Miksi lasta pitäisi koko ajan kehittää ja kouluttaa?

Esikouluopetus on omiaan edistämään lapsen kouluvalmiutta. Yhteiskunta tarjoaa kaikille 6-vuotiaille mahdollisuuden esiopetukseen. Tällä on merkitystä, koska koulunkäynnin aloittaminen muuttaa suuresti lapsen elämää.



Kouluvalmius merkitsee sitä, että lapsi on sekä ruumiillisessa että henkises­sä kehityksessään saavuttanut asteen, joka on edellytyksenä kouluelämään sopeutumiselle. Yksilöllisiä eroja tietenkin esiintyy. Kuten jokainen äiti ja isä on voi­nut todeta, muuttuu lapsi rakenteeltaankin kouluikään tullessaan: raajat kasvavat ja pikkulapselle tyypillinen pyöreys häviää. Lapsi oppii täs­sä iässä myös paremmin hallitsemaan käsien ja silmien liikkeet. Tämä on pohjana sille, että lapsi voi aloittaa lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelun. Esikoulu on antanut jo valmiuksia tähän. Ja jotkut ovat oppi­neet saamaan selville helppoja sanoja, jopa lukemaankin. Lukea ei tarvitse osata koulun­käynnin alkaessa. Koulukyp­syys edellyttää myös kykyä sopeutua ryhmään ja noudattaa opettajan antamia sääntöjä ja ohjeita.

En neuvottele idioottien kanssa.

Moni lapsi kun tykkää piirtämisestä. Sun lapsi tykkää muunlaisesta puuhastelusta, ei varmaan istu päivät pitkät toimettomana kuitenkaan? Uusia asioita on hyvä aina kokeilla. Jos ei piirtäminen nappaa niin ehkä sitten joku muu!

Jos lapsi ei hallitse kynän käyttöä koulussa, miksi lapsi tulee tuntemaan itsensä? Idiootiksi, alempi arvoiseksi ja hitaaksi.

Vai provosoitko vaan tahallasi.



Ei kai se nyt mitään lapsen kilpavarustelua ole, että opettaa normaalit ikäluokan mukaiset taidot. Kas kun lapset vertaavat omaa osaamistaan muihin ja hyvin helposti pahoittavat mielensä jos eivät osaa suunnilleen samaa kuin muut. Siinä olen tasan samaa mieltä, ettei joku lukutaito saa olla eikä saa tulla odotukseksi ennen koulun aloitusta.



Kyllä meillä jaettiin oikein paperilla tiedoksi mitkä asiat ja taidot _helpottavat_ lapsen koulun aloitusta, näitä olivat mm. "kuvan värittäminen siten, ettei mene rajan yli", oman nimen kirjoittaminen, kirjainten ja numeroiden tunnistaminen, haarukalla ja veitsellä syöminen, kengän nauhojen solmiminen. Näitä kannustettiin harjoittelemaan kesällä jos jossain oli petrattavaa. Eskari kuitenkin mielestäni valmisti lapsia näillä taidoilla ihan hienosti.



Nyt kun koulua on takana viikko, on tehtävinä mm. tällaisia: "väritä kuvasta numerot", piirrä mallin mukaan, tee kirjainta A mallien mukaan rivin loppuun jne. Piirrä ympyrän sisään xx kpl palloja.



Kyllä musta olisi hankala tilanne jos ei eskarissa olisi opeteltu edes nimeä kirjoittamaan.

Jos lapsi ei hallitse kynän käyttöä koulussa, miksi lapsi tulee tuntemaan itsensä? Idiootiksi, alempi arvoiseksi ja hitaaksi.

Opetellaanko kavereiden kanssa olemista vain kynä kädessä???

On meidän lapsella ystäviä, joiden kanssa se on paljon tekemisissä, jos siihen viittaat. Mutta en tiennyt, että ryhmäytymisen edellytys on piirustustaito.

Olen lukuihminen, en tykkää piirtää enkä tehdä käsitöitä, askarrella tms. Piirrän vieläkin ihmisen niinkuin ala-astelainen. Silti olen akateemisesti koulutettu. 4-vuotias poikamme on myös "surkea piirtäjä". Ihminen on pelkkä soikio + viivat jaloiksi ja käsiksi. Eikä huolestuta tippaakaan.



Kyllä minäkin olen huomaavinani tällaista lasten ylikouluttamisen kilpavarustelua. Ystäväni opettaa kolmevuotiaalle tytölleen kirjaimia tosissaan. Sanotaan kyllä, että ei meillä vaan, meillä saa kasvaa vapaasti, mutta silti vähän salaa yritetään ujuttaa lapsille tietoja ja taitoja, jotta se ei vaan häviäisi kilpailussa.



Ymmärrän ap ärtymyksesi. Tietysti on hyvä tukea kehitystä mutta kenen ehdoilla.

enkä sitä, että jos 4v ei halua piirtää, että hän olisi jotenkin koulussa jäljessä, siihen on herranen aika kolmevuotta aikaa!!!



ap

tietenkään tunne lastasi enkä tiedä, miksi neuvolassa neuvottiin tuollaista. Mutta vankasti epäilen, ettei piirtämisestä puhuttu siksi, että lapsesi oppisi piirtämään - vaan siksi, että lapsesi hienomotoriset taidot tarvitsevat harjoitusta.



