Miten motivoida 30v+ ylijäämämiestä käymään matalapalkkaisissa töissä, eli "pyörittämässä yhteiskunnan rattaita"?

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, masennus on sairaus ja se pitää ekana hoitaa pois.

Toiseksi, motivaatio löytyy ihmisestä itsestään -tai sitten ei löydy. Ei toisen puolesta voi elämää elää. Toki nyt muutaman vinkin heittäisin tyyliin: vaihda toiseen matalapalkka-alan työhön, jos tämänhetkinen ei nappaa. Jos kaikki työ on ihan p*seestä ja pitäis saada vaan statusta, niin sori, en osaa auttaa. Pitää itse löytää se ala, mikä kiinnostaa. Itsekin olen vaihtanut ammattia ja urasuunnitelmaa moneen kertaan enkä vieläkään ole unelma-ammatissani, mutta paremmassa kuin muutama vuosi sitten. Usein ihmiset ihan oikeasti tykkäävät työstään eivätkä näe sitä pakollisena pahana. Pyri siis saamaan mukavampi työ, ihan itsesi vuoksi, unohda hetkeksi naiset ja naisten (oletetut) mieltymykset.

Entä tuo harrastuspuoli? Tykkäätkö urheilla? No ei muuta ku unelmien kroppaa hankkimaan. Tai ees sinnepäin. Äläkä heti ajattele tässäkään naisia, vaan hanki kroppa/kunto ITSELLESI. Onko edes harrastuksia? Kiinnostuksenkohteita? Jos ei ole, niin ala hyvä ihminen hankkia, tylsä elämä on jos ei ole mitään, mistä on kiinnostunut.

Naisista sen verran, että usein ikisinkkumiehillä on jääneet sosiaaliset taidot hankkimatta. Ne hankitaan jo nuorena ja niissä se puute on enemmän kuin statuksessa, lompakossa tai kropassa. Ei ymmärretä yhtään, miten naisten kanssa jutellaan, mihin naiset kiinnittää huomionsa ja mikä on turn-out. Kehitä itsesi sille tasolle sosiaalisesti ja muutenkin, miltä osin jäi aiemmin kesken. Me ihmiset emme valitettavasti ole kaikki samalla viivalla, hyväksy se. Mutta hanki parempi mieliala, työ ja harrastukset. Naista en voi luvata, mutta noilla saat mukavamman loppuelämän.

(Ulkomaalaiset naiset, no miksei, mutta usein lompsa kiinnostaa, valitettavasti...)

Muuten totta, mutta turn out on erimerkityksellinen kuin turn off, jota nyt haettiin (osaamatta) englanniksi.

"Hoitakaa te uskolliset hyvin sorvia. Jo näkyy hiirenkorvia. Käyn ahon laitaa Minä ilman paitaa. Ei estä kukaan kun matkaa teen."

Miksi aikuista miestä pitäisi jonkun muun motivoida? Ellei kykene ottamaan vastuuta itsestään, holhoukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, masennus on sairaus ja se pitää ekana hoitaa pois.

Toiseksi, motivaatio löytyy ihmisestä itsestään -tai sitten ei löydy. Ei toisen puolesta voi elämää elää. Toki nyt muutaman vinkin heittäisin tyyliin: vaihda toiseen matalapalkka-alan työhön, jos tämänhetkinen ei nappaa. Jos kaikki työ on ihan p*seestä ja pitäis saada vaan statusta, niin sori, en osaa auttaa. Pitää itse löytää se ala, mikä kiinnostaa. Itsekin olen vaihtanut ammattia ja urasuunnitelmaa moneen kertaan enkä vieläkään ole unelma-ammatissani, mutta paremmassa kuin muutama vuosi sitten. Usein ihmiset ihan oikeasti tykkäävät työstään eivätkä näe sitä pakollisena pahana. Pyri siis saamaan mukavampi työ, ihan itsesi vuoksi, unohda hetkeksi naiset ja naisten (oletetut) mieltymykset.

Entä tuo harrastuspuoli? Tykkäätkö urheilla? No ei muuta ku unelmien kroppaa hankkimaan. Tai ees sinnepäin. Äläkä heti ajattele tässäkään naisia, vaan hanki kroppa/kunto ITSELLESI. Onko edes harrastuksia? Kiinnostuksenkohteita? Jos ei ole, niin ala hyvä ihminen hankkia, tylsä elämä on jos ei ole mitään, mistä on kiinnostunut.

