Ottaisin 50 pennillä sitruunapommeja, markalla merkkareita ja sitte vielä yks vanha auto...

Kadehdittavan hyvin muistatte! Minulla ei ole muistikuvaa mistään hinnoista 80-luvulta.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ostettiin vielä kioskista noin. Merkut oli 5 penniä kappale, isoja. Markka oli iso raha kun lähdettiin irttariostoksille.

Markka oli kyllä pieni raha jopa lapselle. Sama reaktio ja ostovoima kun euron kolikolla.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsuudesta muistan vaan pennin nallekarkit. En muita. Vaikka varmasti niitä muitakin oli. Mistään merkkareista oltu kuultukaan.

Tämmösiä fossiileja käy vieläkin palstalla. Naurakaa suut makeaksi.

Hintahan nousi joskus puoleentoista penniin, eli oli pakko ostaa parillinen määrä. Ainakin maaseutukylissä oli näin. Kaikki muut karkit olivat pussissa tai rasiassa. Vieläkin muistan ne perhosen muotoiset hedelmäkarkit. Tikkarit olivat vaalean- tai tummanruskeita.

Eikö merkkarit kielletty lopulta siksi, että ne oli niin isoja ja kovia jolloin ne saattoivat nielaistuna mennä väärään kurkkuun? Ja olihan ne!

Vierailija kirjoitti:

Ei miltään vuosikymmeneltä. Lapset eivät aloittaneet tilausta kohteliaalla  "ottaisin"-sanalla edes 70-luvulla, jolloin kaikki oli kuulemma paremmin. 

Kyllä oltiin kohteliaita. Moikattiin kioskin pitäjää, hän aina jutteli mukavia eikä ollut lapsille tyly. Ostan vielä aikuisenakin samalta kioskilta, myy hampurilaisia muun muassa. Pitäjä lienee jo seuraavaa sukupolvea nykyisin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin ne myyjätädit pysyivät aina laskuissa. En muista, että koskaan olisivat kysyneet, että sanos uudestaan mitä nameja ja millä summalla. 🙂

Totta, ei multakaan koskaan kysytty uudelleen. Voin niin kuvitella, että siellä kopissa hikisenä ja kyrpiintyneenä jonon kasvaessa on saattanu kiskantäti pistää ihan tarkoituksella pussiin ei ihan niin justiinsa-määriä niin siks ei oo kyselly tarkennuksia. Eikä me ainakaan koskaan laskeskeltu onko pussissa oikea määrä, tuskin edes muistettiin kovin tarkasti mitä tuli tilailtua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla minä vielä ostin kioskilta karkkeja tuolla tavalla.

90-luvulla kukaan ei ostanu enää merkkareita kun ne oli niin mauttomia. 70/80-luvun merkkarit oli ohuita ja isoja ja maistuivat kunnolla salmiakille. Sitruunapommit tais kadota jo 80-luvun alussa

Minä ostin ysärillä merkkereita. Oli mun lempikarkki

Muistan pehmeähköt, ohuet, punaiset, sydämenmuotoiset karkit.