Googlaako miehet naisia
Naiset nyt tietääkseni googlaa kaiken minkä irti saa jostain kiinnostavasta miehestä. Ja heistäkin, jotka pyytää treffeille, vaikkei kiinnostaisikaan. Mutta entä toisin päin?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei löydy mitään mistään. Mitä siitä ajattelette?
En lähtisi kanssasi treffeille. Kyllä jotenkin pitää voida varmistua, että on oikea ihminen kyseessä, eikä joku huijari. Esim. LinkedIn profiili, että varmistuu, että työssä, missä sanoo olevansa on sen niminen ja kuvaan sopiva ja ehkä yhteisiä tuttuja tai vähintään ns. aidon näköisiä kontakteja. Sitten kun on sukunimikin tiedossa, toki pitäisi jo vähintään löytyä gradua, tai vaikka amk-lopputyötä jne.
En tiedä miten ihmisest aiempina vuosina onnistuivat ikimaailmassa pariutua. Esimerkiksi on heitä, joiden mielestä vaikka omat vanhempani eivät ole sopiva pari toisilleen koska heillä on pituuseroa noin 35 cm. Mutta yhteisiä vuosia takana pian 49 vuotta.
Tuo on tosiaan aika hassua. Ennen mentiin yhteen, mikäli vastakkainen sukupuoli kiinnosti ja oli omasta mielestä sopiva kumppani. Nykyään mennään kuin työpaikka haastatteluun, oman CV:n kanssa. Ei ihme, että on vaikea sovittaa yhteen toiveita ja arvoja.
mies54v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei löydy mitään mistään. Mitä siitä ajattelette?
En lähtisi kanssasi treffeille. Kyllä jotenkin pitää voida varmistua, että on oikea ihminen kyseessä, eikä joku huijari. Esim. LinkedIn profiili, että varmistuu, että työssä, missä sanoo olevansa on sen niminen ja kuvaan sopiva ja ehkä yhteisiä tuttuja tai vähintään ns. aidon näköisiä kontakteja. Sitten kun on sukunimikin tiedossa, toki pitäisi jo vähintään löytyä gradua, tai vaikka amk-lopputyötä jne.
En tiedä miten ihmisest aiempina vuosina onnistuivat ikimaailmassa pariutua. Esimerkiksi on heitä, joiden mielestä vaikka omat vanhempani eivät ole sopiva pari toisilleen koska heillä on pituuseroa noin 35 cm. Mutta yhteisiä vuosia takana pian 49 vuotta.
Täähän on ihan ymmärrettävää. Jos live-elämässä tapaa, esim. tietyn porukan opiskelijabileissä, harrastusporukassa, töissä tms., niin silloinhan tietää jo aika paljon toisesta. Aika harva on ennenkään ihan randomisti jonkun kadulta ottanut. Tinder on nimen omaan täysin tuntemattomien kohtaamiseen ja on kyllä viisasta vähän selvittää, ketä on menossa tapaamaan. Muuten todennäköisyys, että on joku hullu, on liian suuri.
Vierailija kirjoitti:
joo. miehet googlaa: porn, sex
Tits. Hot girls.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin miestä vähän yksinkertaisena ja holtittomana, jos ei olisi googlannut mua ennen treffejä. Tietenkään asiasta ei keskustella, mutta noin yleisesti ottaen kuka nyt lähtisi treffeille ilman, että selvittää vähän taustoja ja katsoo esim. somesta (väh. LinkedIn), että onko yhteisiä tuttuja jne.
Ja tosiaan ne julkiset instaprofiilit on kyllä kans katsottava. Itselleni sellaisen olemassa olo olisi jo turn-off, ellei olisi joku asiallinen esim. harrastukseen tai työhön liittyvä julkinen profiili.
Mut mä olenkin nainen, että olis tosiaan hauska kuulla, miten miehet toimii.
Ei naiset yritä myydä itseään miehille. Roolit on useimmiten päin vastoin, nainen on ostajan roolissa. Naisen googletuksen syy on ensinnäkin arvioida vaikuttaako mies kiinnostavalta (esim. jotain paidattomia, julkisia instakuvia, niin ei ole), ja toisekseen kyse on turvallisuudesta (esim. että löytyy se gradu, että mies on oikeasti valmistunut sieltä, mistä kertoo valmistuneensa, eli ei ole täyshuijari).
Jouduin työasioissa aiemmin satunnaisesti hankalohkoihin neuvotteluihin. Opin että kannattaa hankkia tietoa vastapuolen neuvottelijoista. Osoite- ja ajoneuvo-omistuksetkin kertoo jotain. Google Street ym saattaa paljastaa miten vaikka tonttia ylläpidetään. Jos saa tietoonsa että on pieniä lapsia todennäköisesti päiväkodissa niin neuvotteluhaluja ohjata lapsenhakuaika. Ns ajatuksenluku on helpompaa kun on Warm case versus Cold case, small talk sujuu tietty paremmin mitä enemmän toisesta tietää. Onhan nuo kikat etenkin Cold approach pick-up oppaissa nykyään. Ei kumminkaan olennaisesti eroa "Miten saan ystäviä ja vaikutusvaltaa" tai neuvottelutaidon oppaissa. Epätoivon merkki jos selvästi tulee siviilissä esiin että toinen vetää Warm approach oli sitten mies tai nainen.
