En selviä opinnoistani ollenkaan :(

Ja keväällä ainakin on tarjolla preppauskursseja, kun on taas haku yliopistoon käynnissä. Kannattaa harkita asiaa.



Mulla oli sama tilanne kuin sinulla, tosin yliopistossa. Olen valmistunut luonnontieteistä, ja tunnetusti matemaattisilla aineilla oli aika iso rooli niissä opinnoissa.. Lukiossa kävin lyhyen matikan, ja ne pakolliset kurssit kemiaa ja fysiikkaa. Meillä järjestettiin yliopistossa 1. ja 2. vuonna opintopiirejä, eli vanhemmat opiskelijat ja osin myös opettajat pitivät " tukiopetustunteja" , joissa laskettiin laskuharjoituksia yhdessä. Olisiko mahdollista, että joku muukin luokallasi on pulassa niiden laskujen kanssa? Meinaan, että tuollainen opintopiiri ei välttämättä olisi yhtään huono ajatus.. Ehdota rohkeasti opettajalle!

noita perusteita, käydä läpi lukion matikkaa, kemiaa jne. Mutta se voi tietysti olla vaikeaa, kun olet yksinhuoltaja ja aikaa opintoihin rajallinen määrä. Oisko sun opiskelukavereissa ketään sellaista, joka osaa asiat hyvin ja olisi valmis tekemään sinun kanssasi osan harjoitustehtävistä ja selittämään tarkemmin, mitä niissä oikein " tapahtuu" ? Ei tietenkään tuntikaupalla viikossa, mutta jonkin verran, että pääsisit käyntiin?



Oletko kertonut ongelmistasi opettajillesi? Eikö heillä ole mitään vihjeitä siitä, miten voisit hankkia lisäopetusta?



Tsemppiä - insinööritutkinto olisi kuitenkin jatkossa varmasti parempi työllistymisen ja palkkauksen kannalta kuin joku tusinahumanistitutkinto! Itseäni harmittaa, että tuli opiskeltua humanistinen tutkinto, kun " olin niin hyvä kielissä ja kiinnosti" . Kieliä ja taiteita olisi ihan hyvin voinut opiskella sivussa ja harrastukseksi. Nyt teen ihan kiinnostavaa työtä kulttuurin tuottamisen alalla, mutta palkka on todella surkea ja perheellisenä tuo palkka on kuitenkin aika tärkeä juttu...

Älä välitä, alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo! Itsekin olen AMK:ssa (eri yksikössä) ja kurssikavereista tosi moni itki ekana vuonna kun asiat oli niin vaikeita. Muistan yhden pojan, jolla oli tenttirästejä vaikka kuinka kun ei päässyt tenteistään läpi. Sen jälkeen alkoi helpottua, porukka pääsi opiskelussa vauhtiin.



Sinnillä vaan! Näytä niille, että kyllä sinä pystyt!

ei siellä ole aikaa lähteä kertailemaan lukion juttuja. Pääsykokeet ovat kyllä siinä asiassa epäonnistuneet että ei sisään pitäisi päästä jos ei perusjuttuja osaa. Meillä terveyspuolella oli vain psykologiset soveltuvuustestit ja sitten todistukset toki vaikutti myös. Meidän kemia lähti käyntiin juuri niiden viimeisten lukion kurssien kohdalta joita en tajunnut mutta ahkeralla tunnillakuuntelulla ja hyvän open avulla pääsin kunniakkaasti kemiastakin läpi (olen bioanalyytikko). Meidän luokalta lopetti loulutuksen aikana 10 opiskelijaa, ensimmäiset jo heti joulun jälkeen juuri tämän vuoksi että he eivät omilla tiedoillaan pärjänneet tunneilla, olivat kyllä soveltuvia alalle mutta koulutieto puuttui.

Ihan kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että alku on aina hankalin, kyllä se siitä lähtee. Kovaa työtä ja tsemppiä!

