Osaatko valokuvata?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tuli tuosta kuvan tajusta vielä mieleen, kun eksyin tässä Facebookiin välillä, että enpä esim. mainoskuvaan laittaisi kuvaa harmaalla syyssäällä otetusta kohteesta, kun yhtä hyvin voisi laittaa kauniissa kesäkelissä otetun kuvan.
Et varmaan suksimainokseen kuitenkaan?
En, tuossa mainostettiin kesätansseja. Mutta ei se harmaa syyskeli paras siihen suksimainokseenkaan olisi.
Mutta toisaalta, mä olen tässä asiassa se suutarin lapsi, perheestä löytyy ammattikuvaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ns. kuvan taju, mutta en sitten taas teknisiä asioita ole jaksanut juurikaan opetella
Mikä on tällainen ns. kuvan taju? Kuulostaa vähän hömpältä, ei millään pahalla 🙂
Taidat kuulua ns. insinöörivalokuvaajiin. On viimeisen päälle vehkeet, on opeteltu teoriat ja tekniikat. Mutta se tärkein eli tyylitaju puuttuu. Mulle valokuva voi olla vaikka teknisesti epäonnistunut, kunhan sen välittämä viesti on kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sommittelu, oikea syväterävyys eli aukko ja polttoväli, siihen liittyvä tarkentamispiste, valaisu, kuvakerronta eli sisältö ja vielä erikseen lasin nopeus ja polttoväli.
Eikö ole vähän sama kuin kuvailisi ruoanlaittoa: lämpötila, aika, suola, sokeri, happamuus, maku eli sisältö ja vielä erikseen paistinpannun paksuus ja kypsennysaste..?
Tai siis mitä toi tarkoittaa?
Nuo osa-alueet on syytä olla kuvaajalla hallinnassa, jos siis pitää itseään osaavana valokuvaajana koska päätökset niistä on tehtävä itse. Kyllähän kännyköiden ja digipokkareiden ja miksei digijärkkäreidenkin automatiikalla hoitaa jotkut noista osa-alueista mutta osaaminen alkaa siitä kun automatiikka ei enää riitä.
Ok! Entä niiden käyttö sitten, vähän niin kuin ruoanlaitossa tai vaikka musiikissa, ns. sääntöjä ja suuntaviivoja varmaan pitää tuntea ja hyväksikäyttää myös?
Lopulta se, että mitä kuvastaan/kuvallaan haluaa, määrittelee noiden osa-alueiden arvot. Kuvaan aina raw-kuvan ja yhden isoresoluutioisen jpeg-formaatin kuvan samalla kertaa, jolloin voi keskittyä mm. sommitteluun, valaistukseen ja vaikkapa kuvattavien henkilöiden ohjaamiseen ja säätää mm. valotus, värit ja värilämpötila jälkikäteen. Osaamiseen kuuluu siinä tapauksessa myös jälkikäsittely mutta näin pitkälle ap tuskin kysymyksellään tarkoitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ns. kuvan taju, mutta en sitten taas teknisiä asioita ole jaksanut juurikaan opetella
Mikä on tällainen ns. kuvan taju? Kuulostaa vähän hömpältä, ei millään pahalla 🙂
Taidat kuulua ns. insinöörivalokuvaajiin. On viimeisen päälle vehkeet, on opeteltu teoriat ja tekniikat. Mutta se tärkein eli tyylitaju puuttuu. Mulle valokuva voi olla vaikka teknisesti epäonnistunut, kunhan sen välittämä viesti on kohdallaan.
Mikä se viesti sitten on?
Itse en siis valokuvaa ollenkaan, mutta ammattina ja tollasena ihmisen tekemänä juttuna aika pahuksen kiinnostava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sommittelu, oikea syväterävyys eli aukko ja polttoväli, siihen liittyvä tarkentamispiste, valaisu, kuvakerronta eli sisältö ja vielä erikseen lasin nopeus ja polttoväli.
Eikö ole vähän sama kuin kuvailisi ruoanlaittoa: lämpötila, aika, suola, sokeri, happamuus, maku eli sisältö ja vielä erikseen paistinpannun paksuus ja kypsennysaste..?
