Lue keskustelun säännöt.
Pidän yhtä ystävää, vaikka ei kiinnostaisi yhtään
03.07.2022 |
mutta pidän tätä yhtä kaveria elämässä, ihan siksi että on joku turva, jos sattuiskaikki perheenjäsenet kuolemaan tms.
En rakasta ystävääni ja on useimmiten taakka, ei minua kiinnostaisi häntä tavata kuin ehkä kolmen kk välein 1h, mutta häntä pitäisi nähdä viikottain monta tuntia putkeen.
Muut kaverit ovat tippuneet jo automaattisesti elämästä, koska ei minua kiinnosta niitä tavata tai pitää yhteyttä, ja onhan kaveritkin elämässä vaihtuneet useaan kertaan.
Tämä yksi vaan on pysynyt lapsuudesta asti, niin roikotan elämässäni ihan itsekkäistä syistä, on avulias ja voin luottaa apuun hädän hetkellä.
En ole ihminen joka tarvitsee tuttavapiiriä mihinkään. Minulle riittää one ihmiset jotka on samaa verta ja joita rakastan, en saa ystävyydestä mitään iloa, minulle on oikeasti yhdentekevää vaikka tuo kaveri kuolisi, en usko että itkisin edes, ainakaan en rakasta häntä.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano hyvä ihminen tuo suoraan hänelle! Sekin että et halua tavata kuin tyyliin kerran vuodessa.
Sä et voi noin että otat hänestä irti vaan oman hyötysi vuoksi itsekkäistä syistä. Niin typerää!
Älä käsitä väärin, kyllä minäkin autan häntä, en kai muuten odottaisi apua häneltäkään. Molemmat tässä hyötyy.
Tätähän se kaikilla kaveruus on, moni vsin ei uskalla asiaa itselleen myöntää. Miksi ihmeessä se niille kerrottaisiin päin naamaa, kaveruus on juuri tätä että pidetään ihmisiä varmuuden vuoksi elämässä. Ei se mitään muuta ole, vai rakastatko sinä syvästi kaikkia ihmisiä jotka on elämässäsi käyneet kavereina?Ap
No mä en tarvitse apua, eikä ystävänikään tarvitse. Asun asunnossani, käyn töissä, tapaan ihmisiä, joista pidän ja joita on kiva tavata. Usein on tosi hauskaa. Eivätkä he pyydä apuani. Sorry, mutta kuulostaa vähän kummalliselta tuo jatkuva avuntarve.
Ok, no mä en ole enää nuori enkä tervekään, en tarvitse bileseuraa, mutta apua voin tarvita. Nuorena toki mulla oli myös hauskanpotokaverit, niitä "käytin" hauskanpitoon ja ne minua. 😂
Ap
MITÄ IHMEEN APUA?!??
Vastaa nyt vihdoin.Mitä nyt elämässä milloinkin voi tarvita, hyvänen aika sentään. Vaikka huonekalun kantamista, kyytiä lääkäriin, rahaa lainaksi, murheiden jakajaa, peliseuraa, maitopurkkia kun kaupat jo kiinni, MITÄ VAIN ELÄMÄSSÄ VOI ETEEN TULLA. Et vissiin ole elänyt, kun et missään tarvitse jelppiä keltään koskaan ikinä. Aika sissi olet.
Ap
Elämänhallintaa on, ettei asu yksin autotta paikassa, josta on pitkä matka kauppaan, lääkäriin jne. vaan ne ovat kävelymatkan päässä. Ennakointia! Kaupat on auki nykyään melkein kellon ympäri, se maitopurkki voi odottaa sen muutaman tunnin sulkemisajan yli.
Huonekalun kantamiseen minulla, kuten myös sinulla, on perhe.
Toistan, etten tarvitse apua. Mulla on kavereita, joiden kanssa vietän aikaa mitä erilaisempien tekemisen parissa, mutten muista, että olisimme auttaneet toisiamme juuri koskaan.
