Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tapailukumppani suuttui kun en lähteny juhannuksena saareen
27.06.2022 |
Ollaan (tai oltiin) tapailtu miehen kanssa muutama kuukausi. Suhteessa ollaan siinä vaiheessa, että deittiprofiilit poistettu ja sovittu ettei tapailla muita. En kuitenkaan kutsuisi häntä vielä miesystäväkseni, enkä usko että hänkään kutsuu minua naisystäväkseen. Nähdäkseni oltiin menossa siihen suuntaan, että kesän aikana päätettäisiin virallistaa suhde, koska asiat sujuneet hyvin ja menneet omalla painollaan eteenpäin.
Meillä oli juhannussuunnitelmana viettää yhdessä rennosti aikaa kaupungissa, koska miehellä oli vielä perjantaina aamusta töitä. Tämä suunnitelma sopi itselleni hyvin, koska viihdyn muutenkin kaupungissa juhannuksena (etenkin näillä helteillä, kun kotonani ilmalämpöpumppu). Viime viikon torstaina tavattiin ensimmäistä kertaa sitten viikonlopun, kun mies innokkaana ilmoittaa, että meidät kutsuttu hänen ystävänsä mökille saareen ja hän on kutsun hyväksynyt. Ok, ei siinä mitään, mies saa kyllä mennä mutta suuttui, kun ilmoitin etten lähde hänen mukaansa. Mua ei haitannut ollenkaan, vaikka ei vietetykkään juhannusta yhdessä (vaikka toi suunnitelmien muuttaminen selän takana kiukutti), mutta mies ei ymmärtänyt yhtään miksi en halua lähteä. Itse en ole kova ryyppäämään, ja tiedän, että tuossa kyseisessä porukassa kuluu skumppaa ja snapseja jokaisella vähän runsaammalla kädellä. Saarella tasan yksi, joka sinne olisi voinut meidät veneellä kuljettaa, ja hänelläkin oli suunnitelmissa nauttia alkoholia. En koe oloani mukavaksi vieraassa SAARESSA ilman mahdollisuutta välittömään paluuseen mantereelle ja kotiin. Olen perussairas ihminen, ja pahin mahdollinen kauhuskenaario olisi saada tuolla sairaskohtaus ja muut niin kännissä, ettei osattaisi toimia.
Mies vietti torstai-illan mun luona, vaikutti vähän loukkaantuneelta mutta kuitenkin siltä että ymmärsi kun selitin. Sen jälkeen ei ole vastannut mun viesteihin, avannut ne lähes välittömästi kuitenkin. Laittanut kuvia someen miten IHANAA on lomailla saarella tosiystävien seurassa, mikä lähinnä huvittaa itseä kun kyseessä 3-kymppinen aikuinen mies. :D Viimeksi laitoin lauantaina hyvää juhannusta-toivotuksen, eipä ole siihen vastannut.
En tiedä miksi päätin tänne kirjoitella, ehkäpä eniten naurattaa tämä tilanne ja sen käsittämättömyys, mutta mitä luulette, kuulenko miehestä enää koskaan? Mun mielestä kun oltiin sovittu ettei tapailla muita, pitäisi jonkinlainen ero myös sopia ja keskustella tilanne edes päällisin puolin läpi.
Kommentit (42)
Itse asiaan en osaa ottaa kantaa, mutta hämmentää todella paljon, miten nykyään ihmiset pitävät seurustelua jotenkin vaikeana asiana. Omassa nuoruudessani sovittiin, että seurustellaan, eikä se vielä mitään kovin ihmeellistä tarkoittanut. Tavattiin ja suudeltiin ja muuta. Ei seurustelu ole mikään avioliitto, jota pitäisi jotenkin harkita.
Mutta sen verran sanon tuosta asiastakin, että jos mies tuohon tyyliin ghostaa, tuollaisen asian takia, niin hyvä että pääsit tyypistä nyt eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hih hih, mies pitää saaressa kivaa kavereiden kanssa ja sinä kirjoitat hänestä nettiin yksin?
Paha sanoa, kun ei tiedä miten suhteenne muuten voi ja oliko tämä ensimmäinen riidantapainen. Pidän kyllä miehen toimintaa outona, mykkäkoulua ja vielä passiivis-agressiivisesti mainostaa kuinka on "ihanaa tosiystävien seurassa". Pelkästään tämän kuulleena suosittelisin jättämään :)
M31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloin seurustelusta on tullut näin monimutkaista?
Ette seurustele, mutta erosta pitäisi sopia?
Ette sovi yhteen. En jaksaisi noin vaikeata elämää kuin omasi tuntuu olevan. Sinun taas ei tarvitse toisten extempore elämään osallistua jos se aiheuttaa sinulle ahdistusta. olette onnellisempia erillään, ehkä löydätte sopivammat kumppanit. Itse rakastan extempore juhlia ja mökki/ saarireissuja. Ei tulisi mieleenkään ajatella noin kuin sinä. Mutta ymmärrän sinuakin, ei ole kivaa jos on epävarma ja pelokas olo. Erotkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jatkoon. Nyt pääset vielä eroon, kun olette tunteneet vielä noin vähän aikaa. Etsi parempaa seuraa. Jos olisi sulle sopiva, toki olisi valinnut sinut, eikä noita kavereita. Mietihän, kun tulee jokin suurempi vastoinkäyminen
Mies teki virheen siinä, että ei kysynyt sulta onko juhannus suunnitelmien muutos ok. Olisihan sen pitänyt vaikka sanoa, että "hei meidät kutsuttiin kaverin saareen. Ohjelmassa x, y ja z. Haluisitko mennä?" Sitten olisitte voinut jutella, että menettekö vai ette vai vietättekö erillään juhannusta. Ymmärrän hyvin tuon, että ei tee mieli mennä, kun ei ole mahdollisuutta päästä omia aikojaan pois. Jos olisi vanhoja tuttuja ja ohjelma itselle mieluista ei olisi mikään ongelma. Mutta vieraat ihmiset ja ryypiskely ei houkuttelisi minuakaan.
