Mitä järkeä elää jos ei ole mitään?

Olen 30-vuotias ja mulla ei ole oikeastaan mitään. Vanhat ystävät ovat jo omilla teillään, perheellistyneet. Jatkuvasti on olo, ettei ole ketään, joka ymmärtäisi mun juttuja. Aivan kuin katselisin muita jostain lasin takaa. Arki sujuu töissä, vapaalla kotitöitä tehden ja ruokaa laittaen. Usein olenkin surullinen tämän asia takia. Mikä minussa on vikana. Mistä siis löytää merkitys elämään? En jaksaisi että se on vaan tätä.