Tai siis mitä toi tarkoittaa?
Nuo osa-alueet on syytä olla kuvaajalla hallinnassa, jos siis pitää itseään osaavana valokuvaajana koska päätökset niistä on tehtävä itse. Kyllähän kännyköiden ja digipokkareiden ja miksei digijärkkäreidenkin automatiikalla hoitaa jotkut noista osa-alueista mutta osaaminen alkaa siitä kun automatiikka ei enää riitä.
Ok! Entä niiden käyttö sitten, vähän niin kuin ruoanlaitossa tai vaikka musiikissa, ns. sääntöjä ja suuntaviivoja varmaan pitää tuntea ja hyväksikäyttää myös?
Lopulta se, että mitä kuvastaan/kuvallaan haluaa, määrittelee noiden osa-alueiden arvot. Kuvaan aina raw-kuvan ja yhden isoresoluutioisen jpeg-formaatin kuvan samalla kertaa, jolloin voi keskittyä mm. sommitteluun, valaistukseen ja vaikkapa kuvattavien henkilöiden ohjaamiseen ja säätää mm. valotus, värit ja värilämpötila jälkikäteen. Osaamiseen kuuluu siinä tapauksessa myös jälkikäsittely mutta näin pitkälle ap tuskin kysymyksellään tarkoitti.
Tarkoitin itse asiassa vähän pidemmällä olevia asioita. Nuo tekniset jutut voi oppia kirjasta, mutta vaikka tuo ns. henkilön ohjaaminen taitaa olla sitä sisältöön liittyvää sarkaa?
Vierailija kirjoitti:
Hyvin pitkälti tuo olympuksen automatiikka hoitaa säädöt kohdilleen niin helppoa on.
Tästä tulee mieleen eräs porilainen valokuvausammattilaiseksi ja vaikuttajaksi itseään kirjekurssitutkinnon perusteella tituleeraava, mutta todellisuudessa amatööritason kuvaaja.
Valokuvaus on napin painamista yksinkertaisimmillaan. Valokuvaus on hyvin erilaista riippuen kuvaako studiossa asetelmia vai vaikkapa tapahtumakuvausta.
Sommittelukyky on yksi yhteinen tekijä kaikessa valokuvauksessa. Muita voisi olla ideointi, valon hallinta, värin käyttö ja tekninen osaaminen.
Mielestäni ei ole oikeaa tapaa kuvata, lopputulos ratkaisee. Joku käyttää täysautomaattia tai kännykkää ja saa upeita kuvia. Hienoon lopputulokseen on monta tietä.
Minä kuvaan manuaalilla, koska olen tottunut siihen. Tykkään hallita valoa. Tosin ehkä hienoimmat kuvani olen ottanut nuorena, kun en tiennyt tekniikasta mitään. Keskityin vain hetkeen ja painoin nappia.
Nykyään myös kuvankäsittely on isossa roolissa ja vaatii sekin taitoa.
Osata valokuvata tarkoittaa mielestäni sitä, että saa otettua sellainen kuvan kuin haluaa (epäterävä, terävä jne.) ymmärtää siis tekniikasta niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Valokuvaus on napin painamista yksinkertaisimmillaan. Valokuvaus on hyvin erilaista riippuen kuvaako studiossa asetelmia vai vaikkapa tapahtumakuvausta.
Sommittelukyky on yksi yhteinen tekijä kaikessa valokuvauksessa. Muita voisi olla ideointi, valon hallinta, värin käyttö ja tekninen osaaminen.
Mitkä asiat sitten ovat erilaisia valokuvauksen näkökulmasta vaikka studion ja tapahtumakuvaamisen välillä?
Ja kai silläkin on eroa, kuvaako festareita vai hautajaisia? Voguen tai hautausurakoitsijan tilauksesta?
Tai kuvaa studiossa julkkiksia? Tai hääkuvia? Julkkiksia Vogueen tai julkkiksia Seuraan? Brittikuninkaallisten tai Möttösten hääkuvia?