Naisista sen verran, että usein ikisinkkumiehillä on jääneet sosiaaliset taidot hankkimatta. Ne hankitaan jo nuorena ja niissä se puute on enemmän kuin statuksessa, lompakossa tai kropassa. Ei ymmärretä yhtään, miten naisten kanssa jutellaan, mihin naiset kiinnittää huomionsa ja mikä on turn-out. Kehitä itsesi sille tasolle sosiaalisesti ja muutenkin, miltä osin jäi aiemmin kesken. Me ihmiset emme valitettavasti ole kaikki samalla viivalla, hyväksy se. Mutta hanki parempi mieliala, työ ja harrastukset. Naista en voi luvata, mutta noilla saat mukavamman loppuelämän.

(Ulkomaalaiset naiset, no miksei, mutta usein lompsa kiinnostaa, valitettavasti...)

Muuten totta, mutta turn out on erimerkityksellinen kuin turn off, jota nyt haettiin (osaamatta) englanniksi.

Heh, sori. Kukaan ei ole täydellinen, mutta hyvä, että pointtini selvisi :)

Lisäksi kysyisin, että mitä siellä kotona on niin mielenkiintoista, että aika kuluu siellä paremmin kuin missä tahansa työssä? Jos haluat vaan möllöttää siellä kotona, niin emme ole samalla aaltopituudella ollenkaan.  Työssä käytät kuitenkin lihaksiasi, aivojasi tai sosiaalisia taitojasi tai kaikkia näistä. Saat ehkä jopa ideoita, mitä haluaisit tehdä, jos et sitä nykyistä työtäsi. Oletko hyvä jossakin? Kotona makaamalla se ei selviä. 

Pelkästään se, että et ole tällä hetkellä elämässäsi onnellinen pitäisi olla tarpeeksi motivaatioita alkaa toimimaan ja muuttamaan elämääsi paremmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä että mikä oli se yhteys parisuhteen saamisen ja palkkatyössä käymisen välillä? Käyvätkö ihmiset siis keskimäärin töissä vain ylläpitääkseen parisuhdettaan?

Vain ja vain. On kovin teinimäistä argumentoida ehdottomuuksilla. Jos nyt keskustellaan aikuisten tasoisesti, niin kyllä parisuhde on yksi syy käydä töissä.

Naiselle pyyteetön taka ajatukseton rakkaus on mahdotonta. Aki Kaurismäki on tehnyt kokonaisen trigologian elokuvia joiden teema on naisen luontainen hu*ra luonne.

Tällaisella mentaliteetitilla varustetut miehet ovat tosiaan niitä, jotka (hyvästä syystä) jäävät ilman kumppania.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä että mikä oli se yhteys parisuhteen saamisen ja palkkatyössä käymisen välillä? Käyvätkö ihmiset siis keskimäärin töissä vain ylläpitääkseen parisuhdettaan?

Vain ja vain. On kovin teinimäistä argumentoida ehdottomuuksilla. Jos nyt keskustellaan aikuisten tasoisesti, niin kyllä parisuhde on yksi syy käydä töissä.

Naiselle pyyteetön taka ajatukseton rakkaus on mahdotonta. Aki Kaurismäki on tehnyt kokonaisen trigologian elokuvia joiden teema on naisen luontainen hu*ra luonne.

Naurettavaa tollon, joka osaa edes 3-osainen kirjoittaa oikein, huoritella ketään. Tapita vaan tatti kädessä.

1) Voit tavata työssäsi Naisen.

2) Voit sanoa terassilla vapaa-ajalla tapaamallesi kiinnostavalle Naiselle, ettet ole työtön.

= Happy Ending!

Onko se nyt liikaa pyydetty, että mies elättäisi edes itsensä? Minua ei tarvitse enkä halua edes olla elätettävä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä että mikä oli se yhteys parisuhteen saamisen ja palkkatyössä käymisen välillä? Käyvätkö ihmiset siis keskimäärin töissä vain ylläpitääkseen parisuhdettaan?

Eiköhän yhteys ole se että naiset eivät kelpuuta kumppanikseen matalapalkkatyössä olevaa miestä.

