Raivoava äiti

Voisitko puhua isällesi tuosta? Mitä luulet, saisitko häneltä tukea?

Lastensuojeluilmoitus

Tee lasu, raivotar on saatava kuriin.

Juttele myös siskosi kanssa asiasta.

Se voi olla hänelle hyvin tärkeää, että osoitat myötätuntoa häntä kohtaan.

Pahinta noissa on jos kaikki vaikenevat ja kieltävät jonkun perheenjäsenen järjettömän käytöksen.

Ole sinä rohkea ja kerro että olet hänen puolellasi ja näet epäreiluuden. Äidilläsi voi olla jokin sokea piste itsessään, minkä takia hän saa raivareita. Valitettavasti tuollainen käytös voi altistaa kohteen masennukselle, etenkin jos mistään ei tule lohtua ja tukea.

Kuvauksesi perusteella äitisi vaikuttaa ns.perhetyrannilta ja henkisesti sairaalta tai ainakin tasapainottomalta. Pahalta tuo käytös tuntuu ja vielä isäsikin saa kuulla kunniansa. Millainen äitisi on muiden silmissä, siis tiedetäänkö tai onko huomattu muuallakin tätä käytöstä? Vai käyttäytyykö äiti ihan eri tavalla kotona kuin muiden nähdessä?

Joskus tulee sinullekin mitta täyteen äitisi huutoa, ja uskallat käydä häntä vastaan seurauksia pelkäämättä. Tee palvelus siskolle, ja tehkää se yhdessä toisianne tukien. Isästänne ei ole mitään apua, muutenhan hän olisi jo tehnyt lopun äitinne raivoamisesta.

Mitä pikemmin alatte vastustaa äitinne raivoa, sitä helpompaa on itsellänne tulevaisuudessa.

Tosi hienoa, että tunnistat tilanteen ja yrität pitää siskosi puolia! Jotkut meistä kasvavat ja tottuvat pitämään henkistä väk1valtaa lähisuhteissa normaalina, mikä helposti vääristää myöhempiä ihmissuhteita.

Voit soittaa sosiaalitoimistoon, kerro että sinulle on kotona tilanne, johon haluaisit mielipiteen. Voitte miettiä yhdessä sosiaalityöntekijän/ohjaajan kanssa, pitäisikö tehdä esim. lastensuojeluilmoitus.

Sosiaaliväki on maineestaan huolimatta asiallisia ihmisiä, ja voidaan jutella kaikesta. Sun ei tarvitse edes kertoa kuka olet, vaan pyydät saada jutella.

Huutavan äidin kanssa ei ole hyvät välit.

Äiti kuulostaa sellaiselta, joka ei näe väärää toimissaan tai kuuntele järkipuhetta, etenkään "alamaisiltaan", lapsilta ja puolisolta? Voit pyytää suoraan ulkopuolelta apua, voit tehdä lastensuojeluilmoituksen, sen voi tehdä nimettömänä. Soitat kuntasi lastensuojelun päivystysnumeroon ja kerrot että olet huolissasi tästä lapsesta. 

Huutaminen ja haukkuminen ovat väärin, siihenkin puututaan. Teet ihan oikein jos ilmoitat. Äidillesi ei tule vakavia seurauksia, mutta toivottavasti herää miettimään toimiaan. Lasusta osataan hoitaa asia niin, että äiti ei todellakaan saa tietää kuka soitti. 

(Toivottavasti lasusta puututaan muutenkin kuin vain soittamalla äidille, esim edes kotikäynti.)

Jos olet itse aikuinen, ehkä voit ottaa siskoasi joskus luoksesi? Siskosi tulee olemaan kiitollinen sinulle jos ja kun nyt uskallat toimia. Itsekin olisit varmasti ollut aikoinaan. 

Vierailija kirjoitti:

Joskus tulee sinullekin mitta täyteen äitisi huutoa, ja uskallat käydä häntä vastaan seurauksia pelkäämättä. Tee palvelus siskolle, ja tehkää se yhdessä toisianne tukien. Isästänne ei ole mitään apua, muutenhan hän olisi jo tehnyt lopun äitinne raivoamisesta.

Mitä pikemmin alatte vastustaa äitinne raivoa, sitä helpompaa on itsellänne tulevaisuudessa.

Tässä kannattaa edetä varoen. Takaisin huutaminen herättää osan raivoäideistä, toisia se lietsoo vain pahempaan. Oma äitini esimerkiksi soitti kerran poliisit paikalle, että minä olen seonnut ja uhkaan häntä. Jouduin 16-vuotiaana käymään terveyskeskuksessa poliisisaattueessa lääkärin arviossa, pitääkö mut lähettää suljettuun hoitoon. Ja kaikki vain siksi, että ekan kerran haistattelin ja huusin äidilleni takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus tulee sinullekin mitta täyteen äitisi huutoa, ja uskallat käydä häntä vastaan seurauksia pelkäämättä. Tee palvelus siskolle, ja tehkää se yhdessä toisianne tukien. Isästänne ei ole mitään apua, muutenhan hän olisi jo tehnyt lopun äitinne raivoamisesta.

