Lue keskustelun säännöt.
Jääkö "saavuttamaton" ihminen ikuisesti mieleen?
29.06.2022 |
Erään kanssa tunnustettiin toisillemme, että ollaan ihastuneita, mutta olosuhteiden takia meistä ei voi tulla mitään. Fyysinen veto ja yhteenkuuluvuuden tunne oli mieletön, mutta mitään ei lopulta tapahtunut ja olen yrittänyt unohtaa hänet.
Valitettavasti en unohda ja hän pyörii mielessäni jatkuvasti. Jossittelen ja mietin mitä olisi voinut olla, vaikka järki huutaa että se on sitä hullua huumaa vain.
Lähteekö tämä koskaan pois?
Tiedän, että minulla on hänestä aika romanttinen kuva, koska emme päässeet sille asteelle että ne ikävimmät ja tylsät puolet olisivat tulleet tutuiksi.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Silloin voi luoda toisesta täydellisen kuvan ja pitää sen. Haavekuvaa on turvallista ihannoida ja kaivata. Valitettavasti kaikki ovat perseestä kun heihin tutustuu.
Huikean hyvin sanottu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahh love... so bittersweet. Noin voi tapahtua kun kaksi sielua kietoutuu toisiinsa ilman fyysistä kontaktia eli todellista rakkautta. Kuin kaksi mangeettia jotka vetävät toisiaan, mutta jollain oudolla tavalla myös hylkivät toisiaan. Siellä on niin paljon tunteita ja kipinää, sydämet lyö liekkiä eikä kumpikaan osaa oikein käsitellä sitä tilannetta. Tuo on sitä todellista rakkautta, kumpikin vain vetäytyy haaveilemaan toisistaan.
Se on 100% henkistä.
Menee ohi, kunhan ihastut johon kuhun toiseen.
Jollain tavalla suhteesta jäi se "täyttymys" pois ja jäin ahdistavaan välitilaan. Mutta salaa toivon, että hän jäi miettimään myös minua "täydellisenä". Mitä en todellakaan ole. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahh love... so bittersweet. Noin voi tapahtua kun kaksi sielua kietoutuu toisiinsa ilman fyysistä kontaktia eli todellista rakkautta. Kuin kaksi mangeettia jotka vetävät toisiaan, mutta jollain oudolla tavalla myös hylkivät toisiaan. Siellä on niin paljon tunteita ja kipinää, sydämet lyö liekkiä eikä kumpikaan osaa oikein käsitellä sitä tilannetta. Tuo on sitä todellista rakkautta, kumpikin vain vetäytyy haaveilemaan toisistaan.
Se on 100% henkistä.
Olisko enemmän mielenterveys ongelmia
Tän takia en anna koskaan asioiden edetä suhteeseen asti. Haluan pitää oman mielikuvani ja tavallaan kirjoittaa tarinamme ja sen lopun itse. Todellisuus vain pilaa kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 vuotta mennyt ja ei ole lähtenyt pois, joka päivä edelleen mielessä, vaikka en ole nähnyt häntä enää vuosikausiin, olen blokanut hänet somesta jne.. Onko jollain kestänyt vielä pitempään? En ole pystynyt myöskään uuteen suhteeseen, kun ei tuota täydellistä haavekuvaa kukaan muu voi päihittää.
Ei mulla kaiketi mielenterveyden ongelmia ole, mutta onhan ihastuminen aika raju kokemus ihmisen mielelle ja ruumiille. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahh love... so bittersweet. Noin voi tapahtua kun kaksi sielua kietoutuu toisiinsa ilman fyysistä kontaktia eli todellista rakkautta. Kuin kaksi mangeettia jotka vetävät toisiaan, mutta jollain oudolla tavalla myös hylkivät toisiaan. Siellä on niin paljon tunteita ja kipinää, sydämet lyö liekkiä eikä kumpikaan osaa oikein käsitellä sitä tilannetta. Tuo on sitä todellista rakkautta, kumpikin vain vetäytyy haaveilemaan toisistaan.
Se on 100% henkistä.
Olisko enemmän mielenterveys ongelmia
Luultavasti.
Ei siitä helposti pääse. Itsellä viime kohtaamisesta yli vuosi aikaa ja silti mietin häntä yhä.. Mitä olisi voinut olla. Miten hän kosketti minua. Mikä taika välillämme olikaan... Koskaan en voi häntä enää saada ja ja se sattuu varmaan elämäni loppuun saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tän takia en anna koskaan asioiden edetä suhteeseen asti. Haluan pitää oman mielikuvani ja tavallaan kirjoittaa tarinamme ja sen lopun itse. Todellisuus vain pilaa kaiken.
Sama.
Vierailija kirjoitti:
Menee ohi, kunhan ihastut johon kuhun toiseen.
Mulla ei ole mennyt 10 vuoteen ohi. Enkä ole kertaakaan ihastunut keneenkään toiseen, vaikka haluaisinkin. Tunnen myös inhottavaa välitila-oloa, jumia, josta en pääse eteen- enkä taaksepäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äärimmäisen noloa
Jaa mikä? Ihastuminen vai?
Minä olen luonut itsestäni "saavuttamattoman" monelle naiselle. Heidän elämänsä on varmasti yhtä helevettiä, mutta big deal.
Noin käy vain huonoissa suhteissa eläville naisille. Siitä voi vetää johtopäätökset. Eli hyvän se#sin ja rakkauden puutetta ja niistä johtuvaa masennusta, mikä johtaa hullun lailla ihastumiseen.
Sitä pitää käydä panemassa kerran, sit sen voi unohtaa.
Silloin voi luoda toisesta täydellisen kuvan ja pitää sen. Haavekuvaa on turvallista ihannoida ja kaivata. Valitettavasti kaikki ovat perseestä kun heihin tutustuu.