Lue keskustelun säännöt.
Maisterit ja tohtorit, miten esittelette itsenne työn ja yliopiston ulkopuolella?
14.06.2022 |
Esimerkiksi jos soitatte pankkiin tai kampaajalle niin esittelettekö itsenne tyyliin: "Päivää, tässä puhuu maisteri Maija Virtanen" vai käytättekö tutkintonimikkeitä vain työelämässä?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakaspalveluun on pari kertaa soittanut vanhempi naishenkilö, joka on kertonut tittelinsä.
Herttaista. :)
Vielä aiemminhan esiteltiin itsensä aviopuolison tittelillä, tyyliin "pastorin rouva Hilda Huttunen".
Itsellä on korkeakoulutus ja ihan etu- ja sukunimellä esittelen itseni. Toki tämmöisiä ei voi vakavissaan kukaan kysyä.
Tapahtuu tätä vieläkin. Ei ole montaa vuotta, kun anoppi soitteli sukunsa läpi kertoen, että hänen lapsensa on nyt diplomi-insinöörin rouva.
ohis
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hienoja asioita. Mutta joskus hieman harmittaakin kun on vuosia opiskellut, jonka useimmilla meistä maisterin tutkinnon suorittaminen kestää, niin sitä ei saisi yhtään missään mainita tai kertoa.
Anopinkin olisi vaan pitänyt ymmärtää pitää suunsa kiinni lapsensa parisuhde asioista, kun hei se on yksityisasia. Koulutus yksityisasia ja moukkamaista mainita kun ei sillä ole väljä onko maisteri vai kouluttautumaton koska tärkeintähän että on hyvä tyyppi.
- Ja tai ainakin ulkosesti timmissä kunnossa vaikka ei silläkään väljä kun pitää olla kehopostiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsensä tittelillä arjen asiointitilanteissa esittelevät ovat noloja. Aivan kuin ajattelisivat, että titteli tuo jotain etuoikeuksia ja kunniaa.
välillä naurattaa jos sähköpostissa on allekirjoitukse ohessa ensin titteli ja sitten koulutus...
Matti Virtanen, projektipäällikkö, DI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakaspalveluun on pari kertaa soittanut vanhempi naishenkilö, joka on kertonut tittelinsä.
Herttaista. :)
Vielä aiemminhan esiteltiin itsensä aviopuolison tittelillä, tyyliin "pastorin rouva Hilda Huttunen".
Itsellä on korkeakoulutus ja ihan etu- ja sukunimellä esittelen itseni. Toki tämmöisiä ei voi vakavissaan kukaan kysyä.
Tapahtuu tätä vieläkin. Ei ole montaa vuotta, kun anoppi soitteli sukunsa läpi kertoen, että hänen lapsensa on nyt diplomi-insinöörin rouva.
ohis
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hienoja asioita. Mutta joskus hieman harmittaakin kun on vuosia opiskellut, jonka useimmilla meistä maisterin tutkinnon suorittaminen kestää, niin sitä ei saisi yhtään missään mainita tai kertoa.
Anopinkin olisi vaan pitänyt ymmärtää pitää suunsa kiinni lapsensa parisuhde asioista, kun hei se on yksityisasia. Koulutus yksityisasia ja moukkamaista mainita kun ei sillä ole väljä onko maisteri vai kouluttautumaton koska tärkeintähän että on hyvä tyyppi.
Niin ja oppineisuutta ei voi tietenkään koskaan tuoda ilmi, vaan se tulis näkyä käytöksessä. Ei voi sanoa tietävänsä asiasta enemmän kun toinen, vaan pitäs osata ilmasta ne asiat niin että idiootillekin menee perille.
Vierailija kirjoitti:
Olen joka tilanteessa maisteri Virtanen. Myös kotona. Gradu tosin on vieläkin ns. hieman vaiheessa.
Että gradua vaille maisteri. Johan nyt tuossa vaiheessa voi jo itseään maisteriksi tituleerata. Oli yksi vaaliehdokaskin tohtori (ei väit.).😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttävätkö sakemannit oikeasti jotain tutkintonimikkeitä työelämän ulkopuolella? Esimerkiksi vuokrasopimus tai asunnon ostaminen. Onko heillä siellä oikeasti allekirjoituskohdassa myös titteli, esim MSc. tai vastaava?
Ei siitä kauaa ole, kun Suomessakin oli joka Lipposesta yhtenä kohtana: arvo tai ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Phäivää arvhon herrasväki. Mhinä ole mhaisteri mhatikhainen mutha 'herra maistheri' kelphaa yhtä hyvin
Olen maisteri, mutta voitte kutsua herra lehtoriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttävätkö sakemannit oikeasti jotain tutkintonimikkeitä työelämän ulkopuolella? Esimerkiksi vuokrasopimus tai asunnon ostaminen. Onko heillä siellä oikeasti allekirjoituskohdassa myös titteli, esim MSc. tai vastaava?
Ei siitä kauaa ole, kun Suomessakin oli joka Lipposesta yhtenä kohtana: arvo tai ammatti.
keke, kun en oikoluku, joka lippusessa..
-Mitäs teet työksesi?
-Sähköhommia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
välillä naurattaa jos sähköpostissa on allekirjoitukse ohessa ensin titteli ja sitten koulutus...
Matti Virtanen, projektipäällikkö, DI
Kuten joku jo laittoi, yliopistomaailmassa koulutus on tärkeä tieto.
Vältän oikeastaan viimeiseen saakka koulutukseni kertomista (olen FT). Varsinkin, kun ulkonäköni ei selkeästikään matchaa ihmisten mielikuviin siitä, miltä "oikein tohtorin" kuuluisi näyttää.