Eli piirtäminen tukee ylipäänsä lapsen motorisia taitoja. TOKI niitä voi kehittää monella muullakin tavalla, mutta piirtäminen on oiva käden ja silmän yhteispelin harjaannuttaja.



Opitaan siinä samalla tietysti maailman hahmottamista ja mielikuvituksen ilmaisemista ym. hyvää asiaa...



SINÄNSÄ olen samaa mieltä siitä, että lapsen pitäisi saada harjoitella asioita omaan tahtiinsa ja niin, että hauskuus säilyy hommassa. Suomalainen koulujärjestelmä päihittää oppimisvertailuissa muut, vaikka täällä lapsi saa "olla lapsi" ja leikkiä tosi vanhaksi verrattuna moneen muuhun maahan, jossa lapsi saatetaan istuttaa koulun penkille pänttäämään jo nelivuotiaana.

Miksi kouluvalmiuskin täytyy nykyään todistaa teoin, eikä pelkästään arvioida henkisen kasvun mittareiden mukaan niin kuin ennen?

ap

Miksi kouluvalmiuskin täytyy nykyään todistaa teoin, eikä pelkästään arvioida henkisen kasvun mittareiden mukaan niin kuin ennen?

ap

Lapsesi hienomotoriikka kaipaisi harjoitusta ja siihenhän kaikki kynäjutut ovat omiaan. Miksi hän ei saisi oppia sitä? Omaa laiskuuttasi et viitsi auttaa lasta oppimaan.

Voin kuvitella ap:n haastattelun hänen lapsensa kouluvalmiuksista.

Ei tarvitse oppia piirtämään. En mäkään osaa ja olen jo 42v. Sen sijaan on erittäin ikävää, jos kynä ei osu koulussa viivalle ja kirjoittaa kuin 3-vuotias.

Lapsesi hienomotoriikka kaipaisi harjoitusta ja siihenhän kaikki kynäjutut ovat omiaan. Miksi hän ei saisi oppia sitä? Omaa laiskuuttasi et viitsi auttaa lasta oppimaan.

tietoinen kieltäytyminen voidaan toki luonnehtia laiskuudeksi, mutta kyse on arvomaailmasta

MInkälainen arvomaailma on ihmisellä, joka haluaa tehdä karhunpalveluksia lapsilleen?

Meillä tänä kesänä 4v kirjoittaa ja lukee.. lapsia tosiaan on erilaisia ja eri asiat kiinnostaa.

Jokainen omaan tahtiin.

Mutta olen kyllä tarjonnut sitä kynää jo yksi vuotiaalle käteen ja lukenut kirjaa jo silloin kun on ollut parin kk ikäinen.:)

Ei kai siitä mitää haittaakaan ole?Eihän?

Aattelin kun kirjoitit ettei lapsesi halua etes pitää kynää kädessä. En pakottaisi mutta voisihan sitä joskus vähän harjoitella sitä kynän pitämistä ja piirtämistä. Ei kai siitä mittää haittaa ole-

Meillä tänä kesänä 4v kirjoittaa ja lukee.. lapsia tosiaan on erilaisia ja eri asiat kiinnostaa.

Jokainen omaan tahtiin.

Mutta olen kyllä tarjonnut sitä kynää jo yksi vuotiaalle käteen ja lukenut kirjaa jo silloin kun on ollut parin kk ikäinen.:)

Ei kai siitä mitää haittaakaan ole?Eihän?

Aattelin kun kirjoitit ettei lapsesi halua etes pitää kynää kädessä. En pakottaisi mutta voisihan sitä joskus vähän harjoitella sitä kynän pitämistä ja piirtämistä. Ei kai siitä mittää haittaa ole-



Meillä tänä kesänä 4v kirjoittaa ja lukee.. lapsia tosiaan on erilaisia ja eri asiat kiinnostaa.

Jokainen omaan tahtiin.

Mutta olen kyllä tarjonnut sitä kynää jo yksi vuotiaalle käteen ja lukenut kirjaa jo silloin kun on ollut parin kk ikäinen.:)

Ei kai siitä mitää haittaakaan ole?Eihän?

valmennuksessa syntymästä saakka.



ap

En ymmärrä, mitä kielteistä on luovuudessa ja käden taidoissa?

Käden ja silmän yhteispeliä lapsesi tarvitsee melkein kaikessa. Sitä VOI harjoitella vaikkapa askartelemalla, veistelemällä, rakentamalla legoilla tmstms. Kunhan nyt edes jotain tekee.

Mutta itse ikäni kuvataiteita intohimoisesti harrastaneena en käsitä periaatteellista vastustusta. Se on ikäänkuin ison osan maailmasta sulkemista tahallaan ja jääräpäisesti sivuun, "koska en vaan halua".

Jätä sivuun nyt sen pakkomielteinen ajattelu, että lastasi pakotettaisiin ja arvioitaisiin. Vaikka lapsi ei ikinä menisi kouluun tai joutuisi numeroin mitatuksi, hän itse, yksilönä, nauttii elämästä enemmän, jos hän on käsistään kätevä. Ja usko tai älä, visuaalisuus ja kuvataiteet avaavat nekin hänelle mielenkiintoisia maailmoja.

Ja ps: kuvataiteet lja käden taidot aktivoivat nykytiedon mukaan monia muitakin aivojen osa-alueita, kehittävät mm. matemaattisia taitoja.

En halua, koska lapsi ei halua.

tietoinen kieltäytyminen voidaan toki luonnehtia laiskuudeksi, mutta kyse on arvomaailmasta