Tapailukumppani suuttui kun en lähteny juhannuksena saareen

Ollaan (tai oltiin) tapailtu miehen kanssa muutama kuukausi. Suhteessa ollaan siinä vaiheessa, että deittiprofiilit poistettu ja sovittu ettei tapailla muita. En kuitenkaan kutsuisi häntä vielä miesystäväkseni, enkä usko että hänkään kutsuu minua naisystäväkseen. Nähdäkseni oltiin menossa siihen suuntaan, että kesän aikana päätettäisiin virallistaa suhde, koska asiat sujuneet hyvin ja menneet omalla painollaan eteenpäin.

Meillä oli juhannussuunnitelmana viettää yhdessä rennosti aikaa kaupungissa, koska miehellä oli vielä perjantaina aamusta töitä. Tämä suunnitelma sopi itselleni hyvin, koska viihdyn muutenkin kaupungissa juhannuksena (etenkin näillä helteillä, kun kotonani ilmalämpöpumppu). Viime viikon torstaina tavattiin ensimmäistä kertaa sitten viikonlopun, kun mies innokkaana ilmoittaa, että meidät kutsuttu hänen ystävänsä mökille saareen ja hän on kutsun hyväksynyt. Ok, ei siinä mitään, mies saa kyllä mennä mutta suuttui, kun ilmoitin etten lähde hänen mukaansa. Mua ei haitannut ollenkaan, vaikka ei vietetykkään juhannusta yhdessä (vaikka toi suunnitelmien muuttaminen selän takana kiukutti), mutta mies ei ymmärtänyt yhtään miksi en halua lähteä. Itse en ole kova ryyppäämään, ja tiedän, että tuossa kyseisessä porukassa kuluu skumppaa ja snapseja jokaisella vähän runsaammalla kädellä. Saarella tasan yksi, joka sinne olisi voinut meidät veneellä kuljettaa, ja hänelläkin oli suunnitelmissa nauttia alkoholia. En koe oloani mukavaksi vieraassa SAARESSA ilman mahdollisuutta välittömään paluuseen mantereelle ja kotiin. Olen perussairas ihminen, ja pahin mahdollinen kauhuskenaario olisi saada tuolla sairaskohtaus ja muut niin kännissä, ettei osattaisi toimia.

Mies vietti torstai-illan mun luona, vaikutti vähän loukkaantuneelta mutta kuitenkin siltä että ymmärsi kun selitin. Sen jälkeen ei ole vastannut mun viesteihin, avannut ne lähes välittömästi kuitenkin. Laittanut kuvia someen miten IHANAA on lomailla saarella tosiystävien seurassa, mikä lähinnä huvittaa itseä kun kyseessä 3-kymppinen aikuinen mies. :D Viimeksi laitoin lauantaina hyvää juhannusta-toivotuksen, eipä ole siihen vastannut.
En tiedä miksi päätin tänne kirjoitella, ehkäpä eniten naurattaa tämä tilanne ja sen käsittämättömyys, mutta mitä luulette, kuulenko miehestä enää koskaan? Mun mielestä kun oltiin sovittu ettei tapailla muita, pitäisi jonkinlainen ero myös sopia ja keskustella tilanne edes päällisin puolin läpi.