Voitaisiinko jo sopia, että se väkinäinen "hyvää päivänjatkoa" ei vaan sovi suomalaiseen kulttuuriin?

Opettajana lopetan tunnin hyvän päivänjatkon (tai hyvän viikonlopun tai hyvän loman) toivotukseen, ja oppilaat vastaavat minulle samoilla sanoilla. Jos joskus olen uppoutunut juuri johonkin Wilma-merkintään tunnin loppuessa ja unohdan, oppilaat kyllä aina siinä pyötäni edestä valuessaan toivottavat hyvään päivänjatkoa minulle, ja silloin havahdun toivottamaan heille samaa.

Ihan luontevaa ja mukavaa se on. Maailma muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän väkinäistä täällä. Ulkomailla asuessa totuin toivottamaan bonne journee ja buona giornata, mikä tarkoittaa suht samaa kuin hyvää päivänjatkoa. Mutta täällä ei ole ollut tapana toivotaan huvää päivänjatkoa, joten täällä se tuntuu päälleliimatulta. Kuka lie käynyt ulkomailla ja keksinyt, että sama tapa pitää tuoda meillekin.

Mä toki toivotan iloisesti päivänjatkot takaisin, mutta vanhemmasta väestä näkee, että eivät tiedä miten reagoida.

Ranskassa ja italiassa se on lyhyt ja luonteva fraasi, suomeksi ei. Itsellä ainakin sanonnat, jotka eivät tunnu luontevilta, jotenkin takertuvat kurkkuun. Taidan olla sitä 'vanhempaa väkeä'.

Ranskassa mulle on aina sanottu bonne fin de journée, en ole kuullut bonne journeeta koskaan paitsi bonjour tervehdyksenä

Minusta kiitos hei kuulostaa teennäisemmältä. Hei sanotaan kun tavataan ja lähtiessä sanotaan hei hei. 

Belgiassa sanotaan kyllä bonne journée tai bonne soirée, ihan sama kuin Suomessa kiitos. Suomessa on paljon asiallisempi ja etäisempi meininki aspa tilanteissa, Englannissa aspakin on darling ja babes aina silloin tällöin, aika hurjaa jos joku Suomessa lataisi kassatytölle et hei kiitos kulta.

Kyllä pitäisi sanoa "hyvää jatkoa jos ei oma riitä".

Mulle tervehtiminen, kiittäminen ja hyvää päivänjatkoa toivotus ihan normaali asia jotka opetettiin lapsuudenkodissa. En ole palvelutyössä ja käytän tätä ihan normaalissa elämässä. Hyvät käytöstavat kertoo paljon henkilön karakteerista.

Mikä on päivänjatko? Onko jotain samaa kuin onnittelut poikavauvan johdosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän väkinäistä täällä. Ulkomailla asuessa totuin toivottamaan bonne journee ja buona giornata, mikä tarkoittaa suht samaa kuin hyvää päivänjatkoa. Mutta täällä ei ole ollut tapana toivotaan huvää päivänjatkoa, joten täällä se tuntuu päälleliimatulta. Kuka lie käynyt ulkomailla ja keksinyt, että sama tapa pitää tuoda meillekin.

Mä toki toivotan iloisesti päivänjatkot takaisin, mutta vanhemmasta väestä näkee, että eivät tiedä miten reagoida.

Ranskassa ja italiassa se on lyhyt ja luonteva fraasi, suomeksi ei. Itsellä ainakin sanonnat, jotka eivät tunnu luontevilta, jotenkin takertuvat kurkkuun. Taidan olla sitä 'vanhempaa väkeä'.

Ranskassa mulle on aina sanottu bonne fin de journée, en ole kuullut bonne journeeta koskaan paitsi bonjour tervehdyksenä

Mun mielestä niiden merkitys on hiukan eri ja käytetään riippuen siitä, paljonko kello on kun toivotellaan päivänjatkoa. "Bonne journee" on yhtä kuin "hyvää päivän jatkoa" (toivotetaan kun aamupäivä ei ole vielä loppuun kulunut silloin kun erotaan toisesta). "Bonne fin de  journee" toivotetaan myöhemmin päivällä (kun se päivän loppu on lähempänä). Belgiassa en kuullut tuota, iltapäivällä toivotus oli siellä yleensä "bon apres-midi", paitsi jos iltapäivä oli jo kulunut pitkälle niin sitten sanottiinkin jo "bonne soiree". Toisin toivotukset ovat eksaktimpia kuin meillä.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tervehtiminen, kiittäminen ja hyvää päivänjatkoa toivotus ihan normaali asia jotka opetettiin lapsuudenkodissa. En ole palvelutyössä ja käytän tätä ihan normaalissa elämässä. Hyvät käytöstavat kertoo paljon henkilön karakteerista.

Hyvästellä voi kohteliaasti myös ilman "hyvää päivänjatkoa" esim. "Kiitos ja näkemiin" "olkaa hyvä, kiitos käynnistä" tms. Luulen, että sitä aloittaja tarkoitti eikä sitä, että jätetään hyvästelemättä kokonaan.