Vierailija:

Olen yhden lapsen yksinhuoltaja ja aloitin tänä syksynä insinööriopinnot AMK:ssa. Ala ei ole mikään " kutsumusammattini" , hain yliopistolle ensisijaisesti humanistiseen, mutta en päässyt... AMK:hon pääsin, vaikka en edes lukiossa lukenut pitkää matikkaa, kemiaa, fysiikkaa kun keskityin reaaliaineisiin ja äidinkieleen. Ilmeisesti tuonne sitten on todella helppo päästä.

Nooh... Ensimmäisen jakson aikana kuitenkin aloin jopa pitämään tuosta opiskelusta ja matemaattisista aineista enemmän kuin koskaan, mutta jostain syystä yksikään opettaja ei tunnu ottavan huomioon sitä, että minä en ole lukenut pitkää matikkaa, kemiaa ja fysiikkaa. Kukaan ei neuvo alkeita vaan ne pitäisi (?) osata. Koulun jälkeen saatan pohtia muutaman tunnin yhtä tehtävää (...ja kun lastakin pitäisi viihdyttää :() ja ne loput yhdeksän tehtävää jää tekemättä, kun en yksinkertaisesti osaa/ehti/ymmärrä. Tarjolla ei ole kertauskursseja eikä mitään. Enpä enää ihmettele, että miksi puolet opiskelijoista lopettaa kun sisään otetaan minunlaisiani opiskelijoita, joilla ei yksinkertaisesti rahkeet riitä.

Neljästä tentistä pääsin kahdesta läpi. Tuntuu, että joudun lopettamaan, koska en yksinkertaisesti vaan pääse kursseista läpi. Asiat menee vaan vaikeammiksi.. :( Masentaa. Tuntuu, että kaikki muut pääsevät AMK:n tenteistä läpi " tekemättä mitään" . Onkohan ketään, joka tuntisi samoin kuin minä..

Kertaa ensiksi matematiikkaa esim iltalukiossa. Se on täysin mahdollista, vaikka sinulla jo olisi yo-paperit. Mikäli lasten kanssa mahdotonta opiskella illalla, voit aikuislukioissa opiskella myös etänä. Toivottavasti et ole amk:ssa millään sähköpuolella vaan luet esim tuotantotaloutta tai jotain muuta vähän vähemmän matematiikkaa vaativaa.



Helsingistä löytyy iltalukio esim. Töölöstä Urheilukadulta, stadionia vastapäätä. Rohkeesti vaan aikuislukioon jutteleen.

Tuli heti parempi mieli ja aloin katselemaan mitä tuolla avoimessa yliopistossa olisi tarjolla. Lukion pitkää matikkaa tuskin kannattaa enää alkaa käymään, koska ne asiat kävimme tiivistetysti yhdessä 3op:n kurssissa, jonka pääsin läpi. Tosin hirveällä työllä, koska en ole esimerkisi ikinä lyhyessä matikassa kuullutkaan vektoreista... Enemmän minulla on ongelmia kemian ja fysiikan kurssien kanssa, koska niitä tosiaan olen lukenut ne yhdet pakolliset kurssit joskus viisi vuotta sitten.



Olen huomannut, että koulussani on myös muita, jotka eivät oikein ymmärrä kaikkea, mutta opettajat tuntuvat vaan puuskuttavan eteenpäin niiden hyvien mukana kun me " huonommat" tipumme entistä kauemmas... Pitää varmaan alkaa ottaa enemmän kontaktia niihin muihin ja opettajiin, vähän rohkeuttahan se vaan vaatii.



Jotenkin vaan olen alkanut siitä huolimatta pitämään tästä opiskelusta ja tiedän toki, että näiden perusopintojen jälkeen joskus alkaa vielä ne mukavammat itse alaan liittyvät aineet. (opiskelen bio- ja elintarviketekniikkaa) Masensi vaan älyttömästi kun mokasin nuo kaksi tenttiä neljästä... Että miten ikinä selviän seuraavasti jaksosta. Mutta kiitos teille, sain taas motivaatiota lisää :)

Kaveri aloitti aikoinaan silloisen tekun inssilinjalla (en muista alaa, mutta samat peruskurssit heillä oli) samaan aikaan kuin minä yliopiston fysiikalla. ihan samoja asioita tahkottiin matematiikasta, ja muistan, miten vaikeaa kaverilla oli, kun oli ammattikoulutaustalta tekuun mennyt, ei lukiota ollenkaan. Vauhtikin oli heillä melkoinen, joten työtä piti tehdä joka ikinen ilta.



