Aikuinen mies asuu kotona!!!

Vierailija kirjoitti:

Olen aikuinen mies ja elän vaimon kanssa yhdessä, mutta tunnelma on se, että en ole kotona vaan asun täällä.  Kotini ei kyllä ole äidinkään luona. Ehkä olen koditon.

Sama, lapsille toki aina puhun kodista. Kerran tuli tilanne, jossa puhe kääntyi siihen , missä kenenkin koti on ja meinasin ihan puolivahingossa vaimon läsnä ollessa sanoa mitä oikeasti ajattelin. Onneksi viime hetkellä jäi sanomatta.

Yömajassako sen pitäisi asua, jos ei kotonaan?

Ja onko vain äiti paha, haittaako jos asuu isänsä kanssa? Mutta haittaa se vähän siinä vaiheessa, kun miniä voi joutua anopin kanssa samaan huusholliin.

Kyllä se varovaisemmaksi laittaisi verrattuna omillaan asujaan.  Onko joku erityinen riippuvuus? Onko taustalla piilotettu taloudellinen katastrofi jne. Toisaalta ehkä mies ei todennäköisemmin ole tyyppiä, joka harrastaa lyhytaikaisia suhteita ja tuo uusia kumppaneita kotiin tiuhaan tahtiin. Puolensa ja puolensa.

Mulla keskeinen pointti olisi mitä aikoo jatkossa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

En voisi. Se tarkoittaisi, että mies siirtyisi äidin helmoista suoraan minun helmoihini. Ennuste on huono.

Miksi jotkut naiset ovat mustasukkaisia miehen äidistä? Mistä tässä on kyse? Miehenä en ymmärrä tätä. Jotkut naiset osaavat vihata anoppiaan.

Vierailija kirjoitti:

Onko siis jotenkin hyväksyttävämpää, että aikuinen tytär elää äitinsä kanssa yhdessä? Mitä eroa siinä on?

Siinä on vaan se ero että miehet todella harvoin vihaavat naisten vanhempia, naisissa taas sitten on jonkun verran niitä jotka vihaavat miehen äitiä.

Eli on siis hyväksyttävämpää yksinkertaisesti siitä syystä että todella harva mies välittää tuosta että aikuinen tytär asuu vanhempiensa luona.

Onneksi ei asu meillä!

Vierailija kirjoitti:

Riippuu paljon siitä, onko koskaan asunutkaan itsenäisesti. Etelänmaissa sukuyhteys on vahva, mutta en tiedä haluaisinko edes sellaista suhdetta, jossa mies soittaisi joka päivä äidilleen. Kyllä kerran kuukaudessa yhteydenpito riittää, jos ei ole mitään erityistä.

Kerran kuukaudessa? Ei puoliso voi päättää, millaiset välit miehellä on äitiinsä. Jos vaimon mielestä mies pitää yhteyttä äitiinsä liian usein, vaimo varmasti osaa tehdä ratkaisunsa ja etsiä vaikka miehen, joka ei pidä yhteyttä äitiinsä ollenkaan.

Mitä hittoa se kellekään kuuluu, kuka asuu kenenkin kanssa ? Nyt vielä, kun tulee kovemmat taloudelliset ajat.

Italiassa esim. monisukupolvinen asuminen on ihan yleistä.

Kun lapsista tulee täysi- ikäisiä, lakkaako ne olemasta sun rakastamia läheisiä ?

En anna minkäänlaista arvoa näille " Kun täytin 16v. muutin pois kotoa. "- ylpeilyille. Silloin täytyy perheessä ja sen vuorovaikutuksessa olla isoa häikkää. ( Ellei muuta opiskelemaan ).

Pääasia, että on katto ja sänky ja ruokaa.

On kireä pipo joillain, jos tällaiset asiat ahdistaa. Myös : jollei muuta jutunjuurta kun toisen asumisjärjestelyt ole.

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas tiivis perheyhteys on positiivinen asia. Jos poikani olisi sinkku ja minä leski yksin isossa talossani, en näe mitään syytä miksei hän voisi asua kanssani.

Kun omat vanhempani elivät, pidimme paljon yhteyttä. Samoin mieheni käy yhä viikottain auttelemassa vanhaa isäänsä ja juttelemassa tämän kanssa.

Ihan tarpeeksi on silti ehditty elää myös ydinperhe-elämää. Lapsillemme isovanhemmat olivat myös valtavan tärkeitä ja puolin ja toisin pitivät yhteyttä tiiviisti myös sen jälkeen, kun nuoret olivat muuttaneet opiskelupaikkakunnilleen.

Peräkammarinpoika on ollut aina vähän sellainen negatiivinen asia, mutta pelkkä tämänhetkinen asumismuoto kertoo ihmisestä aika vähän. Yksin elävä mies voi ihan yhtä hyvin olla perässävedettävä avuton rassukka kuin äitinsä kanssa asuva mies neuvokas, kätevä ja omat ratkaisunsa tekevä.

Meillä myös tiivis perhe- ja sukuyhteys. Tulee luonnostaan. Ollaan usein yhteydessä ja nähdään paljon. Silti kaikilla omat kotinsa, eikä puututa, miten kukakin kotinsa hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

En voisi. Se tarkoittaisi, että mies siirtyisi äidin helmoista suoraan minun helmoihini. Ennuste on huono.

Täältä löytyisi mies joka seurustelisi kanssasi mutta pysyisi äitinsä helmoissa. Win-win-tilanne. Saisit omaa aikaa.

Tällainen asenne joutaa romukoppaan. Näin ikääntyvän naisen mielestä olisi ihanteellista jos poika asuisi niin lähellä että voisi vähän katsoa vanhan äitihupakkonsa perään. Miksei se voisi olla tyttärenkin perhe joka asuisi lähellä.

Missä pitäisi asua jos ei kotona? Sillan allako? Yleensä koti on se paikka jossa asutaan.

Vierailija kirjoitti:

Missä pitäisi asua jos ei kotona? Sillan allako? Yleensä koti on se paikka jossa asutaan.

Niin virallisesti, mutta kyllä tunnetasolla koti on useille enemmän kuin vain asuinpaikka.