14v tyttö vain nyhjää huoneessaan, mussuttaa leipää ja katsoo tubettajia. Haluaisin kysyä häneltä että näinkö aiot viettää ainulaatuisen nuoruutesi?

Ohjaa nuorten politiikkaan, esim. kokoomus

Eivät kaikki halua sekoilla nuorena. Itsekin olin nyhjöttäjä ja aloin elää oikeastaan vasta parikymppisenä.

Mikset kysy?

Hanki hänelle harrastuksia, jotta saa kavereita, laita kesäleirille.

Anna toisen elää omaa elämäänsä, et sä voi päättää mistä lapsi pitää tai mistä ei, hän on ihan oma persoona, tue häntä, saa olla erilainen nuori kuin muut.

Ei ehkä omista kavereita, joiden kanssa kesää viettää?

Olisit iloinen, että lapsesi ei tule joka päivä kaatokännissä kotiin ja ala kaupan päälle vielä räyhäämään.

Kuulostaa aivan tavalliselta 14-vuotiaalta. Voit rauhoittua. <3

Lakatkaa hengittämästä nuorten niskaan!

Jospa hän on kotona viihtyvää tyyppiä ja keksii kaikenlaista tekemistä ihan omissa oloissaan. Vain mielikuvitus on rajana.

No mitäs sinä ap teet elämälläsi? Kun olet vanhainkodissa voit muistella nykyistä ikääsi ja miettiä että olisit voinut käyttää aikasi paljon paremmin kuin käytit.

Itsekin luin kirjoja kotona tuossa iässä, enkä halunnut mennä minnekään. Anna sen olla.

Minullakin oli tuon kaltainen nuoruus, ei valittamista.

Sen sijaan on ärsyttävää, kun joku (vanhempi henkilö) aina mainostaa sitä, kuinka ainutlaatuista joku osa elämääsi on. Miksi sinä kyttäät lapseasi, miksi et elä ainutlaatuista vanhemmuuttasi/aikuisuuttasi täysillä ja käy bilettämässä, perheiden kesäleirillä, huvipuistossa yms.? Miksi nuoria syyllistetään siitä, ettei halua esimerkiksi ryypätä puistossa tai käydä kesäleireillä vaan tekee jotain sellaista, josta itse on kiinnostunut? 

Anna nyhjätä. Mäkin nyhjäsin aina huoneessani nenä kiinni kirjassa. Silti on kertynyt muisteltavaa nelikymppiseksi elettyäni, enkä noita nyhjäysaikojakaan pahalla muistele. 

Miksette tee jotain yhdessä? Äiti ja tytär? Luokaa yhteisiä muistoja ja vahistakaa suhdettanne. Mitä järkeä sun katsoa vierestä kun tyttäresi asuu vielä kotona? Aika menee vain hukkaan ja sinä katsot vierestä ja valitat. Herää!

Samalla tavoin tuntuu kaikki yläkouluikäiset tytöt viettävän nuoruuttaan. Pari kertaa vuodessa on joku tapahtuma, johon raahautuvat, muuten pysyvät kotona puhelin kädessä. Eli kyllä he tuntuvat haluavan viettää nuoruuttaan noin, ja hyvä niin, kun muistelen sitä oman sukupolven itkuja kännisekoiluistaan, osa käy terapiassa nyt nelikymppisenä kun teininä oli filmi poikki monta kertaa kuukaudessa.

Pakota se pois sieltä. Ei siitä oikeasti lasua tule, vaikka usein niin sanotaankin.

Ja mikä siis estää kysymästä ap?

Masentunut?

Ymmärrän ap:n pontin. Minä koulukiusattuna katsoin  äidin kansa telkkaa kun muut kävi diskoissa ja tallasi kartsalla. Olisin tahtonut, mutten uskaltanut. Nyt kun olen 41 harmittaa hitosti. Ei se viinipullon kanssa puiston penkilllä istuskelu, sätkien kääntäminen ja "Whoaa, olen muuten kännissä!" huutelu tunnu enää kolmekymppisenä samalta. Yritän elää nuoruuttani, mutta kun juna meni jo.

Hyvä vaan jos viihtyy kotona eikä vedä huumeita puistossa. Sitäkö haluaisit?