Pitääkö se mielestänne paikkansa, että amikseen menevät lähinnä koulussa huonommin pärjäävät?

Vierailija kirjoitti:

Ei voi yleistää. Siihen vaikuttavat niin monet asiat, mm. perhetausta, tietääkö jo 15-16-vuotiaana millaista työtä haluaa tehdä ja jos tietää, niin mitä kautta kyseiseen työhön pääsee helpoiten jne.

...Tietääkö mitä siitä työstä maksetaan....

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan sellaiset jotka tietävät haluavansa sellaiseen ammattiin, johon valmistutaan amiksesta. Huonosti pärjäävät menevät lähinnä kymppiluokille ja muihin vastaaviin paikkoihin.

See on juurikin näin. Itsellä taisi olla amiksen lopputodistus muutama nro 9 ja loput nrot 10nä. 

Ne jotka tykkää lukea fysiikkaa jne. menee lukioon, Ne jotka tykkää rassata mopoja menee amikseen.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni olisi päässyt lukioon, mutta meni ammattikouluun, koska on kiinnostunut lähinnä autoista ja valmistui nyt rekkakuskiksi. Töitä ei ole tarvinnut hakea, harjoittelupaikasta otettiin yhteyttä ja kysyttiin töihin. Kyllä aikanaan monilla leuka loksahti, kun ei mennyt lukioon, koska kyllähän sinne nyt "pitää" mennä, kun vanhemmat ovat akateemisia jne. Mutta itse lapsi elämänsä elää, nämä viisastelijat saavat itse opiskella ihan mitä mielivät.

Paljon tienaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata yleistää. Mä kävin lukion, kirjotin 7 ainetta (EEEMMMC). Pääsin ekalla yrittämällä luonnontieteelliselle alalle yliopistoon. Kävin opiskelun ohella töissä ja valmistuin maisteriksi kuudessa vuodessa, gradusta arvosana 3/5 ja kandista 4/5. Valmistuttuani jatkoin töissä. Alle vuosi valmistumisestani hain amikseen, ja nyt opiskelen amiksessa alalle, joka on minua kiinnostanut jo ylä-asteelta alkaen.

Luonnotieteellinen ei työllistänyt. Kumma juttu..

Keskimäärin lukioon menevät paremmin peruskoulussa pärjänneet. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näin olisi aina ja kaikissa tapauksissa.

Ei pidä. Suosituimmille amislinjoille tarvitaan korkeampi keskiarvo kuin tavalliseen lukioon. Oma lapseni haki sellaiselle ja pääsi luultavasti sukupuoliplussan ansiosta. En tiedä, saako sitä vielä, jos hakee jollekin vahvasti yhden sukupuolen linjalle.

Totta sekin, että amiksessa pärjäävät nekin, joilla ei ole lukupäätä eikä riittävästi sekä kykyä että kiinnostusta matematiikkaan ja kieliin.

Ihmeesti se on Suomi pysähdyksissä ja polvillaan, kun muutama duunari lakkoilee. Eli kyllä ne ammattikoulunsa käyneet tarpeellisia ovat, vaikka välillä saa herrojen pöydistä muuta kuulla.

Lukio vs. amis on juuri se vedenjakaja, jossa ratkaistaan keistä tulee akateemisia ja keistä duunareita.

Vierailija kirjoitti:

Ei, tuttuni kävi ylioppilaaksi ja meni amikseen. Töitä riittää ja edennyt esimiestehtäviin.

Voiko esimieheksi edetä ilman korkeakoulututkintoa? Käsitykseni mukaan amiksen jos käyt niin et sä voi ylentyä esimieheksi tai suunnittelijaksi koska sinulla ei ole korkeakoulututkintoa.

Ennen vanhaa se oli yleistä että työpaikalla pystyi ylentymään mutta ei nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Lukioon katsotaan vain lukuaineiden keskiarvo. Amikseen vaikuuttaa ns. taitoaineet. Nykyään järkevintä olisi tehdä kaksoistutkinto, mutta meillä päin se on valitettavan monimutkaista.

Vävy teki juuri tuon kaksoistutkinnon ja opiskeli sen jälkeen dippa-inssiksi. Kaksoistutkinto on hyvä vaihtoehto.