Joitain selvästi valokuvaajat erottavia ominaisuuksia varmaan pakko olla? Niiden perään siis esim. tässä utelen, yleisemmin. Varmaan jostain prinssialbertin kastekuvasta maksetaankin enemmän kuin mattimöttösen vastaavasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valokuvaus on napin painamista yksinkertaisimmillaan. Valokuvaus on hyvin erilaista riippuen kuvaako studiossa asetelmia vai vaikkapa tapahtumakuvausta.
Sommittelukyky on yksi yhteinen tekijä kaikessa valokuvauksessa. Muita voisi olla ideointi, valon hallinta, värin käyttö ja tekninen osaaminen.Mitkä asiat sitten ovat erilaisia valokuvauksen näkökulmasta vaikka studion ja tapahtumakuvaamisen välillä?
Ja kai silläkin on eroa, kuvaako festareita vai hautajaisia? Voguen tai hautausurakoitsijan tilauksesta?
Tai kuvaa studiossa julkkiksia? Tai hääkuvia? Julkkiksia Vogueen tai julkkiksia Seuraan? Brittikuninkaallisten tai Möttösten hääkuvia?
Joitain selvästi valokuvaajat erottavia ominaisuuksia varmaan pakko olla? Niiden perään siis esim. tässä utelen, yleisemmin. Varmaan jostain prinssialbertin kastekuvasta maksetaankin enemmän kuin mattimöttösen vastaavasta?
Studiokuvaus on suunnitelmallisempaa ja valon hallintaa. Enemmän ideointia.
Tapahtumakuvaus / dokumenttikuvaus on ideoiden nopeaa keksimistä tilanteista, sommittelun ja kameran teknistä osaamista valon hallinnan osalta.
Kaikissa luettelemissasi jutuissa vaaditaan erilaista osaamista. Voisin kuvitella, että jos on julkkisten kanssa tekemisissä, pitää olla mukava juttelemaan, kuitenkin hienotunteinen. Lisäksi ripeys on valttia.
Lehtikuvaajalta vaaditaan pelisilmää, että osaa etsiä oikean paikan kuvata. Röyhkeys, rohkeus ja fyysinen kunto pitää olla kohdillaan.
Joku seiskan kuvaaja on ihan omaa luokkaansa.
Jos kuvaa tavisten häitä, pitää olla napakka. Ihmiset vaativat mitä erikoisempia asioita lähes ilmaiseksi. Mikään ei saisi maksaa. Mutta tulos pitää olla priimaa. .
Tästä kaikesta voi päätellä, että valokuvaus on tosi laaja-alaista. Tekniikan hallinta on pieni osa ammattitaitoa. Tosin ilman sitä kuvia ei pysty ottamaan ammattilaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ns. kuvan taju, mutta en sitten taas teknisiä asioita ole jaksanut juurikaan opetella
Mikä on tällainen ns. kuvan taju? Kuulostaa vähän hömpältä, ei millään pahalla 🙂
Yksinkertaisimmillaan , että tajuat jotain juuri tuota sommittelusta. Et esim. kuvaa järveä / merta niin, että vesi "ui ulos", tunnet esim. kultaisen leikkauksen ja asettelet kuvan kohteen sen mukaan. Yksi ihan muutaman päivän takainen esimerkki tästä oli, kun seurasin mieheni kuvan ottamista, niin kehoitin häntä ottamaan kokostamme kuvan niin, että järveen heijastuva kuva tuli myös mukaan kuvaan, mikä teki kuvasta moniulotteisemman.
Keep it simple, sanoi Tamminen.
Pätee myös valokuvaukseen.
Parhaiten onnistun, kun minulla on kuva mielessä. Sitten vaan haen sen.
Vierailija kirjoitti:
Tästä kaikesta voi päätellä, että valokuvaus on tosi laaja-alaista. Tekniikan hallinta on pieni osa ammattitaitoa. Tosin ilman sitä kuvia ei pysty ottamaan ammattilaisena.
Mutta kuvaajana voi pärjätä, jos on mukava ja saa ihmiset rentoutumaan kameran edessä. Tekee asiat sovitusti ja täsmällisesti. Muotokuvaamoissa on valot usein aseteltu ja säädetty valmiiksi, eli tarkoitus on saada kuvattavat lähinnä poseeraamaan rennosti kameran edessä.