Mitä pikemmin alatte vastustaa äitinne raivoa, sitä helpompaa on itsellänne tulevaisuudessa.

Tässä kannattaa edetä varoen. Takaisin huutaminen herättää osan raivoäideistä, toisia se lietsoo vain pahempaan. Oma äitini esimerkiksi soitti kerran poliisit paikalle, että minä olen seonnut ja uhkaan häntä. Jouduin 16-vuotiaana käymään terveyskeskuksessa poliisisaattueessa lääkärin arviossa, pitääkö mut lähettää suljettuun hoitoon. Ja kaikki vain siksi, että ekan kerran haistattelin ja huusin äidilleni takaisin.

Lisään vielä, että lisäksi äiti soitti myös opiskelupaikkani terveydenhoitajalle ja kertoi mairealla äänellä olevansa niiiiiin huolissaan minusta. Jouduin käymään sielläkin säännöllisesti juttelemassa. Lopulta th:sta tuli luottohenkilöni kun uskalsin kertoa, mistä todella oli kyse.

Jatkossa en uskaltanut enää sanoa äidille vastaan, ettei se nolo poliisiepisodi toistuisi. Äidin ei tarvinnut kuin uhata, että yksi puhelinsoitto ja sinua viedään taas, niin vaikenin. Lähdin kotoa samana päivänä kun täytin 18, en ole vieraillut enkä ollut sen jälkeen missään yhteydessä äitiin. Kuulin kautta rantain, että kovasti suree kun julma tytär on hylännyt.

Jos siis nousette äitiänne vastaan, teillä tulee olla suunnitelma mitä tehdään jos äiti koventaa otteitaan. Isänne ei tule teitä selvästikään auttamaan.

Pidät nyt ainakin siitä huolen, että siskosi lähtee muualle jatko opintoihin ja muuttaa pois kotoa.

Nauhoita kaikki mahdolliset raivokohtaukset.

Jonkun täytyy joskus tehdä niin että huutaa kaikella voimalla millä pystyy että "LOPETA HUUTAMINEN IDIOOTTI!!!

Se voi joskus tehota.

Tuolleen rikotaan se vähäinenkin itsetunto ,joskus loppuiäksi, tulee kynnysmatto vaan jonka yli mennään.

Puhu siskosi kanssa. Se on teille molemmille tärkeää.

Koettakaa keksiä, miten voisitte saada äidillenne apua. Ei hänkään hyvin voi, jos jatkuvasti rähjää perheenjäsenille. Mutta tähän älä lähde yksin, vaan siskosi ja isäsi kanssa porukalla. Toki tuollaisen asian vuoksi ei pakkohoitoon voi määrätä, mutta Lasun tai pariterapian kautta hän voisi ehkä päästä henkilökohtaisiakin ongelmiaan purkamaan. Toisaalta, jos hän ei näe tilanteessa mitään ongelmallista, olette aika aseettomia hänen suhteensa.

Mutta joka tapauksessa, tukekaa toisianne. Myös ammattiapua suosittelen hakemaan itsellenne, joko yhdessä tai erikseen.

Teita on kolme raivoavia yksi.

Mita jos istutte nelistaan poytaan ja puhutte?

Saattaisi aiti herata.

Stressi ja pahaolo, unettomuus voi olla syy kaytokseen. Ehka aiti tarvitsee apua.

Itse vihaan ja petyn itseeni jos korotan aanen lapselle. Ja sitten huudan lisaa koska olen niin vihainen omaa epaonnistumiseeni.

Et maininnut omaa ikääsi et äitisi ikää.Äidiläsi on hormoonit sekaisin, menopaussi tai vaihde vuodet? Miksi et kuitenkin nuorena aikuisena nosta kisaa pöydälle? Kai koko perhe kokoontuu yhteiselle aterialle kerran päivässä? Jolloin otat asian esille: Kerrot samat tuntemukset kuin kerroit täällä. Kerrot Ihan kaikkien kuullen. Mikä estää olla suora? Suoruudessa ei mitään paha.

Vierailija kirjoitti:

Et maininnut omaa ikääsi et äitisi ikää.Äidiläsi on hormoonit sekaisin, menopaussi tai vaihde vuodet? Miksi et kuitenkin nuorena aikuisena nosta kisaa pöydälle? Kai koko perhe kokoontuu yhteiselle aterialle kerran päivässä? Jolloin otat asian esille: Kerrot samat tuntemukset kuin kerroit täällä. Kerrot Ihan kaikkien kuullen. Mikä estää olla suora? Suoruudessa ei mitään paha.

Aloitusviestistä sain sellaisen käsityksen, että tuota olisi tapahtunut jo silloin, kun hän itse oli lapsi. Hän ei vaan silloin ymmärtänyt, että vika ei ole hänessä, vaan äidissä.

Eli tuota raivoamista ei voi vaihdevuosien piikkiin laittaa.

Eikös tuossa keskisteluyrityksessä käy niin, että kääntää asian teidän syyksi ja Suuttuu lisää? Vaikea uskoa, että keskustelua ei olisi yritetty.