Sen sijaan mulla on (onneksi kauempana) asuva kaveri, joka todella tarvitsee tutuiltaan apua ihan koko ajan, kyytejä sinne ja tänne jne. Minusta vain ja ainoastaan itsekkyyttä ja elämänhallinnan puutetta, ettei rakenna itselleen toimivaa arkea. Jos asuu yksin, eikä ole autoa, pitää asua kerrostalossa palvelujen äärellä. Muuten on jatkuvasti muiden autettavana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano hyvä ihminen tuo suoraan hänelle! Sekin että et halua tavata kuin tyyliin kerran vuodessa.
Sä et voi noin että otat hänestä irti vaan oman hyötysi vuoksi itsekkäistä syistä. Niin typerää!
Älä käsitä väärin, kyllä minäkin autan häntä, en kai muuten odottaisi apua häneltäkään. Molemmat tässä hyötyy.
Tätähän se kaikilla kaveruus on, moni vsin ei uskalla asiaa itselleen myöntää. Miksi ihmeessä se niille kerrottaisiin päin naamaa, kaveruus on juuri tätä että pidetään ihmisiä varmuuden vuoksi elämässä. Ei se mitään muuta ole, vai rakastatko sinä syvästi kaikkia ihmisiä jotka on elämässäsi käyneet kavereina?Ap
No mä en tarvitse apua, eikä ystävänikään tarvitse. Asun asunnossani, käyn töissä, tapaan ihmisiä, joista pidän ja joita on kiva tavata. Usein on tosi hauskaa. Eivätkä he pyydä apuani. Sorry, mutta kuulostaa vähän kummalliselta tuo jatkuva avuntarve.
Ok, no mä en ole enää nuori enkä tervekään, en tarvitse bileseuraa, mutta apua voin tarvita. Nuorena toki mulla oli myös hauskanpotokaverit, niitä "käytin" hauskanpitoon ja ne minua. 😂
Ap
MITÄ IHMEEN APUA?!??
Vastaa nyt vihdoin.Mitä nyt elämässä milloinkin voi tarvita, hyvänen aika sentään. Vaikka huonekalun kantamista, kyytiä lääkäriin, rahaa lainaksi, murheiden jakajaa, peliseuraa, maitopurkkia kun kaupat jo kiinni, MITÄ VAIN ELÄMÄSSÄ VOI ETEEN TULLA. Et vissiin ole elänyt, kun et missään tarvitse jelppiä keltään koskaan ikinä. Aika sissi olet.
Ap
Ilmeisesti kaverisi asuu lähettyvillä, jos siltä voit maitopurkin lainata autottomana.
Suosittelen syrjäkylillä asuvat, joilla ikää alkaa tulla, tekemään tulevaisuuden ratkaisuja mitä pikimmiten. Jos arki ei suju ilman ns kavereiden apua, on karu tulevaisuus edessä, koska ne kaveritkin voivat olla kohta autottomia ja autettavia jne. Arki on pystyttävä hoitamaan ominpäin, muuten tarvitsee muutoksen.
Tälleenhän ne ajattelee jotka sanoo että kavereita tulee ja menee ja joskus ei enää halut ja tarpeet kohtaa ja kaverin voi unohtaa. Eli ei saa enää hyötyä.
Itselläkin ollut paljon näitä esim koulusta saatuja kavereita joita koulun jälkeen seurani ei enää kiinnostakaan. En enää erehdy jatkossa pitämään äitikavereita tai työkavereita YSTÄVINÄ. Minä pärjään itse, en hanki kavereita vain hyödyksi. Voin hyvin matkustella yksin, tilata huonekalut kotiinkuljetuksella, käyttää taksia jne. Mutta jotkut on pinnallisia hyötyjiä, kuten ap. Ja se ON yleistä valitettavasti.
On mullakin yksi lapsuudenkaveri, jonka kanssa olemme mm.toistemme lasten kummeja. Ystävyytemme on aina ollut omituinen ja olemme todella erilaisia ihmisiä. Olemme tunteneet päiväkodista asti ja välillä taukoa on ollut pitkiäkin aikoja. Ihmettelen usein miksi ylipäätään esitämme kavereita, vaikka tosiasiassa kumpikaan ei oikeasti saa ihmissuhteesta mitään. Sellaista se joskus on.