Onko olemassa naisia jotka tykkäävät kirjastoista ja

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 48-vuotias nainen, ja tosiaan kiinostuksenkohteina ovat kirjastot (lukeminen ja kirjoittaminen), kirkot, museot, taidenäyttelyt, klassiset konsertit ja teatteri. Nämä siis asioita, jotka mielelläni myös jaksaisin ja jaan jonkun muunkin ihmisen kanssa. Jäi mietityttämään: mitä minun ikäiseni naiset sitten tekevät elleivät näitä? Ja ei, lenkkeilyä, salia ja leipomista/ruoanlaittoa ei lasketa, ne ovat kaikkien arkea.

Vau! Teitä siis on olemassa. Hyvänen aika sentään!

-ap

Olemme puolisoni kanssa kirjaston suurkuluttajia. Vähintään kerran viikossa jompikumpi käy kirjastossa ja tuo toisellekin varatut kirjat. LInnat ja kartanot eivät isommin kiinnosta, mutta historia kyllä. Pelkästään jonkin paikan (maan, alueen, kaupungin tms) historiasta lukeminen ei innosta, mutta kun matkustamme niin silloin perehdymme myös historiaan.

Alkavalla viikolla lähdetään kesän ensimmäiselle reissulle, jolla käydään myös katsomassa suomalaisia kalliomaalauksia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Kirjastot, museot ja kirkot. Tosin myös taidenäyttelyt.

Taiteesta pidän myös todella paljon.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Melkein kaikki kirjasto- ja museotyöntekijät ovat naisia.

Eihän se tarkoita, että tykkäävät silti kirjoista tai museoista. Moni ihminen on työssä vain saadakseen rahaa, ei siksi, että erityisesti pitäisi siitä mitä tekee. 

Täälläkin! Olen lukenut 4v asti ja 60 lähestyy, vasta tilasin uutuuskirjoja 40kappaletta.. Museoissa kävisin jos niitä täällä ois, ei viiti samassa käydä.. Teatteriin mua ei saa, metsään kyllä ja kalalle, en tykkää massatapahtumista enkä ihmisjoukoista.. Ulkoilen joka päivä säällä kun säällä, iloinen mieli ja positiivinen ajattelu pitää pinnalla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkein kaikki kirjasto- ja museotyöntekijät ovat naisia.

Eihän se tarkoita, että tykkäävät silti kirjoista tai museoista. Moni ihminen on työssä vain saadakseen rahaa, ei siksi, että erityisesti pitäisi siitä mitä tekee. 

Nuo ovat sellaisia aloja, että työpaikkoja on hyvin vähän tarjolla. Niille aloille ei siis kouluttauduta kuin joksikin lähihoitajaksi, eli vain työllistyminen mielessä. Se kouluttautuminen vaatii sen mielenkiinnon josta motivaatio asiaan lähtee. Ja nimenomaan aika syvän mielenkiinnon, jotta ihminen päätyy ottamaan sen ison riskin mikä siihen liittyy, että suurella todennäköisyydellä jää ilman työpaikkaa.

Onhan kirjastoissa ja museoissa monenlaisia työntekijöitä.

Ennen varmaan enemmän niitä, joille ovat "vain työpaikka".

Sitten myös niitä, joille sitä ominta alaa.

Itse kuulun niihin, joita työ oikeasti kiinnostaa ja on jopa intohimo (olen siis työskennellyt kirjastossa, mutta en tällä hetkellä/ paikat ovat harvassa ja koulutuksen sekä arvosanojen & työkokemuksen pitää olla kymppejä...).

Tykkään erityiesti linnoista ja niiden raunioista. Ei niiden perusteella vielä yhteistä elämää rakenneta.

Sinkku ja onnellinen kirjoitti:

Täälläkin! Olen lukenut 4v asti ja 60 lähestyy, vasta tilasin uutuuskirjoja 40kappaletta.. Museoissa kävisin jos niitä täällä ois, ei viiti samassa käydä.. Teatteriin mua ei saa, metsään kyllä ja kalalle, en tykkää massatapahtumista enkä ihmisjoukoista.. Ulkoilen joka päivä säällä kun säällä, iloinen mieli ja positiivinen ajattelu pitää pinnalla...

Melkein samiksia :-) En tiedä minkä ikäisenä tarkkaan ottaen olen oppinut lukemaan, mutta vanhempieni mukaan 4,5 vuotiaana. Täytän 60 ensi vuonna. Viimeksi tällä viikolla puoliso toi kirjastosta viisi kirjaa, yksi niistä sellainen, mikä oli Hesarin arvosteluissa ja minkä sen takia tilasin. Yleensä uutuuksia joutuu jonottamaan pitempään. Neljääkymmentä en kyllä ole tilannut koskaan, luen vuoden aikana vain noin 60 romaania + tietokirjat päälle.

Teatterissa ei ole tullut käytyä koronan alkamisen jälkeen, sitä ennen kyllä. Konserteissa vielä enemmän