Teknisesti osaan kuvata digijärkkärilläni, mutta harvoin jos koskaan kuvani ovat taiteellisesti onnistuneita, eivätkä aina edes tarkkoja sieltä missä pitäisi olla. Enkä oikein kehtaa kuvata ihmisten ilmoilla muista piittaamatta. Moni ottaa puhelimellaan parempia kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä kaikesta voi päätellä, että valokuvaus on tosi laaja-alaista. Tekniikan hallinta on pieni osa ammattitaitoa. Tosin ilman sitä kuvia ei pysty ottamaan ammattilaisena.
Mutta kuvaajana voi pärjätä, jos on mukava ja saa ihmiset rentoutumaan kameran edessä. Tekee asiat sovitusti ja täsmällisesti. Muotokuvaamoissa on valot usein aseteltu ja säädetty valmiiksi, eli tarkoitus on saada kuvattavat lähinnä poseeraamaan rennosti kameran edessä.
Mut kai tuossakin sillä kuvakulmalla esim on aika paljon väliä? Ja oikealla hetkellä, ja valon luonteella?
Osaan. Mielestäni se on sitä, että hallitset sen laitteen, jota käytät niin, että saat sillä sellaisen tuloksen, kuin haluat. Esim pannaus, pidemmät valotusajat, tarpeeksi nopeat valotusajat yms. Sen lisäksi se on mielestäni sitä, että kuvissa on hyvä sommitelma, että sisällöltään jotain anettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä kaikesta voi päätellä, että valokuvaus on tosi laaja-alaista. Tekniikan hallinta on pieni osa ammattitaitoa. Tosin ilman sitä kuvia ei pysty ottamaan ammattilaisena.
Mutta kuvaajana voi pärjätä, jos on mukava ja saa ihmiset rentoutumaan kameran edessä. Tekee asiat sovitusti ja täsmällisesti. Muotokuvaamoissa on valot usein aseteltu ja säädetty valmiiksi, eli tarkoitus on saada kuvattavat lähinnä poseeraamaan rennosti kameran edessä.
Mut kai tuossakin sillä kuvakulmalla esim on aika paljon väliä? Ja oikealla hetkellä, ja valon luonteella?
Olen ollut muutamassa perinteisessä muotokuvaamossa töissä. Kamera on jalustalla terävyyden takia ja osittain myös siksi, että ihmiset mieltävät sen ammattimaiseksi. Kuvakulma on aika sama, perinteinen. Juuri sellaisen kuvan monet ihmiset haluavat. Valot on aseteltu valmiiksi ja kuvaaminen käy ripeästi. Sen takia kuvaus on edullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä kaikesta voi päätellä, että valokuvaus on tosi laaja-alaista. Tekniikan hallinta on pieni osa ammattitaitoa. Tosin ilman sitä kuvia ei pysty ottamaan ammattilaisena.
Mutta kuvaajana voi pärjätä, jos on mukava ja saa ihmiset rentoutumaan kameran edessä. Tekee asiat sovitusti ja täsmällisesti. Muotokuvaamoissa on valot usein aseteltu ja säädetty valmiiksi, eli tarkoitus on saada kuvattavat lähinnä poseeraamaan rennosti kameran edessä.
Mut kai tuossakin sillä kuvakulmalla esim on aika paljon väliä? Ja oikealla hetkellä, ja valon luonteella?
Olen ollut muutamassa perinteisessä muotokuvaamossa töissä. Kamera on jalustalla terävyyden takia ja osittain myös siksi, että ihmiset mieltävät sen ammattimaiseksi. Kuvakulma on aika sama, perinteinen. Juuri sellaisen kuvan monet ihmiset haluavat. Valot on aseteltu valmiiksi ja kuvaaminen käy ripeästi. Sen takia kuvaus on edullinen.
Joo mutta tuo olisi ikään kuin valokuvauksen grillimakkara, eikö?
Itseäni kiinnostaa ennen kaikkea se Michelinkokkiosasto!
Et varmaan suksimainokseen kuitenkaan?