Ostimme tyttärelle 3 vuotta sitten uudet huonkalut ensiasuntoon ja nyt kuulemma on hankkimassa kokonaan uudet kalusteet!!!

Njoo, minua ei kukaan auttanut ja siitä muotoutuukin sitten se arvostus siihen olemassa olevaan, kestävyyteen ja vaivannäköön, jolla jotain saadaan ja ansaitaan. Onko nuo tutun kuuloisia arvoja, joita olit opettanut? Muuten ei pitäisi olla ihmetyksen aihetta.

Auts

Joo mullekin on raahattu kaikenmaailman rumaa lastulevyhyllyä, käytettyä sohvaa jne joista halusin päästä eroon niin nopeasti kuin pystyin!

No jos hän omilla rahoillaan ostaa niin mikä on sinun varsinainen ongelmasi? Onhan se nyt tietenkin lähtökohtaisesti typerää ja hemmetin kallista uusia kolmen vuoden välein uusi kalustus, mutta oliko alkuperäiset edes hänen oman makunsa mukaiset vai tuliko ostettua "kunhan nyt jotkut"?

Vaikea ottaa kantaa kun ei tiedä ihan koko tilannetta. 

Hän hankkii sitten itse omilla rahoillaan. Älä nyt vaan enää mene rahoittajaksi tuohon.

Mullekin porukat osti huonekalut. Kuuntelematta yhtään mitä haluaisin. Ja äitini myös kitisi kun parin vuoden päästä vaihdoin ne mieleisiin. Olisi ostanut itselleni mieluisat silloin aikanaan sillä samalla rahalla. Tai vähemmällä, koska mulle olisi riittänyt ihan ikean kirjahylly, kirjoituspöytä ja sänky. Mutta ei. Piti ostaa jotain rumaa "laatua".

Ostitteko tyttärelle vai tyttären kanssa?

Ensiasunnon, oletettavasti melko pienen sellaisen huonekalut 5000€? Mikäs siinä sitte.

Noinkin sitä voi käydä kun lellii lapsensa pilalle.

Ilmaiseksi saatua ei arvosta. Kun omalla työllään , omasta pussista alkaa asioita maksamaan, alkaa arvostamaan ja huolehtimaan paremmin asioistaan.

Nyt pitäisi tietää miten paljon tyttöä kuunneltiin kun mamma lähti sisustamaan. Tietenkään kenenkään ei tarvitse pitää huonekaluja, joita ei alunperinkään kotiinsa halunnut.

Ei auta ny itku markkinoilla. Olisi saanut käytettynä parilla sadalla, plus tietty uusi sänky.

Muoti ja mieli muuttuu.

Meillä meni pojalla kalusteet vaihtoon, kun ei kelvanneet tyttöystävälle. Ei se mitään, otettiin tavarat meille varastoon ja laitettiin siihen asti maksuttoman asumisen tilalle 900 e/kk vuokraa. Ja sitten 5 kk kuluttua palautettiin pojalle vanhat huonekalut, kun rakkaus loppui rahattomuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä meni pojalla kalusteet vaihtoon, kun ei kelvanneet tyttöystävälle. Ei se mitään, otettiin tavarat meille varastoon ja laitettiin siihen asti maksuttoman asumisen tilalle 900 e/kk vuokraa. Ja sitten 5 kk kuluttua palautettiin pojalle vanhat huonekalut, kun rakkaus loppui rahattomuuteen.

Tässä oli viisautta. Ei tuollainen tyttis ole mistään kotoisin, jolle ei mikään toisen omistama kelpaa. Toki joskus on tehtävä kompromisseja, koska kohtuutonta sekin että tyttöystävä luopuisi kaikesta omastaan.

Saahan ihminen kalusteensa vaihtaa? Ottakaa vanhat itsellenne ja vaikka myykää, niin saatte osan rahoista takaisin, jos ne siinä niin itkettää. 

Niin se on meidän tytärkin sänkyä lukuunottamatta vaihtanut kaikki ensimmäiset (meidän maksamat) kalusteensa, mitäpä me siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä meni pojalla kalusteet vaihtoon, kun ei kelvanneet tyttöystävälle. Ei se mitään, otettiin tavarat meille varastoon ja laitettiin siihen asti maksuttoman asumisen tilalle 900 e/kk vuokraa. Ja sitten 5 kk kuluttua palautettiin pojalle vanhat huonekalut, kun rakkaus loppui rahattomuuteen.

Veikö tyttöystävä pojan ostamat uudet kalusteet mennessään?

Vierailija kirjoitti:

Meillä meni pojalla kalusteet vaihtoon, kun ei kelvanneet tyttöystävälle. Ei se mitään, otettiin tavarat meille varastoon ja laitettiin siihen asti maksuttoman asumisen tilalle 900 e/kk vuokraa. Ja sitten 5 kk kuluttua palautettiin pojalle vanhat huonekalut, kun rakkaus loppui rahattomuuteen.

Onnea karmeimmille vanhemmille tänään. Onneksi nyt on pojalla teille mieleiset huonekalut, eikä mitään ärsyttävää elämänkumppania.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä meni pojalla kalusteet vaihtoon, kun ei kelvanneet tyttöystävälle. Ei se mitään, otettiin tavarat meille varastoon ja laitettiin siihen asti maksuttoman asumisen tilalle 900 e/kk vuokraa. Ja sitten 5 kk kuluttua palautettiin pojalle vanhat huonekalut, kun rakkaus loppui rahattomuuteen.

Tässä oli viisautta. Ei tuollainen tyttis ole mistään kotoisin, jolle ei mikään toisen omistama kelpaa. Toki joskus on tehtävä kompromisseja, koska kohtuutonta sekin että tyttöystävä luopuisi kaikesta omastaan.

Tyttöystävä luopui tuossa tapauksessa mielellään kaikesta omastaan ja laittoi meille listan siitä, mitä heille pitäisi hankkia.

Mitäpä tuosta. Meidänkin tyttö alkoi melkein heti vaihtaa kalusteitaan. Antoi sitä mukaa veljilleen vanhat huonekalut kun veljet muuttivat pois kotoa ja osti itselleen mieluisia. Meidän ostamista on jäänyt jäljelle enää hyllyt, jotka alkavat olla tiensä päässä.