Nuorena neitinä 70-80 -lukujen taitteessa asioin usein pikkukaupungin tavaratalossa. Minusta oli hauskaa kun eräs myyjistä sanoi aina asioinnin päätteeksi "tehkää hyvin".

Vierailija kirjoitti:

Nuorena neitinä 70-80 -lukujen taitteessa asioin usein pikkukaupungin tavaratalossa. Minusta oli hauskaa kun eräs myyjistä sanoi aina asioinnin päätteeksi "tehkää hyvin".

Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten.

Ei voida sopia. Minulle ei sovi. Sovi keskenäsi.

Mistä olette keksineet että se on päälleliimattua ja muualta tuotu? Onhan sitä toivotettu maailman sivu. Minä aina ilahdun.

Vierailija kirjoitti:

Belgiassa sanotaan kyllä bonne journée tai bonne soirée, ihan sama kuin Suomessa kiitos. Suomessa on paljon asiallisempi ja etäisempi meininki aspa tilanteissa, Englannissa aspakin on darling ja babes aina silloin tällöin, aika hurjaa jos joku Suomessa lataisi kassatytölle et hei kiitos kulta.

Toki nuo darling, love ynnä muut kassantytöltä tai kassatytölle sanottuna eivät Englannissakaan ole todellisia tunteenilmauksia, tilanne on yhtä asiallinen kuin muuallakin.

Itse en osaa nähdä hyvien päivänjatkojen toivotuksessa mitään niin pahaa etteikö Suomessakin voisi niin sanoa jos siltä tuntuu. Tervehdykset, kiitokset ja anteeksipyynnöt tuskin sanojalle tai kohteelle tekevät mitään pahaa arkisessa kanssakäymisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin väkinäinen?

Oletko käynyt viime aikoina ruokakaupassa? Kun se elämäänsä kyllästynyt kassatyttö toivottaa vastentahtoisesti esimiehensä käskemänä täysin ilmeettömänä mekaanisen konemaisesti hyvää päivänjatkoa, niin siitä on hilpeys kaukana.

Minä olen kyllä törmännyt vain ystävällisiin ja hymyileviinkiin kassoihin, yhtä poikkeusta lukuunottamatta - kyseisen ihmisen en ole koskaan nähnyt hymyilevän kenellekään, missään, mutta silti hän on ihan ystävällinen kassalla työskennellessäänkin. Ai niin joo, yhdessä pikkusiwassa oli todellakin elämäänsä kyllästynyt työntekijä (siwassahan he tekevät kaiken mahdollisen siivouksesta tilauksiin) ja lopetin koko kaupassa käynnin, koska en vaan jaksanut sitä. Koskaan ei tämä ihminen toivottanut hyvää päivänjatkoa.

Juttelen kassalla yleensä muutaman sanan (yritän vältellä niitä kliseisiä vitsejä ja juttuja, en puhu henkilökohtaisuuksia, mutta saatan kehua vaikkapa jouluna työntekijän hauskoja poronsarvia) ja kiitän aina. Jos huomaan, että kassalla on harjoittelija, valitsen sen kassan, koska minulla yleensä on jotain erikoisuuksia, punalaputettuja tuotteita, pullokuitti tms. Jaksan sen pari minuuttia pidempään odotella, että se harjoittelija saa rauhassa tehdä kaiken, ja tarvittaessa korjaukset. Usein vielä erikseen mainitsen, että minulla on kyllä ihan hyvin aikaa odotella, kun tässä pakkaamisessakin menee aina niin kauan.

Eilen toivotin hyvää juhannusta, pääsiäisenä hyvää pääsiäistä ja viikonlopun edellä hyvää viikonloppua. Joskus kassa on ehtinyt jo kertoa olevansa koko viikonlopun töissä, niin toivotan hyvää työviikonloppua, tai jos onkin maininnut, että on viimeinen työvuoro ennen lomaa, niin toivotankin hyvää lomaa. Kukaan ei ole koskaan loukkaantunut ystävällisyydestä.

Hyvää päivänjatkoa kaikille! Ja leppoisaa juhannusta!

Ehkä junttikansan mielestä. Ei se ole ihme, että suomalaisia pidetään töykeinä, kun kaikki kohteliaisuudet ovat pahasta. Kansainvälisissä piireissä ne ovat itsestäänselvyys ja suomalainen suora ja käskyttävä aävy alkaa särähtämään korvaan.

Nuoret kassat tuossa meidän cittarissa sitä sanovat, vanhat ja happamat eivät ja se olisikin heidän sanomanaan jotenkin hassu kun ovat aina äkäisiä. Nuorille se alkaa jo istua kun käyttävät sitä niin paljon. Ehkä tavat voivat muuttua meilläkin ja niistä kekkoslovakian viimeisistä maatuskoista päästään eroon ( viittaan itäeurooppalaiseen huonoon palvelukulttuuriin)

Mitäs ne kaupassa aina sanoo? Myyjät siis. Se ainakin toimii