Oliko lapsuuden perheessäsi siistiä vai sotkuista?
Mietin tuossa kun omaa kotia siivoilin, että miten sitä itse on itse elänyt lapsuutensa sotkun keskellä.
Lapsuuteni elin pienellä ikäerolla syntyneen sisaren ja äidin kanssa ja muistan, ettei äiti koskaan kuuri siivonnut ja kun siivosi, otettiin esille haiseva rätti, jota käytettiin sujuvasti niin keittiön kun vessankin pyyhkimiseen. Ikunoita ei pesty ikinä (eikä edellä mainittua rättiä). Pölyä ja likaa oli joka paikassa. Puhtaat pyykit kasoissa ja kissa nukkui niissä. Voitte varmaan kuvitella sitä karvan määrää.
Joskus äiti intoutui ajattelemaan siisteysasioita ja tilasi jostain ylihintaisia "superputsareita". Helpoiten ne roiskeet olisi tietysti saanut pyyhittyä heti tuoreeltaan, mutta sellaista ei harrastettu. Jos kissa oksensi lattialle, äiti pyyhkäisi kokkareet pois, mutta jäljelle jäi yrjön muu lima.
Muistan jo lapsena inhonneeni sitä sotkua, enkä viihtynyt kuin omassa huoneessani.
Kirsikaksi kakun päälle; äiti syyllisti aina sotkusta minua ja sisartani tai kissaa. Mutta vaikka äiti on asunut yksin yli 10 vuotta, on hänen kotinsa yhä yhtä likainen kuin silloin kun vielä asuimme siellä.
Millaista muilla on ollut? Millainen siisteyskäsitys sinulle muodostui ja vaikuttiko siihen vanhempien siivoushakukkuus?
Kommentit (57)
No autoin äitiä siivoomisessa pienenä tyttönä ja isompanakin kun pikkuveljeni ja isäni eivät siivonneet.
Siisti koti oli ja siisti on nyt omanikin.
Siistiä, mutta nykymittapuulla varmaan sekaista.
Aloittajan äiti on ollut varmaan väsynyt tai masentunut.
Siistiä. Miehen vanhempien koti on edelleen sekainen ja likainen.
Jälkikäteen miettien olisi pitänyt tajuta että mies ei esimerkiksi edes osaa jörjestää mitään.
Tosi siistiä oli. Nyt mulla paljon tavaraa ja sekaista, paljon mukavampaa!
Siistiä. Äiti raivosiivosi joka lauantai, heti kukonklaulun aikoihin aloitti reuhtomisen. Mulla sit ollutkin vähän rennompi ote siivoamiseen.
Todella siistiä. Meillä on paljon sotkuisempaa. Tosin talokin on pienempi.
Oli todella siisti. Lapsuudesta muistan, miten äiti aina siivosi perusteellisesti viikonlopuksi. Rankan työviikon jälkeen oli pinna kireällä, kun siivosi.
Mulla ei oo läheskään niin siistiä ja oon myös päättänyt, että on tärkeämpää pysyä hyvällä tuulella kuin olla vihainen ja siivota.
Normaalin siisti. Ei himosiivousta. Isäni toi taulut ja tyylin. Äiti niuhosiivosi. Lopputulos on että olohuoneessani on galleria. Vihaan muuten asuntoani sillä esteettisesti silmä lepää vain harmoniassa.
Todella siistiä oli, itsekin imuroin ja pyyhin pölyt kahdesti viikossa viikkorahaa vastaan. Tein myös ruuat päivittäin pitkää päivää tehneille vanhemmille.
Myös meillä on melkein aina siistiä koirataloudesta huolimatta, imurointi ja vessanpesu päivittäin, kurakelillä myös luuttuan lattiat päivittän. Mies taas on erittäin saastaisesta kodista ja hänelle piti opettaa ihan perusasiat alussa kaikesta, kuten se, että kerran pidettyjä vaatteita ei panna vaatekaappiin tai muuten koko vaatekaappi haisee.
Mies tykkää siisteydestä ja siitä, että meillä on aina leikkokukkia. Äskenkin sanoi, miten ihana olen, kun meillä on kaikki maljakot täynnä tuoreita kukkia omasta puutarhasta. Hän pitää minua hyvin naisellisena sen takia, kun tykkään laittaa asiat kauniisti. En kuitenkaan ole mikään supernipo eikä hänen tarvitse siivota ikinä.
Sellaista puolisiistiä. Yllätysvieraat ei olleet mikään katastrofi, mutta ei siis todellakaan mitenkään jynssätty neuroottisesti. Omassa kodissani on sotkuisempaa, mutta ei mikään kaaos minullakaan.
Meillä oli aina siistiä. Itse en ole niin siisti. En vain neurologisesti kykene siihen, vaikka arvostan siisteyttä.
Likaista oli. Muistan joskus ihmetelleeni kaverilla miten heidän vessanpönttö kiilti valkoisena kun meidän pöntössä oli paskat pinttyneenä pohjassa vaikka se oli uusittu remontissa. Vanhempieni luona on edelleen likaista. Jos he siivoavat niin se on enemmän semmoista tavaroiden järjestelyä, mutta kun läheltä katsoo niin näkee pölyt ja pinttyneet liat. Omassa kodissani on aina suht siistiä. Meillä käy siivooja 2x kuussa.
Meillä siivottiin perjantaisin, ja minä istuin lattialla ja katoin pikku kakkosta 🙂
Meillä oli aina siistiä vaikka äiti siivosi yksin ja oli lapset pienellä ikäerolla. Itselläni on puolestaan usein paikat sekaisin vaikka olen lapseton.
Siistiä oli paitsi mun huone. Nykyään olen yhtä sekainen. Likaa kuitenkin inhoan.
Meillä oli todella siistiä. Äiti on kyllä joku supernainen kun jaksoi pitää siistinä ja toki opetti meidät neljä lastakin auttamaan. Verhot, matot ja tekstiilitkin vielä vaihtoi kesä- ja talvikauteen sopiviksi :D oma kotini ei ole yhtä siisti, yritän siivoilla mutta olen myös tehokas sotkemaan.