Mulla on muuten useita työkavereita ja tuttavia, jotka eivät tiedä koulutuksestani vaikka vuosia oltaisiinkin tunnettu. Tietävät mitä teen työkseni, mutta työnimike on geneerinen eikä itsessään kerro sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessahan opiskelijat puhuttelee professoreitakin yliopistolla ihan vaan etunimellä. "Vesa hei, kerkeisitkö vilkaista tätä mun gradusuunnitelmaa." Itselleni oli todella epäluontevaa Saksassa, kun olin siellä työharjoittelussa ja tekemisissä yliopiston henkilöstön kanssa. Miten kukaan nyt voi muistaa kenenkin titteleitä ja se tuntui myös niin oudon formaalilta. Selvisin jotenkin. Yhden kerran kämmäsin jonkun tittelin ja tyyppi käänsi mulle heti selkänsä (pyörähti toimistotuolillaan ympäri). Hetken mietin, että mitäs nyt, mutta jatkoin sitten muina naisina selostustani sille takaraivolle ja lopulta tyyppi taas kiinnostui mun asiastani ja jatkoi keskustelua mun kanssani.
Tässä puhuu Teoreetikko Virtanen. Varaisin ajan toimintaterapeutilta, koska en osaa vielä kunnolla sitoa kengännauhoja ja keittää perunoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
välillä naurattaa jos sähköpostissa on allekirjoitukse ohessa ensin titteli ja sitten koulutus...
Matti Virtanen, projektipäällikkö, DI
Joissakin firmoissa on tämä käytäntö ja kai sillä syynsä on, antaa ilmeisesti uskottavuutta. Pelkkä Matti Virtanen ei kerro mitään. On ilmeisesti vähemmän koulutettujen itsetunto-ongelma se, että jotkut käyttävät titteliään.
Eräs mies jäi kotikadullaan auton alle. Naapuri tuli paikalle ja tilasi ambulanssin. Ambulanssin tullessa tiedusteltiin, kuka vakavasti loukkaantunut on. Naapuri kertoi miehen olevan yläkerran insinööri. Loukkaantunut mies teki jo kuolemaa ja vinkkasi ambulanssin henkilökuntaa lähemmäksi ja sai kähistyä viimeisiksi sanoikseen, että ei insinööri vaan diplomi-insinööri.
Eräs äiti huusi, kun näki aikuisen poikansa veden varassa:Tulkaa, auttamaan, poikani, hän on lääkäri, hukkuu!
Vierailija kirjoitti:
Vältän oikeastaan viimeiseen saakka koulutukseni kertomista (olen FT). Varsinkin, kun ulkonäköni ei selkeästikään matchaa ihmisten mielikuviin siitä, miltä "oikein tohtorin" kuuluisi näyttää.
Mulla on muuten useita työkavereita ja tuttavia, jotka eivät tiedä koulutuksestani vaikka vuosia oltaisiinkin tunnettu. Tietävät mitä teen työkseni, mutta työnimike on geneerinen eikä itsessään kerro sen enempää.
Eli teet koulutustasi vastaamatonta työtä.
Vierailija kirjoitti:
välillä naurattaa jos sähköpostissa on allekirjoitukse ohessa ensin titteli ja sitten koulutus...
Matti Virtanen, projektipäällikkö, DI
Pitäisikö ne olla toisinpäin? Ei ainakaan mulla pistänyt silmään mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
välillä naurattaa jos sähköpostissa on allekirjoitukse ohessa ensin titteli ja sitten koulutus...
Matti Virtanen, projektipäällikkö, DI
Pitäisikö ne olla toisinpäin? Ei ainakaan mulla pistänyt silmään mitenkään.
Munkin mielestä ihan relevanttia tietoa. Allekirjoituksesta päätellen työasiaa, henkilökohtaisissa viesteissä allekirjoitus olisi vain Matti tai Masa. On ihan eri asia asioida projektipäällikkö Matti Virtasen kuin esim. kesäapulainen tai harjoittelija Matti Virtasen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä pidä esitellä itseään tohtorina. Joutuu vaan kuuntelemaan ihmisten ruumiillisia vaivoja ja sairauksia känsistä koleraan.
Siinä ei valtiotieden tohtori paljon voi auttaa.
Niin. - Ja välillä tuntuu sille, että koulutustaan ei saisi mainita yhtään missään koska näin tehdessään on vähintään juntti. Koska hei me kaikki ollaan ihan samanlaisia ja tiedetään ja osataan yhtä paljon ihan sama mikä koulutus on. Moni tohtori on työtön kun taas toiset kouluttautumattomat miljardöörejä. Ja tästä vedetään johtyopäätös, että oikeastaan kaikki koulutus on oikeastaan ihan turhaa. Koska jokainen voi menestyä vain jos itse haluaa.
No junttiahan se vähän suomalaisessa kulttuurissa onkin. Vähän sama kuin kertoisi paljonko tienaa joka välissä. Leijonanosa maistereista ja tohtoreista on jotain maitotilallisen lapsia (tai duunarin tai jotain), joten aika samantyylistä porukkaa ovat. Vaatimattomuus kaunistaa (minun mielestäni ihan oikeasti). Ei se tarkoita sitä, ettei voisi olla ylpeä saavutuksistaan.
Ihan vaan Doktor Doktor von und zu ja sitten oma nimi.
"Kuulkaa kaikki, olen Maisteri Virtanen, nimeni ensimmäinen, kaikkien työntekijöiteni esimies, osastoni päällikkö ja toimitusjohtaja!"