Matalapalkkatöitä tekevä mies, joka on positiivinen ihminen ja onnellinen työssään saa kyllä naisen rinnalleen. Semmoinen taas, joka on työtäänvihaava, katkera matalapalkkatyöläinen, mutta ei kuitenkaan viitsi hakea parempaa työtä ja ainoastaan valittaa työn kurjuutta ei niin helposti saakkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä että mikä oli se yhteys parisuhteen saamisen ja palkkatyössä käymisen välillä? Käyvätkö ihmiset siis keskimäärin töissä vain ylläpitääkseen parisuhdettaan?

Vain ja vain. On kovin teinimäistä argumentoida ehdottomuuksilla. Jos nyt keskustellaan aikuisten tasoisesti, niin kyllä parisuhde on yksi syy käydä töissä.

Naiselle pyyteetön taka ajatukseton rakkaus on mahdotonta. Aki Kaurismäki on tehnyt kokonaisen trigologian elokuvia joiden teema on naisen luontainen hu*ra luonne.

Ei ole pyyteetöntä rakkautta muuten kuin vanhemman rakkaus lapseensa. Se tarkoittaa, että rakastaa vaikka toinen kohtelisi miten ikävästi, hylkäisi, tai tekisi ikäviä asioita maailmassa. Ei aikuisten välillä kuulukaan olla sellaista rakkautta, se olisi jo oire jostain päänsisäisistä ongelmista.

Itse ottaisin mielummin rennon "työukon" kuin kireän toimihenkilön. Siis toki henkilökemiat ratkaisevat, tuleeko rakastumista, mutta mielikuvana semmoinen mies, joka käy työssä, mutta jonka ei tarvitse stressata tulospalkkioista tai mistä lie ylempien toimihenkilöiden ongelmista, olisi ihana. Eli kääntäkää miehet tämä duunarius eduksenne. Tehkää työnne hyvin, mutta keskittykää vapaa-ajalla naiseenne eikä työläppärin tuijottamiseen, kuten nämä johtajapäälliköt tuntuvat tekevän.

Nykyajan naiset käyvät itsekin työssä eivätkä oleta miehen elättävän muita kuin itsensä, joten heittäkää jorpakkoon nuo h**ra-jutut. Onhan niitä toki thaikkuja (tai lähiömuijia) yms, jotka haluaa miehestä vain rahaa, mutta kunnon suomityttöä ei miehen palkka kiinnosta, kunhan nyt ei tarvitse sitä miestä alkaa elättää. 

Mikä ammatti mahtaa olla niin pienipalkkainen ettei sen tuloilla sinkku pääse elämässään eteenpäin? Asuminen ja muut elinkustannukset sen verran alas että saa jäämään säästöön. Voi myös tehdä paljon ylitöitä ja siten parantaa tulotasoaan. Säästöt voi sijoittaa osakkeisiin pikkuhiljaa ja siten pienetkin tulot kasvattavat varallisuutta, joka tuottaa lisää tuloja. Pienillä palkkatuloilla vaurastuminen on mahdollista, tuilla elämällä ei ole. Monet pienituloiset tekevät tuota, onnellisesti parisuhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrotko vielä että mikä oli se yhteys parisuhteen saamisen ja palkkatyössä käymisen välillä? Käyvätkö ihmiset siis keskimäärin töissä vain ylläpitääkseen parisuhdettaan?

Vain ja vain. On kovin teinimäistä argumentoida ehdottomuuksilla. Jos nyt keskustellaan aikuisten tasoisesti, niin kyllä parisuhde on yksi syy käydä töissä.

Naiselle pyyteetön taka ajatukseton rakkaus on mahdotonta. Aki Kaurismäki on tehnyt kokonaisen trigologian elokuvia joiden teema on naisen luontainen hu*ra luonne.

Ei ole pyyteetöntä rakkautta muuten kuin vanhemman rakkaus lapseensa. Se tarkoittaa, että rakastaa vaikka toinen kohtelisi miten ikävästi, hylkäisi, tai tekisi ikäviä asioita maailmassa. Ei aikuisten välillä kuulukaan olla sellaista rakkautta, se olisi jo oire jostain päänsisäisistä ongelmista.

Naiselle pyyteetön rakkaus aikuisten välillä on käsittämätön asia. Miehen on aina jollakin tavalla kohotettava naisen sosiaalista tai sosiekonomista asemaa.

Hänet pitäisi saada ymmärtämään oma arvonsa erillisenä ihmisyksilönä, joka on hyvä sellaisena kuin on ja jolla on valta päättää omasta elämästään. 

