Ärsyttävätkö teitäkin yo:lla lastenvaunujen kanssa pyörivät " opiskelevat" äidit?
Ihan kun opiskelusta jotain tulis kun vauva pyörii jaloissa. Yhteiskunnan elättejä nämä unicafessa lastenvaunujen kanssa pyörivät äidit, sääliksi käy ressukoita, kitkuttaa nyt pelkällä äitiyspäivärahalla ja samaan aikaa koettaa opiskella. Ottakaa nyt järki käteen ihmiset ja opiskelkaa ensin ja hankkikaa ne mukulat vasta sen jälkeen!
Kommentit (24)
Missäs raamatussa pikkulasten äitien opiskelu on kielletty? Hienoahan se vaan, on jos jaksaa lastenhoidon lisäksi vielä tsempata opiskeluissa.
Itse en kykenisi. Siksi lapset vasta opiskelun jälkeen.
johtuvat lieveilmiöt ihan suotta pilaisi päivää.
Tiesithän muuten, että kotihoidontukea ja opintotukea voi saada samaan aikaan? Kyllä se ateriatuki kuuluu kaikille opiskelijoille, joteka ovat maksaneet jäsenmaksun.
jos jaksaa lastenhoidon ohella vielä opiskella (kuten itsekin teen, oparia väännän, niin pienestä jäi kiinni) niin on kyllä oikeutettu koululla ruokailemaan. Itse en käy koululla tunneilla, joten en siellä syö, mutta sallittakoon se niille _ihailtaville_ jotka viitsivät nähdä niin ison _vaivan_ että käyvät koululla lapsen kanssa. Perkele että ottaa aivoon noin itsekkäät ja ajattelemattomat tyypit.
NIILLE ei kuuluisi ateriatukea.
Ja vielä ärsyttävämpiä ne ovat sitten kun ne samat ryyppääjät saavat vuosittaisen " ensaaopintotukeajosensuoritajotain" -puuskansa ja tulevat mun ovelleni vaatimaan ties mitä erivapauksia ja yksilöjärjestelyjä voidakseen suorittaa sen tentin joka oli jo 2 kuukautta sitten joillain ihan vaatimuksista poikkeavilla kirjoilla kun heillä sattuu jo sellaisia olemaan. Eikä sekään vielä mitään mutta sittenkun minä teen ne erityisjärjestelyt ja hankin jonkun valm´vomaan tenttiä ja luen itse ne poikkeavat tenttikirjat ja teen kysymykset NIIN NE JASKIAISET EIVÄT KUMMINKAAN TULE TENTTIIN.
Lastenvaunut on niihin nähden helppo kiertää...
Jaa, no minua ei yhtään ärsytä. Ihailen vain miten jaksavat. Mäkin opiskelin lasten ollessa pieniä, mutta en olisi jaksanut ottaa mukaan yliopistolle.
Olet oikeassa.
Itse kyllä ihmettelen, miten olenkin aina saanut vaaditut opinnot täyteen, vaikka rellestin (ehkä johtuu siitä, kun olen amk:ssa). Raskaana ollessa arvosanat olivatkin nelosta ja vitosta ja tuntui, ettei tarvinnut tehdä mitään. Johtui kenties siitä, etten ollut jatkuvasti poissa.
Vaunujen kanssa olen kerran käynyt ko. opinahjossa ja silloinkin vain tapaamassa erästä opettajaa. Olen pyrkinyt järjestämään lapselle hoitajan jos olen joutunut asioimaan koululla.
Itse olen hyväpalkkaisesta työstä äitiyslomalla ja olen aloittanut lisäopinnot jo ennen lapsen syntymää. Äitiyslomalla tein sitten jotain opintoja siihen tahtiin kun pystyin ja jouduin käymään yliopistolla joskus myös vaunujen kanssa. Huomasin kyllä, että siellä oli kaltaisiasi lapsia, jotka kuvittelevat, että opiskella voi vain suoraa lukion penkiltä. Itsekin olen sen ajan kokenut, mutta maailma muuttuu, yritäpä sinäkin ap.
opiskellessani vuosia sitten yliopistolla kiinnitin huomiota siihen, että useilla nopeimmin valmistuneilla oli jo perhettä perustettuna. he olivat supertehokkaita opskelijoina, koska halusivat päästä mahdollisimman nopesti töihin ja sitä leveämpää leipä perheelle tienaamaan. monilla aloilla, esim. kasvatus- ja yhteiskuntatieteissä, on myös selvää etua siitä, että omaa elämänkokemusta vanhemman roolista ja perheen pyörittämisestä - yhteyden arkielämän ilmiöiden ja teorioiden välillä ymmärtää helpommin.
Enpä sinkkuna opiskelijatyttönä huomannut mitenkään ärsyyntyä lastenvaunuista, ja maha pystyssä tenttijätkin olivat tosi hellyttävän näköisiä. :) Ja hyvin jaksoin itsekin gradun vääntää taaperon kanssa.
Siis en tarkoita täällä av:lla, vaan sitten kun niitä luentomonisteita väsäät.
helppoa ei ole opiskelu äitiyslomalla, myönnän.
Siksi että monet näistä ovat just niitä ainaisia rutisijoita ja marttyyrin roolia vetäviä jotka tyrkyttää itseään kaikenmaailman pikkulehtiin kertomaan elämästään ja kitkuttelustaan yhteiskunnan tukien varassa.
ja saan silti sekä tehtyä töitä että opiskeltua.
Yliopistolla en lasten kanssa ole koskaan pyörinyt, mutta opiskeleminen lapsenhoidon kanssa ei todellakaan ole ylivoimaista!
Kun joku on niin ahkera, että jaksaa opiskella lapsenhoidon ohella? Kaikista ei siihen ole ja se se varmaan juuri ärsyttää.!
On kunnioitettavaa, että joku pystyy tekemään lapsia ja vielä opiskelemaan samaan aikaan. Minullakin on jo yksi hyvä tutkinto ja nyt opiskelen toista. Säästän yhteiskunnan rahoja hoitamalla esikoisen kotona ja siitä huolimatta valmistun ihan kohtalaisessa aikataulussa hyvin arvosanoin ja kohta lapsiakin on jo 2. Äitiyspäivärahatkin tulee ihan palkka-ansioiden perusteella. Epäilen, pystyisitkö samaan ap?
Itsekin olen ollut opiskeleva äiti. Itse asiassa olen suorittanut puolet maisterintutkinnostani ollessani jo äiti, jopa työssäkäyvä sellainen. Ja voin kertoa, että motivaatio on ollut kohdallaan. Opintosuorituksetkin ovat olleet aina kärkiluokkaa, parempia kuin niillä muilla yo:lla pyörivillä, jotka ilmeisesti käyttävät yhteiskunnan tuet kahviloissa istuskellen ja kaiken maailman opiskelijariennoissa aikaansa viettäen, opiskelijaelämää viettävät pseudo-opiskelijat. :)
ja joillain se opiskelu sujuu perheellisinäkin ihan kivasti.