Sisulla ja kovalla työllä hänkin eteni. Myöhemmin opiskelu muuttuu soveltavammaksi ja perusmatikkaa ei tarvitse niin paljon. Tosin onhan se laskeminen insinöörin perustyökalu, joten pohjat on oltava hyvät varsinaisia ammattiaineita varten joka tapauksessa.



Eli niinkuin muut ovat sanoneet, preppausta tarvitset. Kirjoista voi opiskella, ensimmäiseksi tietysti kannatta käydä läpi lukion pitkän matikan kirjat. Niitä on hyvä pitää hakuteoksina, joista uudet asiat voi kerrata perustasolla sitä mukaa kun niitä tulee kurssilla vastaan. Kannattaa myös hankkia joku perus(sovelletun)matematiikan teos, itse pidän mm. Mary L. Boasin kirjasta Mathematical Methods in Physical Sciences. Se on aika hyvin selitetty.

Haluaisin kyllä vielä lisätä tohon yhteen vastaukseen, että se pääsykoe ei vastannut yhtään tuota tasoa mitä tuolla koulussa nyt opiskellaan. Se oli melkein kuin yläasteen matikankoe :o Taisin päästä sisään lähinnä hyvillä aloituspisteillä.

Moni tuttuni on lukenut iltalukiossa pitkän matematiikan juuri insinööriopintoja varten, kun taustalla oli lukiosta vain lyhyt. Ja hyvin on mennyt, vaikka se vähän töitä vaatiikin. Kaikkein tärkeintä on kiinnostus ja motivaatio, jota sinulla kuitenkin näyttää olevan.

Ja niinkuin joku sanoi, sinnikkyytesi palkitaan kyllä kun pääset työelämään. Insinööreille on töitä ja palkatkin ihan ok.

jos saisit itselles vapaa-aikaa edes vaik pari tuntia viikossa ja joku vanhempi opiskelija tulis sua opettaan matikassa...? joskus on koulun ilmotustaululla tällasia tarjouksia. tietty ne odottaa hiukan palkkaa siitä, mutta se jeesis varmasti paljon. itse alotin inssiopinnot kans nyt syksyllä amk:ssa, aikuispuolella. aina olen ollut huono matikassa, mutta nyt se vaan skulaa. ennen pyrkimistä yks tuttu vähän kertailu mun kaa matikkaa ja keväällä kävin (mutsin maksamilla) preppauskursseilla. kaikki toi jeesi paljon.

se inssimatikka EI ole mitään vaikeeta, kun joku tos väitti että olisi. kun vaan sisäistää nippelitiedon niin se homma etenee sääntöjen mukaan. ei tarvi olla einstein

Sivusta voin näin sanoa, että jos ei ole matemaattisesti lahjakas, niin ainakin tuo mieheni linja teettäisi tosi paljon töitä. Amk:ssa aloittaa myös ammattikoulupohjaisten linja, joilla on alussa enemmän kursseja, jossa tavallaan saavuttavat saman tason kuin yo-pohjaiset. Eli voisit tietty yrittää opiskella heidän joukossaan alkuun. Itse olen luokiossa saanut pitkästä matikasta arvosanoja 8-10 ja silti joutuisin panostamaan kouluun. Mieheni on sellainen 7-9 oppilas matemaattisissa aineissa, omaa älyttömän hyvän päättelykyvyn ja erittäin kiinnostunut alasta ja muutenkin ymmärtänyt tekniikasta jotain jo valmiiksi. Hän käy luennoilla ja selviää tenteistä yleensä hyvin arvosanoin parin illan lukemisella. Joten sinuna vielä miettisen alavalintaa, jos ei ole edes unelma-ammatti ja aika kortilla.

ammattikoulupohjaisille vaan opiskelemme kaikki samassa ryhmässä. Meitä on iso ryhmä, joten siksi varmasti opettajillakin on vaikeuksia ottaa jokaista huomioon.