Mutta aika lapsellinen mies on, jos nyt ghostaa jne. Kyllähän se olisi hyvä jutella tämä asia halki ja "sopia" erosta, jos erota haluaa nyt tämän takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla että suuttui mutta mietti myös sitä että olette erilaisia. Ehkä haluaa kumppanin joka menee ja liikkuu enemmän kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Ette sovi yhteen. En jaksaisi noin vaikeata elämää kuin omasi tuntuu olevan. Sinun taas ei tarvitse toisten extempore elämään osallistua jos se aiheuttaa sinulle ahdistusta. olette onnellisempia erillään, ehkä löydätte sopivammat kumppanit. Itse rakastan extempore juhlia ja mökki/ saarireissuja. Ei tulisi mieleenkään ajatella noin kuin sinä. Mutta ymmärrän sinuakin, ei ole kivaa jos on epävarma ja pelokas olo. Erotkaa.
Sanoinko jossain että spontaanius on tässä se ahdistava tekijä? En koe oloani mukavaksi, koska sairauteni ei ole mikään yhdellä lääkkeellä jatkuvasti tasapainossa oleva ja vaaraton. Lisäksi loukkaa kyvyttömyys kommunikoida ennen kuin muuttaa selän takana suunnitelmia ja miehen tämän hetkinen lapsellinen mykkäkoulu.
Muille tiedoksi: Minä en halua sanoa olevani parisuhteessa ennen kuin ollaan varmoja siitä, että ollaan yhteensopivia. Aina voi erota, mutta en halua olla kuukausittain uusissa parisuhteissa joita mainostetaan lähipiirille ja sitten tuleekin ensimmäinen punainen vaate esille, ja ero ainoa vaihtoehto. Siksi kivempi ensin tapailla muutama kuukausi, ja olla mahdollisimman varma siitä, että parisuhteella voisi olla tulevaisuus. Tämä toki vain mun mielipide. Ja miehestä ei vieläkään ole kuulunut, pitäisi varmaan itse laittaa vielä viesti perään ja sitten antaa olla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jatkoon tollanen tapailu. Tehän vaan tapailette, ette seurustele. Eli riittää kun sanot että kiitos tämä oli tässä.
No jättäisin jo sen perusteella, ettei vaivaudu vastaamaan viesteihin. Tai oikeastaan en vaan ottaisi enää yhteyttä. Jos miehestä koskaan kuuluu enää mitään niin sitten voi sanoa että ohi on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ghostaisin minäkin jos jollekin elämä olisi noin vaikeaa.
Sulla suuriakin vaikeuksia tajuta että ap ja mies olivat sopineet juhannussuunnitelmat jo ja sitten mies menee selän takana etukäteen kertomatta muuttamaan niitä? Ap myös ei juo (koska lääkitys) ja tuossa seurueessa ei olisi ollut ainuttakaan selvää ihmistä joka ois voinut turvallisesti ihmiset mantereelle kuljettaa jos ois ollut tarve.
Kuule oisin itekin jättänyt menemättä jos toinen yksipuolisesti muuttaa jo sovittua ihan sen takia että pääsee saareen kavereiden kanssa ryyppäämään.
En laittasi enää viestiä. Mies joko ghoustaa tai pelaa jotain power play peliä. Kumpaankin sinun enempi viestittelysi ei ole se oikea tapa. Anna olla ja jos mies ottaa yhteyttä niin mieti sitten uudestaan.
M53
No, eihän tuo ollut millään tavoin hyvä, että ensin sovitaan että ollaan kaupungissa ja sitten suunnitelmat muuttuukin lennossa. En itsekkään lähtisi saareen ennestään tuntemattomien kanssa, varsinkin jos kosteat pippalot tiedossa. Eihän sieltä pääsisi edes pois vaikka haluaisi tai pitäisi. Tuntuu kummalliselta, että aikuinen mies menee sopimaan jotain kysymättä toiselta ollenkaan. Vaikka kaverit on tärkeitä aikuisenakin, niin se, että laittaa kaverit etusijalle noin alkuvaiheessa seurustelua ei ole hyvä asia. Tuossa kohdenhan yleensä ollaan ihastuneita ja vietetään hyvinkin mieluusti aikaa yhdessä tutustuen.
Ja tuo outo viestikuittailu vielä ääh. Anna vaan olla ja mennä tuommosen.
Et sovi jatkossakaan miehen elämäntyyliin ja kaveriporukkaan, joten se oli tässä sitten.
Onneksi ette ehtineer 'virallistaa' seurustelua (??)
Oliko kaupungissa olo se suunnitelma siksi, ettei ollut mitään suunnitelmaa edes? Kotona olisitte nyhjänneet vaan? Ei ihme että mies innostui kutsusta.
Kuulostaa siltä, että väistit luodin. Ehkä ihan hyvä jo tässä alkuvaiheessa havaita ne ongelmat mitä suhteessa olisi jatkossa ollut tiedossa, ja vielä isommissa määrin.
Ymmärrän myös oikein hyvin halusi jäädä pois saarijuhannuksesta. Itseäni tuossa miehen toiminnassa eniten ärsyttää se, että hän päätti asiasta yksin kysymättä mielipidettä. Hälytysmerkkihän se on.
Alue: Aihe vapaa
Ok