Onko oikein, että lässytetään, että "ketään ei saa jättää yksin"?
Mitäs, jos se henkilö on sellainen, jolla menee hermot koko ajan muihin ja ärähtelee näille vihaisesti? Sellaisenko kanssa on muiden vain pakko olla tekemisissä, ettei hänestä vain tule yksinäistä?
Kommentit (26)
Tällainen kokemus _vaasalaisista_. Käsi ylös kuka yllättyi?
Lapsista minulla on sellainen kokemus, että kyllä ne kiukkuiset, ilkeät kakarat osaavat hakeutua ihan itse porukoihin. Tosin jos huono käytös vain jatkuu, voidaan änkyrä jättää porukan ulkopuolelle. Useimmiten tuo sanonta, ettei ketään saa jättää yksin, koskee ujoja, hiljaisia ja arkoja lapsia, jotka eivät ole tottuneet olemaan suuressa lapsijoukossa.
Ihan sama, jää lässytykseksi kumminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä minä haluan olla (välillä) yksin. Jatkuva muiden kanssa oleminen käy rasittavaksi.
Sinulta kuten monelta muultakin näyttää olevan käsitteet sekaisin.
Jättää yksin ei ole sama asia kuin antaa luvan olla yksin.
Jättämisessä on kyse siitä, että kukaan ei halua olla kanssasi, kaikki kääntää selän. Puhutaan pahaa, haukutaan ja nauretaan jossain suljetussa porukassa. Samaa kategotriaa kuin kiusaaminen, toteutettuna syrjimisenä.
Antaa luvan olla yksin on sitten taas sen yksin olevan oma valinta ja toki sitä pitää kunnioittaa.
Selvensikö tämä nyt jotain?
Itse kokenut tuon ja nyt en edes yritä ystävystyä tai hakeutua seuraan. Onneksi on parisen tärkeää ihmistä kenen kanssa on hyvä ja luotettava olla. Se riittää kaikrn kokemani jälkeen.
Palstallakin on paljon kiusantekoa. Mitä ei ole hyväksyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kysymys? Kuka siten on yksin?Se yksin jätetty lähiomainen vanhuuttako ?Aikuiset lapset mene kiireen taakse ja heidän aikuiset lapsensa!Mallin ottavat nyt uraputkessa olevista vanhemmista. Se vaan on niin omena ei kauan puusta putoa.Kerran maistavat itse yksinäisyttä kun omat lapset ei käy,ei soita.Juuri siloin kun omat vanhemat jo kuoleet! Miettivätkö koskaan uraputki aikansa, silloin kun itse vanhoja ja yksin?
Vanhempi on myös voinut itse omalla käytöksellään aiheuttaa sen, että on jätetty yksin. Sukulaisuus ei ole velvoite olla yhteydessä, jos se saa aikaan vain pahaa oloa.
Sinulta kuten monelta muultakin näyttää olevan käsitteet sekaisin.
Jättää yksin ei ole sama asia kuin antaa luvan olla yksin.
Jättämisessä on kyse siitä, että kukaan ei halua olla kanssasi, kaikki kääntää selän. Puhutaan pahaa, haukutaan ja nauretaan jossain suljetussa porukassa. Samaa kategotriaa kuin kiusaaminen, toteutettuna syrjimisenä.
Antaa luvan olla yksin on sitten taas sen yksin olevan oma valinta ja toki sitä pitää kunnioittaa.
Selvensikö tämä nyt jotain?