Kiitos kuitenkin vielä jokaiselle vastaajalle :) (toistoksi meni) Sain taas hirvittävän määrän sisua lisää ja tiedän, että kyllä mä pystyn kun mä vaan yritän enemmän. Mä nimittäin kyllä pidän matikasta ja siitä uskonkin selviäväni, mutta kemia on se pahin. Saattaa johtua opettajastakin. Mutta kyllä sitä puskee aina minkä tahansa kiven läpi kun ajattelee, miksi sen tekee ja mitä sitten saavuttaa. :)



-AP

että insinööreillä on kuitenkin tosi laajat mahdollisuudet eri tyyppisiin työpaikkoihin. Ei ole pakko valmistuttaan hakeutua kaikista teknisimpiin duuneihin, jos ne eivät kiinnosta.



Nyt et luovuta AP - pusket vaan, kyllä sä saat ne opinnot kasaan!

Joku jo mainitsikin tuosta AMK:n pääsykokeesta. Kyllähän sinne voi tosiaan sisään päästä heikompitasoinenkin mutta ongelmat tulevat sitten myöhemmin. Alku (ensimmäiset 2 vuotta) on hankalin. Omalta opiskeluaijaltani muistan muutaman tyypin, jotka " roikkuivat mukana" ensimmäisen vuoden lopulle ja toisen vuoden alkuun, kunnes läpäisemättömiä kursseja alkoi tulla liikaa, eivät enää pysyneet muiden mukana ja keskeyttivät opinnot. Yksi tyyppi keskeytti neljännen vuoden alussa.



On todellakin eri asia päästä kouluun sisälle ja valmistua sieltä. Itse olen joskus sanonut AMK:n kritisoijille, että sitten kun olet valmistunut kyseisestä oppilaitoksesta vähintään kohtuullisin arvosanoin, voit tulla puhumaan uudestaan. Minä en ainakaan noteeraa lainkaan kommentteja tyypeiltä, jotka eivät kyseistä koulutusta ole suorittaneet.

En ajatellut todellakaan jättää enempää kursseja " roikkumaan" , että jos niitä on tuhoton määrä vuoden lopussa niin sitten on pakkokin jo luovuttaa. Mutta uskon kyllä, että kun yritän tarpeeksi, niin selvitän ensi jakson kurssit. Ehkä minulla aluksi oli sellainen luulo, että " insinööriksi nyt pääsee kuka vaan näkemättä vaivaa" , koska sellaista ajatusta viljellään pitkin ja poikin. Liian myöhään tajusin, että joka ikinen tutkinto vaatii VAIVAA ja TYÖTÄ. Pakko aloittaa heti alussa se läksyjen teko jne. Ja nyt oon aloittanut ;)



-AP

Haluaisin vielä puuttua muutamaan kommenttiin. Matikan hyvä osaaminen on kaiken pohja. Fysiikkaa kun mennään eteenpäin, niin matikan hyvä osaaminen on siinä perustyökalu. Joku väitti että kun alkuun pääsee niin kyllä ne kurssit sit alkaa sujumaan. Se mikä on fakta, niin yleensä kurssit vaan vaikenee. Hyvä pohja on tietenkin välttämätön, mutta ei se siitä itsestään lähde sujumaan. Sinuna ap tekisin niin että yrität tämän ekan vuoden puuskuttaa ja sitten katsot miten on mennyt. Jos kursseja paljon rästissä tai just rimaa hipoen mennyt läpi, niin sitten ei ehkä kannata tuhlata aikaa. Mutta tsemppiä ja hyvää jatkoa sinulle.