntuu, että ne ovat lähinnä leikkimistä toisen kustannuksella. Ei toivottavasti enää ikinä. Baarit/pubit ei kiinnosta, alkoholia juon vain tutussa porukassa ja sitäkin vain muutaman kerran vuodessa korkeintaan. Yhden yön seuraa en ole ikinä hakenut enkä tule hakemaan. Olen aika sosiaalisesti kömpelö, koska en osaa flirttailla ja muutenkin viihdyn omissa oloissani. En iske kaupan kassoja, koska he tekevät työtään ja ovat sen puolesta kohteliaita (olen itsekin kaupan alalla joten ymmärrän tämän täysin). Olisi kuitenkin kiva löytää joku, jonka kanssa tuntuu hyvältä olla yhdessä.
Koska sopivan tasoista kumppania on vaikea löytää. Naiset ei pariudu alempitasoisemman miehen kanssa vaan heille kelpaa vähintään samantasoinen mies kuin mitä he itse ovat.
Huonotasoiset miehet jää (iki)sinkuiksi ja naisista (iki)sinkuiksi jää sekä huono että hyvä tasoisia.
Haluaisin tasavertaisen kumppanin, joka toisi elämääni enemmän positiivisia kuin negatiivisia juttuja. En ole kiinnostunut peli- tai päihderiippuvaisista. Myöskään lihavat ja huonokuntoiset eivät iske. En myöskään ole kiinnostunut ihmisistä, joilla on jälkikasvua. Joo, kauhea vaatimuslista! Sinkku40
Kyllästyin.
Puhelin hakkeroitiin josta koitui kuluja. Suhteen alkuvaiheessa ladeltiin kortit pöytään miehen eduksi. Huomasin ettei tuolla näytä olevan vapaana selväpäisiä. Hyvältä vaikuttanut paljastui edellämainitun kaltaiseksi.
Ei ole vielä löytynyt kumppani ehdokasta joka hyväksyisi minut omana itsenäni ilman että yrittää muuttaa minua haluamakseen ihmiseksi
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä löytynyt kumppani ehdokasta joka hyväksyisi minut omana itsenäni ilman että yrittää muuttaa minua haluamakseen ihmiseksi
Vielä pahempaa on odottaa että toinen pysyy aina samanlaisena kuin suhteen alussa, ulkonäköään myöden. Ihminen kasvaa ja kehittyy vuosien mittaan, eikä parisuhde sitä muuta. Tosiasiassa saman parisuhteen sisällä aloitetaan suhde omaan kumppaniin monta kertaa uudestaan vuosien varrella. Tai sitten tulee ero, jos ei suhdetta halua 'uudistaa'.
Omalla kohdallani se johtuu yksinkertaisesti siitä, että olen niin surkea ja epäkiinnostava parisuhdekandidaatti, että tästä maasta tuskin löytyy ihmistä, joka kanssani parisuhteeseen haluaisi. Ei löytynyt aikaisemmin, kun olin vielä kuitenkin vain hieman alemman keskitason alapuolella niin miksi löytyisi nyt?
Hyvähän se on, että kumppanin löytäminen on vaikeaa. Jos se olisi helppoa, niin olisi myös helppoa löytää joku toinen, jonka vuoksi se löydetty kumppani sitten jätetään.
Monilla aikuisilla tuntuu vielä olevan teiniajoilta tuttu ' nyt se kiinnostui minusta joten oma kiinnostukseni lopahtaa'-juttu.
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se on, että kumppanin löytäminen on vaikeaa. Jos se olisi helppoa, niin olisi myös helppoa löytää joku toinen, jonka vuoksi se löydetty kumppani sitten jätetään.
Sehän on juuri pointtina että valitaan se yksi, muiden tarjokkaiden ylitse. Ollaan yhdessä koska halutaan olla.
Suhteeseen jääminen vain velvollisuudesta tekee molemmat onnettomiksi.
Mitä vanhemmaksi tulee ja pitkään ollut sinkkuna, ei enää jaksa vaivautua jatkuvasti tutustumaan uusiin ihmisiin, varsinkin jos se kerta toisensa jälkeen jää lyhyeksi tuttavuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska sopivan tasoista kumppania on vaikea löytää. Naiset ei pariudu alempitasoisemman miehen kanssa vaan heille kelpaa vähintään samantasoinen mies kuin mitä he itse ovat.
Huonotasoiset miehet jää (iki)sinkuiksi ja naisista (iki)sinkuiksi jää sekä huono että hyvä tasoisia.
No entäs ne huonotasoiset naiset? Miksei ne huonotaaoiset miehet pariudu huonotasoisten naisten kanssa? Vai eikö kelpaa?
Jos pudottaa vaatimustasoa niin varmasti löytyy kumppani. Ja joskus voi kurkata peiliin ja kysyä että: olisitko itse itsesi kanssa niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin osin??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sopivan tasoista kumppania on vaikea löytää. Naiset ei pariudu alempitasoisemman miehen kanssa vaan heille kelpaa vähintään samantasoinen mies kuin mitä he itse ovat.
Huonotasoiset miehet jää (iki)sinkuiksi ja naisista (iki)sinkuiksi jää sekä huono että hyvä tasoisia.No entäs ne huonotasoiset naiset? Miksei ne huonotaaoiset miehet pariudu huonotasoisten naisten kanssa? Vai eikö kelpaa?
Ei tosiaankaan kelpaa. Seksiin paremman puutteessa yön pikkutunneilla korkeintaan jos ei parempaakaan ole eikä kaverit näe.
Lihavia, kaljuja huonohygieniaisia partaseppoja ei kiinnosta lainkaan lihavat ja rumina pitämänsä naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sopivan tasoista kumppania on vaikea löytää. Naiset ei pariudu alempitasoisemman miehen kanssa vaan heille kelpaa vähintään samantasoinen mies kuin mitä he itse ovat.
Huonotasoiset miehet jää (iki)sinkuiksi ja naisista (iki)sinkuiksi jää sekä huono että hyvä tasoisia.No entäs ne huonotasoiset naiset? Miksei ne huonotaaoiset miehet pariudu huonotasoisten naisten kanssa? Vai eikö kelpaa?
Ei tosiaankaan kelpaa. Seksiin paremman puutteessa yön pikkutunneilla korkeintaan jos ei parempaakaan ole eikä kaverit näe.
Lihavia, kaljuja huonohygieniaisia partaseppoja ei kiinnosta lainkaan lihavat ja rumina pitämänsä naiset.
Yleisesti kauniina pidetty nainen on miehille statussymboli jonka kanssa seurustelu tuottaa kunnioitusta kavereilta. Kavereiden rispekti on tärkein asia maailmassa (huom! Ei edes se kaunis nainen).
Mulla 20 vuoden todella raskas avioliitto takana, joten en kelpuuta enää ketä vaan siksi että olisi vaan joku mies. Pärjään hyvin yksinkin, en ole läheisriippuvainen.
Jos tapaan joskus sopivan miehen niin voin harkita, mutta pakkoa ei ole.
Ihan pakollinen vaatimus on seksuaalinen himo ja kemia mitkä pitää olla. En ala enää antamaan vaan siksi että parisuhteessa kuuluu antaa. Lisäksi miehen ulkonäön pitää miellyttää (ei tarvitse olla valokuvamalli-adonis) vaan minun silmääni miellyttävän näköinen. Lisäksi kiltti luonne, ei väkivaltaa, ei pettämistä ja talousasiat kunnossa. Sitten lähden jo treffeille.