Sanoisin, että tyttöjen kohdalla enimmäkseen. Poikien kohdalla kyse on laiskuudesta. Nimimerkillä naimisissa miehen kanssa, jonka peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 9,2 eikä ole edes harkinnut lukioon menemistä. 

Omista pojista toinen kävi. Toinen on lahjakas sekä matikassa että kielissä mutta kaikenlainen esseiden kirjoittaminen on se juttu, miksi ei halunnut lukioon. 

Sekä mieheni että poika ovat sellaisissa ammateissa, joissa on sekä lukion että amiksen käyneitä, mutta jatkaneet insinööriopintoihin. 

Meidän poika oli vähällä jäädä ilman amispaikkaa suositulle alalle, kun taitoaineet olivat hänellä myös heikkoja ja äidinkieli. Matikka 10, kielet, fysiikka ja kemia 9, muut lukuaineet 7-8, taito- ja taideaineet 6-7 paitsi liikunta 8. Pääsi varasijalta. Toki olisi päässyt kakkosalalle, mutta se oli kun ei muutakaan keksi vaihtoehto, mihin ei oikein ollut innostunut. 

Mun tytärten keskiarvot oli 9.luokan päättötodistuksessa 8.3 ja 8.8 ja menivät amikseen koska halusivat tiettyihin ammattikoulutuksiin siellä. Varmasti olisivat lukiossakin pärjänneet mutta halusivat amikseen.

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka tykkää lukea fysiikkaa jne. menee lukioon, Ne jotka tykkää rassata mopoja menee amikseen.

Entä jos tykkää sekä pyörittää kaavoja että rassata mopoja, niin mihinkäs sitten on lupa mennä? Olin itse tällainen nuorena ja samoin oma jälkikasvuni. 

Ei pidä paikkaansa. riippuu alasta/yrityksestä. Sä voit olla vaikka toimitusjohtaja, vaikka oisit käynyt vaan peruskoulun. Riittää vaikka JET ja pääset eh tehtäviin ilman mitään ammatti(korkea)koulua.

Tyttö nyt ysillä ja on tiennyt pienestä lähtien mille alalle haluaa. Hakee nyt amikseen haluamalleen käytännön alalle.

Vierailija kirjoitti:

Itse olin aikanani luokan priimus, keskiarvo 8,5 luokkaa, enkä mennyt lukioon. Itsellä on 4v vanhempi veli ja näin silloin yläaste-ikäisenä veljen lukio läksymäärät. Ei kiinnostanu istua kaikkea vapaa-aikaa kirjojen ääressä niin menin amikseen. Toki ei näin jälkeenpäin olisi edes kiinnostanu työ, missä istutaan 8h tietokoneen ääressä. Hyvin maistuu duunarin hommat varsinkin kun on palkkaankin tyytyväinen.

Ei taida kyllä kukaan olla luokkansa priimus kasipuolen keskiarvolla. Mulla oli alakoulussa opettaja, joka ei antanut kenellekään kymppiä mistään aineista, mutta silti kyllä parhaimmilla oli lähes ysin keskiarvo.

Mutta varmasti sillä kasipuolella amiksessa pärjäsi ihan hyvin.

Olen opettanut sekä amiksessa että lukiossa ja pakko sanoa, että amiksessa on pahimmat pölöset. Suuria puutteita ihan perustaidoissa.

Toki pääosin menee niin, että heikommin peruskoulussa pärjäävät menevät amikseen ja paremmin pärjäävät lukioon. Toisaalta, itse menin amikseen 9,4 keskiarvolla ja mensan pääsykokeen läpäisseenä, enkä edes jatkanut amiksen jälkeen opiskelua. Seinätyhmällä lapsellani olisi keskiarvo riittänyt lähilukioon. Vahvasti avustettuna sai 7,3 keskiarvon ja sillä olisi menty heittämällä tämän syrjäkylän lukioon, mutta onneksi kaikki opettajat tekivät selväksi, että lukio olisi ollut aivan liian vaikea ja kuormittava hänelle, kun ei tukea enää saisi.