En viitsi siviilissä olla laskelmoiva eli en googlaa enkä katso edes LinkedIn. Paitsi epätoivon hetkellä ehkä :)
M
Yksi syy miksen pidä someja on hullut stalkkerit.
Näköjään sellaisia löytyy tästä ketjusta.
Enpä taida antaa julkaista graduani. Ei tullut aiemmin mieleen että joku voi sitäkin uteliaana googletella nimelläni.
Tosin en tuntemattomalle ihmiselle koko nimeäni kertoisikaan.
Piti ihan googlettaa omalla nimellä, löyty urheilijaa, taksikuskia, mopojonneja useampi ja yksi murhamies :D viimeisin varmaan sitten pilannut mun treffikutsut.
Googlettavatko miehet myöhemmin naisen, suhteen jälkeen tai jos suhdetta ei tullut. Esim. jos kaipaa jotain henkilöä tai miettii muuten vain mitä kuuluu. Tai jokin muu syy.
M32 kirjoitti:
Piti ihan googlettaa omalla nimellä, löyty urheilijaa, taksikuskia, mopojonneja useampi ja yksi murhamies :D viimeisin varmaan sitten pilannut mun treffikutsut.
Haha,joo kannattaa kertoa, että en sitten ole se samanniminen murhamies :D
Vierailija kirjoitti:
Enpä taida antaa julkaista graduani. Ei tullut aiemmin mieleen että joku voi sitäkin uteliaana googletella nimelläni.
Tosin en tuntemattomalle ihmiselle koko nimeäni kertoisikaan.
Miksi sinua haittaisi se, että joku tuntematon ihminen todentaa, että olet kirjoittanut gradun? Riippumatta todentajan motiivista. Kyllähän työnantajatkin usein googlettaa (vaikka ei saisi). En mä ainakaan tosiaan lähtisi treffeille pystymättä todentamaan jotain faktaa miehen kertomuksista. Gradu on se helpoin.
Tuolla on kaikenlaista hiihtäjää tyrkyttämässä itseään treffeille naisten kanssa, että taustaselvitys on tosiaan parempi tehdä. Yksikin tyyppi oli väkisin yrittänyt kaverini luo yöksi (oli ensitreffit julkisella paikalla vain sovittu, mutta taustaselvitystä kaveri ei ollut tehnyt). Tyyppi oli tunkenut kaverin perässä samaan junaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy miksen pidä someja on hullut stalkkerit.
Näköjään sellaisia löytyy tästä ketjusta.
Ei itselläkään julkisia someprofiileita ole, mutta muista yhteyksistä löytyy sitten netistä paljonkin tietoa. En törmännyt stalkkereihin, mutta yleensä epätasapainoisilla ihmisillä oli hirveä kiire rynnätä tapaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Enpä taida antaa julkaista graduani. Ei tullut aiemmin mieleen että joku voi sitäkin uteliaana googletella nimelläni.
Tosin en tuntemattomalle ihmiselle koko nimeäni kertoisikaan.
Siis mitä te sieltä tinderistä haette, jos ette voi esiintyä treffikumppanille rehellisesti omana itsenäsi? Oletat oikeasti, että joku nainen tapaa sinut, vaikka olet joku ihmeellinen mysteerimies.
Itselläni ainakin oli hakusessa ihan rehellisesti parisuhde ja kyllä minä kiinnostaville henkilöille ihan avoimesti kerroin itsestäni niin paljon, että mut pystyi googlettamaan ja myös nuo treffikumppanit kertoivat mulle. Jos haluaisi parisuhteen, niin ei se nyt siten onnistu, ettei suostu edes nimeään kertomaan. :D
Ei minua ainakaan haittaa, jos joku käy katsomassa LinkedIn profiilini tai graduni. Olen niistä enemmänkin ylpeä, kuin että niissä olisi jotain salattavaa.
Eipä näin miehenä jaksa googlailla ketään naisia, jotenkin mielenkiintoisempaa ottaa itse selvää jos alumperinkään kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Eipä näin miehenä jaksa googlailla ketään naisia, jotenkin mielenkiintoisempaa ottaa itse selvää jos alumperinkään kiinnostaa.
Eli käytät mielelläsi kokonaisen vapaaillan siihen, että vääntäydyt paikalle ja olet treffeillä naisen kanssa, mahdollisesti jopa vähän kiinnostut ja alat tapailla naista. Lopulta suhde menee vakavammaksi, esittelet jo kaverillesikin. Kaveri sitten käy katsomassa naisen instan, että oookei, mielenkiintoinen tää sun mimmis... Oikeasti? Tietenkään ei varmaan haittaa, jos vain seksiä hakee. Eri asia, jos olit vaimoa vailla.
Kyttään ja googletan kaiken mahdollisen. Treffeillä pitää vaan muistaa olla tosi tarkkana, ettei möläytä jotain mitä minun ei pitäisi jo tietää, tyyliin" vieläkös sulla on monta vuotta jäljellä niitä kemian opintoja".