Vierailija kirjoitti:

Tiikeri 66 kirjoitti:

Mitä täällä valitetaan parisuhteen saamisen vaikeudesta, ei todellakaan ole vaikeaa saada naista, tai voi olla jos on itsesäälissä kieriskelevä ressukka jonka itsetunto nollissa. Ei kukaan nainen sellaista katso, ellei ole susiruma läheisriippuvainen wt.

Paljastit naisten huo*a luonteen. Miehen on aina nostettava naisen sosioekonomista tasoa.

Etkö osaa lukea? Kyse oli itsesäälisestä ressukasta, jolla ei ole itsetuntoa. Ei sosioekonomisesta asemasta. Mieti nyt itsekin, jaksaisitko kuunnella ja katsella itsetunto-ongelmaista miestä?  Täytyy muistaa myös se, ettei Suomessa ole kotirouvakulttuuria, jossa miehen tulee elättää naisensa. Onneksi, nainen joutuisi helposti siinä alisteiseen asemaan. Emme me nykynaiset sellaista halua.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ammatti mahtaa olla niin pienipalkkainen ettei sen tuloilla sinkku pääse elämässään eteenpäin? Asuminen ja muut elinkustannukset sen verran alas että saa jäämään säästöön. Voi myös tehdä paljon ylitöitä ja siten parantaa tulotasoaan. Säästöt voi sijoittaa osakkeisiin pikkuhiljaa ja siten pienetkin tulot kasvattavat varallisuutta, joka tuottaa lisää tuloja. Pienillä palkkatuloilla vaurastuminen on mahdollista, tuilla elämällä ei ole. Monet pienituloiset tekevät tuota, onnellisesti parisuhteissa.

Vaikka ne muutaman tonnin säästöt tuplaantuisivat ei niillä mitään merkitystä ole. Voi toki tehdä ylitöitä. Useinmiten niistä ei vain nykyään makseta prosenttikorotuksia vaan korvataan työaikapankista tunti tunnista vapaana. Saat tehdä ylitöitä ja mitä enemmän teet sitä enemmän palkkasi käytännössä laskee. Teet jotain 12t päiviä viikon ja kun olet saanut ne vapaana et saa rahaa sen enempää kuin olisit tehnyt koko ajan 8t päiviä.

Minä olen omaa tyhmyyttäni menettänyt niin monta mahdollisuutta, kokemusta ja virstapylvästä elämässä, että kyllähän se sattuu, kun katsoo elämää taaksepäin ja tiedostaa mitä sinne jäi. Ja kyllä, osa näistä asioista liittyy ihmissuhteisiin, parisuhteisiin ja esimerkiksi perhehaaveisiin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä tilanne olisi kenenkään muun syy kuin itseni. Ei se tarkoita, että motivaation löytäminen tässä tilanteessa olisi jotenkin helppoa tai että kykenisin hymyilemään tilanteelleni. 

Itse se pitää sisäisesti pohtia onko tämä elämä sellaista, jota haluan elää. Ja jos koen, että olen menettänyt liikaa ja että en näe tulevaisuudessakaan mitään parempaa tai elämisen arvoista niin sitten siitä on helppo vetää johtopäätökset. 

Ihan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin motivoidaan käymään töissä. Varallisuuden kerryttäminen lienee yleisin, intohimo omaan alaan, joillekin riittää jopa mukava työilmapiiri. Jos omat työmahdollisuudet ovat pelkkiä huonoilla ehdoilla huonoissa työoloissa huonolla palkalla olevia, eikä ole mahdollisuutta muuttaa omaa tilannetta, niin voi minusta hyvällä omatunnolla jäädä työttömäksi.

Jos on oikeasti masentunut niin sairauslomalle ja hoitoon. Mutta pelkän sinkkuuden takia hanskojen tiskiin lyöminen on mielestäni pelkkää pskaprseilyä. Ihan normaalista elämäntilanteesta on kyse jonka kaikki kokee, hyvin moni pitkiäkin aikoja tai koko elämän läpi. Mutta kun siinä elämässä tosiaan on niin paljon kaikkea muutakin.

Noin nuori ja vastuista vapaa. Unelma-ammattia opiskelemaan. Voi olla nelikymppisenä, vaikka lääkäri jos sellainen kiinnostaa.